Rotutohtori terveyskeskuksessa

Paha haju perintötekijöissä? (Kuva: Wikimedia Commons, Zakysant, CC-BY-SA-3.0)

Eräs Afrikasta lapsensa adoptoinut äiti kertoi Facebook-ryhmässä lapsen lääkärin kirjoittaneen potilaskertomukseen:

tummaihoinen, afrikkalaisten hiki tuoksuu tottumattoman mielestä voimakkaalle ja pistävälle, normaali rotuominaisuus.

Lääkärin lausunto oli vähintääkin hämmentävä. Suomen lain mukaan  terveydenhoidon ammattihenkilön on (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 3. luku 15 §):

ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään.

Mihin yleisesti hyväksyttyyn tietoon tai kokemukseen lääkäri pohjasi näkemyksensä lapsen rotuominaisuuksista? Pikaisella haulla lääketieteellisistä julkaisutietokannoista ei nimittäin löytynyt yhtään tutkimusta, jossa ”voimakas ja pistävä hienhaju” olisi yhdistetty minkään ”rodun” rotuominaisuudeksi. Lääkäri itse lausunnossaa myönsi olevansa ”tottumaton”, joten näkemys ei ilmeisesti myöskään voinut perustua omakohtaiseen merkittävään kokemusperäiseen tietoon. Eikä hän nähtävästi ollut tietoinen siitä, että muun muassa eräs maailman arvostetuimmista lääketieteellisitä julkaisuista, New England Journal of Medicine, on  antanut ohjeen, jonka mukaan ”rodun” kaltaisia vanhentuneita käsitteitä ei pitäisi käyttää selittävinä tekijöinä lääketieteellisessä. Eikä ihmisrotuja edes, ainakaan biologisessa merkityksessä, ole nykytieteen mukaan olemassa. Ihmisten perinteinen luokittelu ”roduiksi” ihon värin perusteella kun ei käytännössä kerro juuri mitään ihmispopulaatioiden välisistä geneettistä yhteläisyyksistä: esimerkiksi itäafrikkalaisten perimä on lähempänä Lähi-idän väestöä kuin eteläisen Afrikan kansoja, vaikka ihonvärin perusteella tulevatkin luokitelluksi samaan ”rotuun”.

Ainoa jäljelle jäävä selitys on, että kyseessä oli lääkärin oma ennakkokäsitys johonkin etniseen ryhmään kuuluvista ihmisistä. Lääkärin ennakkoasenne on käytännössä, vain hienovaraisemmin ilmaistuna ja ”lääketieteen” auktoriteettiin käärittynä, se sama jota joskus kuulee baarissa siltä rasittavalta känniääliöltä: ”neekerit haisee.”

Kielteisillä etnisiin ryhmiin kohdistuvilla ennakkokäsityksillä ja -luuloilla on myös toinenkin nimi – rasismi. Arkipäivän rasismi ei ole vaahtosuisia skinejä tai Suomen sisun kaltaisten järjestöjen ”maahanmuuttokriittisyydeksi” vaivoin verhoamaa muukalaisvihamielisyyttä. Se on viime kädessä juuri edellisen terveyskeskuslääkärin lausunnon kaltaisia tiedostamattomia harmittomalta vaikuttavia lipsautuksia. Sanoiksi ja teoiksi konkretisoituvia ennakkoluuloja, jotka kasvavat ajattelemattomuudesta ja kyvyttömyydestä havaita omia luutuneita asenteitaan.

Suvaitsevaisen vastaisku

Verta ja kunniaa pakkiin.

Joulun alla pistäydyin Kurvin Filmtownissa ja kassalle tullessani huomasin yhtäkkiä, että myyjällä oli päällä Blood & Honour -järjestön logolla kuvitettu college-pusero.  Tilanne oli niin hämmentävä ja yllättävä, etten osannut kuin maksaa irtokarkkini ja poistua nopeasti liikkeestä. Ajatus siitä, että joku henkilö katsoi asiakaspalvelutehtävässä asialliseksi kantaa avoimen rasistisen uusnatsi- ja white power -järjestön tunnuksella varustettuja vaateita tuntui uskomattomalta.

Lähetin aiheesta seuraavana päivänä seuraavan palautteen Filmtownin verkkosivujen kautta:

Asioin maanantaina 19.12. noin kello seitsemän aikoihin Sörnäisten
myymälässänne ja huomioni kiinnitti yrityksenne asiakaspalvelijan
työaikana käyttämä Blood & Honor -järjestön college-pusero. Wikipedian
mukaan:

”Blood & Honour, Veri & Kunnia on uusnatsistinen musiikinjakeluverkosto, jonka
perustivat vuonna 1987 natsi-skinheadit vastaiskuna Anti-Nazi Leaguen Rock
Against Racism -organisaatiolle. Blood & Honour organisoi uusnatsiyhtyeiden
konsertteja ja levittää RAC-yhtyeiden äänityksiä. Joskus organisaatio
käyttää tunnusta ”28”, joka juontuu Blood ja Honour-sanojen ensimmäisten
kirjainten järjestysluvuista aakkosissa. Blood and Honour, suomeksi veri ja
kunnia, otti nimensä Hitler-Jugendin motosta Blut und Ehre.”

Tiedustelisinkin oliko asiakaspalvelijan käyttämä vaate yrityksenne
arvojen mukainen ja pitääkö minun tulevaisuudessa asioida kilpailijoidenne
liikkeissä?

Viikon päästä sain yrityksen myynti- ja markkointiassistentilta vastauksen:

..Myymälöidemme ohjeistuksissa kerrotaan selvästi, että työaikana työntekijä edustaa FilmTownia ja yrityksen arvoja. Vaikka FilmTownissa ei ole varsinaista työasua, pukeutumisen on oltava asiakaspalvelutyöhön sopivaa ja asiallista…Kyseinen myyjä on käyttäytynyt siis täysin ohjeistuksiemme vastaisesti. Olemme huomauttaneet asiasta kyseistä myyjäämme. Olemme myös ohjeistaneet myymäläpäällikköämme jatkossa kiinnittämään erityistä huomioita työntekijöidensä pukeutumiseen. Emme missään tapauksessa siis hyväksy vastaavien vaatteiden käyttämistä työajalla ja pahoittelemmekin syvästi siitä aiheutunutta mielipahaa!

Ensinnäkin, minusta Filmtown hoiti tilanteen hienosti, mistä suuri kiitos.

Episodi kuitenkin herätti myös ajatuksia mielipiteen- ja sananvapauden sekä toisaalta suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden rajoista. Oliko minun ja Filmtownin esimiesten toiminta ”vihervasemmistolaista fasismia” ja mielipiteenvapauden rajoittamista, josta on muodostunut internetin keskustelupalstojen ja blogikirjoitusten yleinen valituksen kohde? Onko se, ettei suvaitse suvaitsemattomuutta yhtään eettisesti perustellumpaa kuin suvaitsemattomuus sinänsä? Esimerkiksi, oliko Päivi Räsänen oikeassa, kun kiitteli muita hallituspuolueita suvaitsevaisuudesta, kun hallitusohjelmaan ei kirjattu aietta avioliittolain uudistuksesta:

Tämä hallitus koostuu puolueista, joilla on erilaisia näkemyksiä tämän kysymyksen suhteen. Ja siellä todettiin, että pitää suvaita toisten vakaumusta.

On se ja ei ollut. Räsäsen näkemyksen loogisena kompastuskivenä on kehen ja mihin suvaitsevaisuus kohdistuu. Kukaan ei ole kieltämässä päiviräsästen oikeutta omaan uskonnolliseen vakaumukseensa tai näkemykseensä avioliitosta. Kysymys onkin ennen kaikkea siitä, onko räsäsillä tai vaikka uusnatseilla moraalista oikeutta vaatia muiden ihmisten oikeuksien rajoittamista oman uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksensa perusteella. Oli kyseessä sitten kristillisdemokraattien ajatus siitä, ettei homoseksuaalisilla ihmisillä tule olla samat oikeudet parisuhteeseen kuin heteroseksuaalisilla, skinheadien vakaumus valkoisesta ylivallasta tai israelilaisten ultraortodoksijuutalaisten näkemys siitä, että heillä on oikeus määritellä missä ja miten pukeutuneena muut saavat kaupingilla kävellä –  ydinajatus on sama: noiden toisten ihmisoikeudet eivät ole samat kuin meidän. Tällaisen suvaitsemattomuuden suvaitsemattomuus ei ole suvaitsemattomuutta vaan avoimen ja vapaan  yhteiskunnan itsesuojelua ja yksilöiden itsemääräämisoikeuden turvaamista.

Loppupaatoksena: tässä meille kaikille tehtävä uudeksi vuodeksi: avoimelle rasismille, homofobialle eikä muukalaisvihalle voida, edes suvaitsevaisuuden nimissä, antaa tilaa julkisessa elämässä. Tämä on meidän kaikkien tehtävä ja joskus vain sähköpostin lähettäminen voi riittää.

Rasismi on ruma sana

"..en ole rasisti, mutta harrastan kuitenkin kraniometriaa."

Helsingin sanomat julkaisi lauantaina 12.11. TNS Gallupilla teettämänsä suomalaisten rasistisia asenteita mitanneen mielipidetiedustelun tulokset. Pääosin tulokset eivät olleet mitenkään yllättäviä: ihmiset pitävät muita rasistisempina kuin itseään (2/3 katsoo, että Suomessa ilmenee rasismia paljon tai melko paljon, mutta itsessään rasistisia piirteitä havaitsee vain 14 %), kielteisimmin suhtaudutaan romaneihin, somaleihin ja muslimeihin ja merkittävä osa väestöstä pitää islamia uhkana ”länsimaisille arvoille ja demokratialle”.

Suurin yllätys ja samalla masentavin tieto oli kuitenkin se, että kaikista vastaajista 29 % ja perussuomalaisten kannattajista enemmistö (51 %) hyväksyy täysin tai osittain väitteen

joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan moderniin yhteiskuntaan

Rotuihin? Vuonna 2011 melkein kolmannes suomalaisista uskoo ihmisrotujen olemassaoloon ja eri ”rotujen” hierarkisiin suhteisiin, eli siihen klassisimpaan galtonilaiseen ”tieteelliseen rasismiin”, jonka mukaan ”rotu on kaikki: kirjallisuus, tiede, taide – sanalla sanoen sivilisaatio”. Huolimatta siitä, että Unesco suositteli jo 1950-luvulla rotu-termistä luopumista ihmislajista puhuttaessa ja että tiedeyhteisössä on jo vuosikymmeniä vallinnut täydellinen konsensus siitä, ettei ihmislajia voida jakaa biologisiin rotuihin.

Teoriassa on mahdollista, että ihminen voi katsoa  joidenkin kulttuurien tai yhteiskuntajärjestelmien olevan niin erilaisia, ettei niiden jäsenten ole mahdollista sopeutua toiseen kulttuuriin ilman, että hän on rasisti (ainakaan sanan tiukimmassa merkityksessä). Kuitenkin silloin, kun ihmisen biologinen rotu nostetaan selittäväksi tekijäksi ei minkäänlaista epäselvyyttä enää ole. Jos rotu tekisi ihmisen asumisen modernissa yhteiskunnassa mahdottomaksi esimerkiksi muista etnisistä ryhmistä tulleet adoptiolapset tai henkilöt, joiden toinen vanhempi kuuluu ”vieraaseen rotuun” ovat sopeutumiskelvottomia. Niin ruma kuin se r-sana onkin, tämä siis tarkoittaa, että melkein kolmannes suomalaisista ja yli puolet perussuomalaisista on rasisteja tai ainakin omaa yksiselitteisen rasistisia asenteita ja mielipiteitä.

Vain 14 % väestöstä tunnistaa itsessään rasistisia piirteitä, mutta samaan aikaan 29 %:lla on rasistisia näkemyksiä. On siis ilmeistä, ettei suurella osalla suomalaisista ole selkeää käsitystä siitä mitä rasismi on.  Kaikkien rasisminvastaisten kampanjoiden ja mielipidevaikuttamisen jälkeen tämä on huolestuttava tilanne. Istuva hallitus on  sitoutunut vastustamaan rasismia  –  toivottavasti tämän mielipidemittauksen tulosten perusteella se arvioi nykyisin käytettävien keinojen tehokkuutta kriittisesti.

Timo Soini ennätti nopeasti ”plokissaan” sivuuttamaan HS:n tulokset ”tarkoitushakuisina” ja totesi että ”uutisiksi niistä ei minulle ole”. Soini ei voisi olla enemmän väärässä. Se tosiasia, että perussuomalaisten kannattajista yli puolet uskoo rodun tekevän jotkut soveltumattomiksi moderniin yhteiskuntaan vie viimeisetkin uskottavuuden rippeet väitteeltä ettei perussuomalaisessa ”maahanmuuttokritiikissä” ole kysymys olennaiselta osalta muukailaisvihasta ja rasismista. Vuonna 2009 Soini ilmoitti eduskunnassa että ”perussuomalainen puolue ja hän itse eivät ole rasisteja, eikä puolueessa suvaita ihmisvihaa”. Jos hän tuolloin julistuksensa kanssa oli tosissaan, nyt olisi aika toimia. Muussa tapauksessa,  kuten Mark Twain jo aikoinaan totesi:

Denial ain’t just a river in Egypt.