MTV3:n vaalikone

2. Kuntavaalit ovat yksittäiselle ihmiselle tärkeämmät kuin eduskuntavaalit.

3. Kuntien johtoon tulisi valita pormestarit suoralla kansanvaalilla.

4. Kunnissa tulisi olla hallitus ja oppositio samaan tapaan kuin valtakunnan tasolla eduskunnassa.

Vaikka suuresta osasta kuntien tehtävistä ja velvollisuuksista määrätään valtakunnan tasolla, paikallisesti päätetään miten velvoitteet toteutetaan ja mihin erityisesti panostetaan. Kunnalla on esimerkiksi lakisääteinen velvollisuus tarjota kuntalaisille erilaisia palveluita, mutta laissa ei yleensä määritellä esimerkiksi sitä, mikä on kohtuullinen jonotusaika ennen näiden palvelujen piiriin pääsemistä.

Ainakin suurissa kaupungeissa pormestarimalliin siirtyminen on perusteltua. Helsingissä kaupunginjohtajien ja apulaiskaupunginjohtajien nimitykset ovat jo nyt käytännössä täysin poliittisia, pormestarimallissa tämä vain olisi selkeämpää. Hallitus-oppositio asetelma ei ole paras vaihtoehto kuntatasolla. Demokratia ja äänestäjien tahto toteutuu paremmin, jos eri ryhmät asiakohtaisesti neuvottelevat, tekevät kompromisseja ja päättävät asioista yhdessä jäykän vastakkainasettelun sijaan.

5. Kuntaliitokset ovat hyvä ratkaisu kuntien taloudelliseen ahdinkoon

6. Olen valmis kuntaliitokseen/-liitoksiin oman kuntani kohdalla

7. On parempi turvata kuntien palvelut verotuloilla kuin keventää kunnallisverotusta

8. Kunnallisveroani voidaan korottaa jotta palvelut saadaan hoidetuiksi

9. Kunnassani kunnallisvero on liian korkea.

Kuntaliitos ei ole poppaskonsti, jolla ratkaistaan kaikki kuntien taloudelliset ongelmat, mutta Suomen pirstaloitunut kuntarakenne kaipaa uudistusta. Kuntalaisten ääni kuuluu ja demokratia toimii paremmin elinkelpoisissa ja toimintakykyisissä kunnissa, kuin monimutkaisissa kuntayhtymissä ja muissa hallintohimmeleissä.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyminen tuottaisi etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa. Yhdistymisen jälkeen päätösvaltaa pitää Oslon ja Tukholman esimerkkien mukaisesti delegoida kaupunginosavaltuustoille. Paikallisista asioista pitää päättää paikallisesti.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyttyä yhdeksi metropoliksi häviää niiden välinen verokilpailu ja Helsingin nykyistä Suomen mittakaavassa varsin maltillista veroäyriä on mahdollista korottaa ja siten rahoittaa väestön ikääntymisen aiheuttama menojen nousu.

10. Kunnallani ei ole varaa huolehtia asianmukaisesti iäkkäistä ihmisistä.

11. Kunnassani pitää nykyistä enemmän yksityistää kunnallisia palveluja.

12. Yksityiset terveyspalvelut ovat tasokkaampia kuin kuntani julkiset terveydenhoitopalvelut. 

13. Palvelujen turvaamiseksi olen valmis palvelumaksujen korottamiseen. 

14. Kannatan kaikille maksutonta kunnallista lasten päivähoitoa tulorajoista riippumatta. 

15. Kunnassani on panostettu liikaa urheilu- ja/tai kulttuurirakentamiseen. 

16. Kirjastopalvelujen täytyy säilyä maksuttomina.

17. Koulujen iltapäiväkerhot on tehtävä pakollisiksi ja maksuttomiksi. 

18. Koulujen opetusryhmäkoot tulee rajoittaa alle 30 oppilaaseen.

THL:n tekemän selvityksen perusteella Helsingin vanhusten pitkäaikaishoito on tällä hetkellä hyvällä tasolla, vaikka omais- ja kotihoidon tukea pitäisikin kehittää. Kiinteistöveron maltillisella korotuksella tulevina vuosina on mahdollista rahoittaa väestön ikääntymisen aiheuttama menojen nousu.

Palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet niistä kunnista, jotka olivat ulkoistaneet terveyskeskuksen, katsoivat ulkoistuksen lisänneen kustannuksia. Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa.

Yksityiset palvelut eivät lähtökohtaisesti ole parempia kuin julkiset, kyse on siitä mitä palveluja tuotetaan, kenelle ja millä tavoin. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa on julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja. Yksityisten palvelujen ostosta on hyviä kokemuksia joissain erityistapauksissa, kuten esimerkiksi Tampereen Coxa-tekonivelsairaalan kohdalla. Tässä tapauksessa kunta ostaa yksityiseltä toimijalta selkeästi määriteltävän toimenpiteen eikä saman mallin laajentaminen esimerkiksi koko kirurgiseen erikoissairaanhoitoon onnistu yhtä helposti.

Palvelumaksujen suuruus riippuu oleellisesti palvelusta ja sen kohderyhmästä. Ihmisen terveys on vahvasti riippuvainen hänen sosioekonomisesta asemastaan: varakas mies elää keskimäärin 13 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Terveyskeskusmaksujen poistaminen on askel tämän eron kiinnikuromiseksi. Toisaalta, esimerkiksi päivähoitomaksujen yläraja tulee vastaan jo varsiin kohtuullisilla tuloilla. Hyvätuloisten perheiden päivähoitomaksun korottaminen voisi mielestäni olla mahdollista.

Koulujen opetusryhmäkokoja miettittäessä pitää ottaa huomioon koulun erityispiirteet. Erityistukea tarvitsevien lasten ja nuorten pitäisi saada opiskella pienemmissä ryhmissä kuin paremmin edistyneiden.

19. Kuntani on turvallinen paikka elää. 

20. Kuntani tarjoaa minulle riittävän ammatillisen ja harrastuksellisen kehittymismahdollisuuden. Olen tyytyväinen täällä. 

21. Kunnassani on liikaa maahanmuuttajia.

22. Maahanmuuttajia olisi hyvä olla tasaisesti kaikkialla Suomessa.

23. Ympäristön suojelua koskevia määräyksiä ja tavoitteita on noudatettava kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

24. Olen huolissani lasten koulunkäynnin ja sivistymisen tasosta kunnassani.

25. Opettajien tulisi saada käyttää fyysistä voimaa kurin palauttamiseksi, muutenkin kuin uhkaavissa tilanteissa tai oppilaan poistamiseksi luokasta.

Helsinki on hieno ja turvallinen paikka elää – kaupunki joka on tarpeeksi suuri laajaan kulttuuri-, urheilu- ja harrastustarjontaan, mutta toisaalta tarpeeksi pieni niin, että melkein joka paikkaan voi polkea polkupyörällä. Kansainvälisesti mitattuna kaupungin maahanmuuttajien määrä on varsin maltillinen, eikä sen rajoittamiseen ole mitään perusteita.

Nykyisin varmaan kaikissa Suomen kunnissa on jo maahanmuuttajia, mutta esimerkiksi pakolaisia sijoitettaessa pitäisi välttää korkean työttömyyden muuttotappioalueita. Niissä maahanmuuttajien mahdollisuudet kotoutua työn kautta ovat vähäiset ja toisaalta voi syntyä ristiriitoja kantaväestön kanssa, kuten esimerkiksi Lieksassa on havaittu.

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja ja talouskasvua, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

Lasten fyysinen kuritus ei kuulu tälle vuosituhannelle, mutta opettajalla tulee olla oikeus poistaa häiriköivä oppilas luokasta tai uhkaavissa tilanteissa suojella muuta kouluyhteisöä.

26. Pidän vapaa-aikaa ja perhettä työuraa tärkeämpänä.

27. Uskon Jumalaan tai korkeampaan voimaan.

28. Koulujen joulujuhlissa ja päättäjäisissä pitää saada laulaa uskonnollisia lauluja (Enkeli taivaan, suvivirsi, jne.) ja esittää uskonnollisia kuvaelmia.

Vapaa-aika ja työ on toisiaan täydentäviä elämänalueita ja molemmat ovat minulle tärkeitä. Onnelliset, levänneet ja rentoutuneet työntekijät ovat myös tuottavampia. Kukaan ei ole kuollessaan katunut sitä, että vietti liikaa aikaa lastensa ja perheensä kanssa. Lasteni kanssa hoitovapaalla viettämäni vuosi oli yksi elämäni parhaimmista ajoista.

Joulu- ja kevätjuhlissa pitää voida olla suomalaiseen kulttuuriin liittyviä perinteitä, mutta päätösvaltaa juhlien sisällöstä pitäisi antaa koulun oppilaille. Koulun juhlat ovat ennen kaikkea kouluyhteisön omia juhlia ja ulkopuolisten ei ole syytä sekaantua niiden sisältöön.

29. Harrastan liikuntaa

30. Luen kirjallisuutta

31. Pelaan tietokone- tai konsolipelejä

32. Viihdyn ulkona ravintoloissa ja baareissa

33. Käyn lavatansseissa

34. Käyn teatterissa

35. Käyn oopperassa

36. Sosiaalinen media on tärkeä osa elämääni.

Harrastan säännöllisesti miekkailua. Oman harjoittelun ja kilpailemisen lisäksi olen toiminut erilaisissa aikuis- ja juniorivalmennustehtävissä. Muuta liikuntaa harrastan polkupyöräilemällä työmatkat sekä käymällä ajoittain kuntosalilla ja lenkillä.

Pidän laajasti eri kirjallisuudenlajeista, vaikka viime vuosina kaunokirjallisuus on jäänyt hieman vähemälle huomiolle tietokirjallisuuteen nähden. Erityisiä kiinnostuksen kohteitani ovat Etelä-Afrikan ja taidemusiikin historia. Baareissa, ravintoloissa ja lavatansseissa ei kahden pienen lapsen isänä kovin usein ole aikaa käydä.

Olen suuri oopperan ystävä. Viime vuosien suurimpia oopperahetkiä minulle ovat olleet Kansallisoopperan Ring-sarja ja Helsingin juhlaviikkojen Tristan ja Isolde Musiikkitalossa.

37. Todellisuuden ja elämän hallinta on nykyisin yhä vaikeampaa.

38. Holhoaminen on mennyt liian pitkälle. Ihmisten pitää myös kantaa vastuu itsestään.

39. Uskon ydinperheeseen.

Ihmisillä on taipumus ajatella, että juuri heidän oma aikansa olisi jotenkin erityisen poikkeusellinen muihin historian ajanjaksoihin nähden. Joka ajalla on kuitenkin ollut omat elämänhallinalliset haasteensa. Yhteiskunnan turvaverkot, yhteisöllisyys ja itse itsestään vastuun ottaminen eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Kaikkia niitä tarvitaan.

Ydinperhe tai -perheettömyys ei ole uskon asia. Ei ole mitään syytä miksi ihmiset eivät voisi elää onnellisena myös muunlaisissa perheissä. Perheen muotoa oleellisempaa on sen jäsenten välinen rakkaus ja kunnioitus.

Helsingin uutisten vaalikoneen vastaukset

Ensimmäinen vaalikonekyseli kolahti sähköpostilaatikkoon tänään iltapäivällä. Alla Helsingin uutisten vaalikoneen kysymykset ja vastaukset selityksineen. Helsingin uutisilla oli käytössään ZEF-vaalikonejärjestelmä, eli sama jota esimerkiksi MTV3 on käyttänyt viime vuodet: vastaus valitsemalla kohta vapaasti akselilla samaa mieltä – eri mieltä.

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Melko eri mieltä

Pieni- ja keskituloisille lapsiperheille päivähoitomaksut ovat merkittävä menoerä, ja niiden korottaminen hankaloittaisi lapsiperheiden asemaa. Päivähoitomaksujen yläraja tulee kuitenkin vastaan jo varsiin kohtuullisilla tuloilla. Hyvätuloisten perheiden maksaman ylimmän päivähoitomaksun korottamista voisi harkita.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla.

Osittain samaa mieltä

THL:n tekemän selvityksen perusteella Helsingin vanhusten pitkäaikaishoito on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Vanhustenhoidossa pitää keskittyä erityisesti koti- ja omaishoidon tukemiseen ja auttamaan vanhuksia asumaan kotonaan niin pitkään kun se on mahdollista. Mikäli näiden palveluiden parantaminen vaatii maltillisia veronkorotuksia, ovat ne perusteltavissa.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Melkein täysin eri mieltä

Pakko ei yleensä tuota parasta tulosta. Maahanmuuttajien kielen oppimisen ja kotoutumisen kannalta oleellisempaa on luoda sellaisia sosiaalisia tilanteita, jossa maahanmuuttajat pääsevät luontevasti käyttämään suomen tai ruotsin kieltä kantaväestön kanssa. Tarvitaan ammatillista koulutusta, työpajatoimintaa, monikulttuurisia liikunta- ja urheiluseuroja ja monikielisiä kirjastoja.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Täysin samaa mieltä

Olen. Sosiaaliset ongelmat eivät katoa piilottamalla ne pois näkyvistä. Asuinalueellani Maunulassa toimii jo nyt suonensisäisesti huumeita käyttävien terveys- ja sosiaalineuvontaan erikoistunut terveydenhuollon yksikkö, eikä se ole aiheuttanut mitään häiriötä. Yksiköiden sijoittamisessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon esimerkiksi koulut ja päiväkodit.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Melkein täysin eri mieltä

Työttömien syrjäytymistä estää kepin sijaan paremmin porkkana: sosiaaliturvajärjestelmää on muutettava niin, että se tekee työnteosta työttömälle aina taloudellisesti kannattavaa. Parhaiten tämä onnistuu perustulolla. Erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille pitää lisäksi tarjota aktiivisia työllistämistoimia.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä

Melko eri mieltä

Ilmaisen joukkoliikenteen sijaan Helsinkiin pitää saada parempaa joukkoliikennettä. Menetetyt lipputulot olisivat noin 150 miljoonaa euroa ja ne pitäisi löytää muualta kaupungin budjetista. Ilmaisuuden sijaan joukkoliikenteen vetovoimaa parantaa enemmän toimiva poikittaisliikenne, tiheät vuorovälit ja hyvät vaihtoyhteydet.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Melkein täysin eri mieltä

Kuntien perustehtäviä, kuten perusopetusta, terveydenhuoltoa ja vanhuspalveluita tuottavien työntekijöiden lomautukset ovat vihon viimeinen säästökeino.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Melkein täysin samaa mieltä

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja. Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa, jotka pitää harkita tapauskohtaisesti.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Melkein täysin eri mieltä

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän työolobarometrin mukaan hyvän työpaikan tunnusmerkki on yleensä avoimuuden, keskinäisen luottamuksen ja vastavuoroisuuden ilmapiiri. Työpaikan jatkuvuuden puolesta pelkääminen vahingoittaa työntekijöiden luottamusta ja johtaa turvallisuushakuiseen käyttäytymiseen jossa epäkohtiin ei uskalleta puuttua eikä omaa työtä kehittää. Suurten ikäluokkien eläkeelle jäämisen myötä kunta-ala joutuu kilpailemaan yksityissektorin kanssa osaavasta työvoimasta eikä työolojen heikentäminen ole omiaan lisäämään kuntien vetovoimaa työnantajina. Varsinkaan kun palkalla ei välttämättä pystytä kilpailemaan.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Osittain samaa mieltä

Yli 20 000 asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenten viikkossa luottamustehtävään käyttämä aika lähenee jo osa-aikatyötä (14 – 16 tuntia / vko). Tällaisen työpanoksen vaativan tehtävän hoitaminen ilman rahallista korvausta voi monille olla vaikeaa. Tämä on demokratian kannalta ongelmallista: tärkeimpiä luottamustehtäviä voivat hoitaa vain ihmiset, jotka ovat varakkaita ja voivat vaikuttaa työaikoihinsa ja -määräänsä. Pormestarimallilla voitaisiin ehkä helpottaa Helsingissä johtavien kuntapäättäjien työtaakkaa poliittisesta ohjauksesta luopumatta.

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.

Melkein täysin eri mieltä

Kaupunki ei ole velvollinen järjestämään majoitusta Suomeen matkailijoina saapuneille ulkomaalaisille. Lasten, vammaisten tai apua tarvitsevien vanhusten perustarpeista tulee kuitenkin huolehtia.

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.

Osittain eri mieltä

Maailman parhaaksi todetun suomalaisen peruskoulujärjestelmän kulmakivi on se, että oppilaille pyritään tarjoamaan yhtä hyvät mahdollisuudet oppimiseen asuinpaikasta ja vanhempien varakkuudesta huolimatta. Koulujen tasoeroja pitää pyrkiä tasaamaan antamalla erityistukea heikommin suorituville kouluille.

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).

Osittain samaa mieltä

Periaatteessa, jos samalla kannustetaan ja tuetaan myös isien nykyistä aktiivisempaa osallistumista lastenhoitoon. Vanhemmuuden kustannuksien pitäisi jakautua nykyistä tasaisemmin mies- ja naisvaltaisille aloille, eikä vanhemmuudesta pitäisi muodostua estettä naisten etenemiselle työelämässä. Kunnalle kotihoito tulee kuitenkin aina edullisemmaksi kuin päivähoitopaikan tarjoaminen. Olin itse hoitovapaalla molempien lapsieni kanssa ja suosittelen samaa kaikille isille.

Adoptioperheitä eriarvoisesti kohteleva kuntalisä pitää korjata. Asiasta voi lukea lisää täältä.

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista

Melkein täysin eri mieltä

Emme tarvitse koulukiintiöitä, vaan aktiivista kaupunkisuunnittelua ja erilaisten asuinmuotojen sijoittamista samoille asuinalueille. Näin maahanmuuttajaghettojen syntyminen voidaan estää. Myös maahanmuuttajalapsilla pitää olla oikeus omaan lähikouluunsa. Rahoituksesta päätettäessä on huomioita eri koulujen ominaispiirteet.

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.

Osittain samaa mieltä

 Guggenheim-hanke olisi ollut hyvä mahdollisuus saada Helsinkiin yksi merkittävä kulttuuri-instituutio lisää. Toivottavasti se ei ollut ainoa mahdollisuus, vaan nykytaiteen museota lähdetään toteuttamaan esimerkiksi  Checkpoint Helsinki -konseptin pohjalta.

16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.

Osittain eri mieltä

Lähikirjastot ovat tärkeitä ihmisryhmille, jotka eivät helposti pääse liikkumaan, kuten vanhuksille ja lapsille. Siksi lähikirjastoverkkoa ei saa purkaa. Lähikirjastot ja uusi Keskustakirjasto eivät saa olla toistensa vaihtoehtoja.

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.

Osittain eri mieltä

Terveasemien peruspalveluiden, äitiys- ja lastenneuvoloiden, yleislääkärien ja hoitajien vastaanottojen sekä päihdetyöntekijöiden pitää olla lähellä ihmisiä: asuinalueiden terveyskeskuksissa tai matalan kynnyksen palvelupisteissä kuten terveyskioskeissa.

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.

Melkein samaa mieltä

Asumisen pitää Helsingissä olla nykyistä halvempaa niin, että myös pienituloisilla on mahdollisuus asua kaupungissa. Helsinki tarvitsee lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa.

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.

Osittain samaa mieltä

Yksityisautoilua tulee hillitä ja kävelyä, joukkoliikenteen käyttöä sekä työmatkapyöräilyä tukea. Pysäköinti ja parkkisakkoja tehokkaampia keinoja yksityisautoilun suitsemiseen ovat kuitenkin liittymäpysäköintimahdollisuudet ja ruuhkamaksu – ei pysäköintimaksujen ja parkkisakkojen korotus.

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena

Melkein samaa mieltä

Kyllä. Yhdistyminen tuottaisi etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa.