Perussuomalaisissa käydään varsin ainutlaatuisia seuransisäisiä. Puolueen varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen on nettivetoomuksessaan vaatinut äänestystä, joka päättäisi puolueen mahdollisesta irtautumisesta hallituksesta. Suurin ongelma Tynkkysen mukaan hallituksen nykyisessä politiikassa on maahanmuuttopolitiikka:
Vakavimmat rikkomukset [hallitusohjelmaa vastaan] ovat maahanmuuttoon liennytykset: ensin otettiin 800 turvapaikanhakijaa taakanjakomekanismin kautta, sitten 2 400. Nyt sisäministeriön mukaan Suomeen on tulossa 50 000 turvapaikanhakijaa, emmekä ole valmiita tekemään niitä toimia, millä voisimme saada maahanmuuton hallintaan eli sulkemaan turvapaikanhakijoilta Ruotsin vastaista rajaa.
Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho vastustaa hallituksesta lähtöä, mutta lähtökohtaisesti kannattaa Tynkkysen linjaamia toimenpiteitä:
Puolueessa kaikille on selvää, että kriisi vaatii lisätoimenpiteitä. Oletan, että Tynkkynen tarkoitti rajan sulkemisella sitä, että turvapaikanhakijat tulisi käännyttää Ruotsin rajalta, ei sitä, että raja suljetaan kokonaan. En näe tässä radikaalia tai poliittista sisältöä mikä olisi perussuomalaisille vieras. Me olemme vuosikausia varoittaneet tästä.
Kumpikaan ei kuitenkaan tarkemmin perustele miten rajatarkastusten palauttaminen Ruotsin rajalle ratkaisisi turvapaikanhakijatilanteen. Ulkomaalaislain 6. luvun 94 § toteaa:
Turvapaikkamenettelyssä käsitellään Suomen rajalla tai alueella viranomaiselle esitetty hakemus, jonka perusteena on tarve saada kansainvälistä suojelua.
Eli, riittää että turvapaikanhakija ilmoittaa hakevansa kansainvälistä suojelua Suomen rajalla rajaviranomaisille. Tämän jälkeen turvapaikkahakemus on käsiteltävä niin Suomen lain, Euroopan unionin sopimusten ja Yhdistyneiden kansakuntien Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen nojalla. Tämän vuoksi ei ole syytä olettaa, että rajan sulkeminen vähentäisi Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää lainkaan.
Ei kai kenenkään mielestä ole mitenkään erityisen hienoa, että Eurooppaan tulee kerralla näin isoja määriä pakolaisia. Se ei ole ideaalia siksi, että olot Syyriassa ja isossa osassa Irakia ovat täysin sietämättömät. Kaikilla on tiedossa, että yli 12 miljoonaa syyrialaista on kansainvälisen suojelun tarpeessa ja Irakissa on tällä hetkellä noin 3 miljoonaa sisäistä pakolaista.
Tilanne ei ole erityisen positiivinen vastaanottajamaidenkaan kannalta, koska noin valtavien joukkojen kotouttaminen tulee olemaan erittäin haastavaa.
Mutta. Mikä on vaihtoehto?
Suomi on allekirjoittanut YK:n pakolaissopimuksen, joka määrittelee varsin tarkasti meidän velvollisuutemme selvittää turvapaikanhakijoiden kansainvälisen suojelun tarve. Ja sitten meillä on ihan kotimaistakin velvoittavaa lainssäädäntöä kuten Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. Ei ihme että Teuvoa harmittaa. On varmasti vaikeaa olla yhtä aikaa näreissään siitä, että kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan ja ettei niitä noudateta.
EU:n sisäinen solidaarisuus taakanjaossa on ihan välttämätöntä. Jo siksikin, että ei ole mitenkään mahdotonta että lähitulevaisuudessa Venäjällä tapahtuu jonkinlainen sisäpoliittinen kriisi, joka voi johtaa isoonkin pakolaistulvaan Pietarin alueelta (7,5 miljoonaa asukasta) Suomeen. Silloin tulee olemaan myös Suomen kannalta aika oleellisen tärkeää, että muut EU-maat ovat tukemassa tuon määrän hoitamisessa. Ja on täysin epäinhimillistä niin Kreikan kuin pakolaistenkin kannalta jättää Kreikka yksin huolehtimaan koko saapuvasta pakolaismäärästä. Eikä se nyt ei vaan ole eurooppalaisten demokraattisten oikeusvaltioiden arvojen ja periaatteiden mukaista, että ihmisiä jätetään kuolemaan sotatoimialueille tai hukkumaan Välimereen. Tässä ei ole nyt edes siis kyse siitä ketä ”he” ovat vaan siitä keitä me olemme.
Perussuomalaisten kanssa on helppoa olla samaa mieltä siitä, että suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi korjata. Siitä, mitä oikein pitäisi tehdä on vähintään yhtä helppoa olla eri mieltä. Symbolisten ja tehottomien rajojen sulkemisten ja turvapaikanhakijoiden kyykyttämisten on aika ryhtyä toimenpiteisiin, jolla saadaan jotain konkreettista aikaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että meidän todennäköisesti vain elettävä näiden tulijoiden kanssa kun tuvapaikkahakemuksen käsittelyn jälkeen todetaan että henkilöt ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Ja koska Lähi-idän alueen kriisit eivät vaikuta rauhoittuvan, nykytilanne tulee todennäköisesti jatkumaan vielä jonkin aikaa. Rajojen kiinnilaittaminen ei ole millään tavoin realistinen vaihtoehto, joten jotain muita toimenpiteitä tarvitaan. Aivan ensimmäisenä on otettava käyttöön humanitaarinen viisumi, joka mahdollistaisi turvapaikanhakijoille turvallisen tavan matkustaa maihin, joista hakevat kansainvälistä suojelua ja poistaisi tai ainakin vähentäisi ihmissalakuljetusbusinestä. Samalla pitää myöntää, että suomalaiset kotouttamistoimet tällä hetkellä ovat täysin riittämättömät. Ruotsi on vuodesta 1950 lähtien hyötynyt maahanmuutosta 90 miljardia euroa:
Ruotsissa pitkällä aikavälillä tehtyjen selvitysten mukaan maahanmuuttajien kotouttaminen on Ruotsille kannattava investointi: se lisää kilpailukykyä, kasvattaa ulkomaankauppaa, vahvistaa yrittäjyyttä ja lisää työmarkkinoiden joustavuutta. Lisäksi maahanmuutto nuorentaa maan väestön ikärakennetta.
Selvitykset osoittavat, että maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat pääasiassa lyhytaikaisia, mutta hyödyt pitkäkestoisia. Taloudelliset hyödyt ovat kuitenkin kustannuksia vaikeammin mitattavissa, minkä vuoksi kustannuksia yleensä korostetaan ja hyötyjä aliarvioidaan.
Yleisradion Roman Schatzin Maamme-kirja -ohjelmassa CMI:n Irakin asiantuntija Hussein Al-Taee totesi somalialaisen maahanmuuttajan Saksassa tuottavan valtiontaloudelle jo toisen oleskeluvuoden jälkeen 14 000€ vuodessa. Suomessa vastaavassa tilanteessa ollaan edelleen 2000 € vuodessa pakkasen puolella.
Vanhenevat väestön vuoksi me tulemme tarvitsemaan lisää nuorta ja osaavaa työvoimaa tulevina vuosina. Vaikka taloustutkimuksen tekemän kyselyn perusteella yli puolet suomalaisista uskoo, että valtaosa turvapaikanhakijoista jää työttömiksi ja elää sosiaalituilla. Tämä ei ole mikään luonnonlaki. Tähän voidaan vaikuttaa. Siinä on onnistuttu muuallakin. Korjataan siis maahanmuuttopolitiikka.
