Ei pelasteta Keskuspuistoa – kehitetään sitä

14053794_10154036776356715_644200920589858139_o
Keskuspuiston kaavamuutokset yleiskaavaehdotuksessa. Kuva: Tero Juuti Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmästä.

Viime viikkoina on keskusteltu laajasti yleiskaavassa esitetyistä muutoksista Keskuspuistoon. Erityisesti Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin yhteydessä Pirkkolan alueen rakennushankkeiden on katsottu nakertavan Keskuspuistoa tavalla, joka vaarantaa sen arvon kaupunkilaisten virkistysalueena.

On totta, että erityisesti Pirkkolan ja Haagan alueilla Keskuspuistoon kaavaillut muutokset näyttävät huolestuttavilta. On myös totta, että yleiskaavaa tulkittaessa pitää ymmärtää, ettei kaikki viereisessä kartassa punaisella merkityt alueet ole tulossa rakennuskäyttöön johtuen siitä, että yleiskaavassa maankäyttöä karkeasti kuvataan 100 x 100 metrin ruuduilla. Lopullinen rakennusten ja viheralueiden raja määritellään myöhemmin asemakaavalla.  Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa bulevardisoidun Hämeenlinnanväylän itäreunalle saatetaan rakentaa vain yksi talorivi, joka toimisi myös meluesteenä sen takana olevalle puistolle. Poliittinen vääntö Keskuspuiston kohtalosta tulee jatkumaan siis vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä ja toivottavasti lopulta puiston suojelu voittaa.

Samalla kuin keskustelu Keskuspuiston suojelusta käy kuumana on kuitenkin myös hyvä ajoittain miettiä, miten sitä ja sen virkistysarvoja voitaisiin myös kehittää, ei vain suojella.

Screen Shot 2016-08-30 at 09.52.42
Raide-Jokerin tuleva reitti Maunulan ja Haagan välillä.

Jo nykyisin puiston on useasta kohdasta pirstaloitunut johtuen sen poikki kulkevista teistä. Merkittäväimmät näistä autoreiteistä ovat Maunulan eteläpuoluella kulkeva Metsäläntie Oulunkylästä Haagaan ja Keskuspuiston ja Maunulanpuiston erottava Pirkkolantie Eliel Saarisen tieltä Pakilantielle. Näistä jälkimmäinen tulee lähitulevaisuudessa kokemaan suuren muutoksen kun Raide-Jokerin reitti tulee kulkemaan sen kautta.

Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä olisi mahdollista kehittää Keskuspuiston virkistysarvoja merkittävästi pienillä lisäkustannuksilla. Pirkkolantie ei nykyisinkään ole kovin merkittävä reitti henkilöautoliikenteen kannalta. Henkilöautoliikennen pohjois-etelä-suunnassa suuntautuu pääosin Veturitien ja Tuusulanväylän reiteille, koska Eliel Saarisen kadun tunneliosuus on varattu joukkoliikenteelle ja reitti keskustaan on tämän vuoksi hidas ja hankala. Pirkkolan liikuntapuistoon suuntautuva liikenne puolestaan voidaan hoitaa puiston pohjoispuolista reittiä, joka johtaa Pirkkolan uimahallin pysäköintialueelle.

57394142.jpg
”Metsäspora” Kiovassa.  (Kuva: Google Earth)

Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä voitaisiin siis, ilman suurempaa haittaa muulle liikenteelle, katkaista Pirkkolantie liikuntapuiston ja Hämeenlinnanväylän väliseltä matkalta henkilöautoliikenteeltä ja tehdä sinne vain maisemoitu raideyhteys ja kevyen liikenteen väylät. Tämä lisäisi Keskuspuiston yhtenäisyyttä ja mahdollistaisi uusien ulkoilureittien rakentamisen Maunulanpuiston ja Keskuspuiston väliin. Se myös lisäisi Keskuspuiston ”metsän tuntua”, koska puisto ei olisi niin selvästi autoteiden pirstaloima kuin nykyisin.

 

Liikuntalautakunta 28.5. 2013

Viikonlopun puoluekokouksen huipputunnelmista paluu arkeen väsyneenä, mutta onnellisena. Puoluekokouksessa ehdotin poliittisessa keskustelussa liikuntapoliittisen ohjelman tekemistä puolueelle. Toivottavasti asiaa saadaan eteenpäin. Jos haluaa katsoa puheen, niin se on löytyy verkosta (noin 1:17:sta kohdalta).

Tänään maanantaina Liikuntavirasto järjestää keskustelutilaisuuden Pallokenttä 7:n kohtalosta Sonera Stadionin ravintola Bolliksessa. Tilaisuuteen ovat kutsutut Liikuntalautakunnan ja Helsinki Stadion Management oy:n lisäksi Palloliiton Helsingin piirin edustajat ja helsinkiläisten jalkapalloseurojen puheenjohtajat. Toivottavasti tilaisuudessa löytyy yhteinen, kaikille osapuolille sopiva marssijärjestys pallokentän suhteen. Edellisessä kokouksessa kentän vuokrausasia palautettiin valmisteluun ja se tullee uudelleen lautakuntaan kesäkuun 11. päivä pidettävään kokoukseen.

Sitten huomenna käsillä oleviin asioihin. Talousarvioaloitteita onkin aikamoinen nippu. Leikitään lausuntoautomaattia.

LIIKUNTAJOHTAJA
4 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomas Rantasen talousarvioaloiteesta luisteluratojen jäädyttämisestä (pdf) (html)
Liite 1 Rantanen Tuomas talousarvioaloite Kvsto 13.3.2013 asia 12

Liikuntaviraston lausunnosta ei oikein selviä, auttaako 40 k€ lisämääräraha luisteluratojen aikupitämisen pidentämistä vai ei. Tätä pitäisi kyllä selventää: 40 k€ saataisiin aikaan asia a, b ja c. Ilman määrärahaa (nykyisen talousarvion puitteissa) tehdään x, y ja z.

5 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Helena Kantolan ym. talousarvioaloitteesta harjoituspaikkojen rakentamisesta junioreille (pdf) (html)

Todetaan, ettei nykyinen taloussuunnitelma sisällä kuplahankkeita, mutta harjoittelupaikkoja on toteutettu yhteishankkeina seurojen kanssa. Mikäli Pallokenttä 7:n toteutuu, tulee Helsinkiin yksi halli lisää ja Palloliiton olosuhdevaliokunta on todennut, että kolme talviharjoituspaikkaa riittänee. Ok.

6 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Seppo Kanervan ym. talousarvioaloitteesta kupla- tai pelihallin rakentamisesta nuorisolle Lauttasaareen (pdf) (html)

Kanerva ehdottaa Lauttasaareen  kupla- tai  kiinteää pelihallia. Liikuntavirasto on tänä keväänä esittänyt jo kh:lle lainan myöntämistä Lautatsaaren yhteiskoulun sisäliikuntahallin rakentamiseen, joten tämä homma on jo ns. hoidossa. OK.

7 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. talousarvioaloitteesta kelluvan uimalan toteutuksesta (pdf) (html)

Holopainen ym. ehdottaa, että Liikuntavirasto varautuisi talousarvioesityksessä kelluvan maauimalan rakentamiseen. Ottaen huomioon, että investointiraamia viraston osalta leikattiin vuodeksi 2014 13:sta 9,5 M€  niin not gonna happen, bro. Lausunnossa todetaan, että jos valtuusto myöntää 0,5 – 1,5 M€ rahaa tähän niin makeithapenöidään. Ok.

8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Seppo Lampelan ym. talousarvioaloitteesta liikuntatilojen määrärahasta (pdf) (html)

Lampela esittää, että liikuntamäärärahoihin lisätään 2 miljoonaa euroa toimintamenoihin, erityisesti matalan kynnyksen ja lähiliikuntapalveluihin, ja 2 miljoonaa euroa investointisuunnitelmaan vuosille 2014-2016. Hyvä idea. Lausunnossa korostetaan investointirahojen pienuutta ja sitä, ettei liikuntapaikkoja voida toteuttaa uusille asuinalueille. Ok.

9 Lausunto kaupungihallitukselle valtuutettu Harry Bogomoloffin talousarvioaloitteesta liikuntalautakunnan määrärahasta (pdf) (html)

Tässä on sitten osimerkki todella huonosta valtuustoaloitteesta. Pyydetän, että ”osoitetaan riittävät määrärahat” todella epämääräisiin tavoitteisiin, kuten siihen, että ”harrastustusten kustannusten tasa-arvo voidaan toteuttaa”. Mitä toi tarkoittaa? Lausunnossa kerrataan viraston tukipolitiikkaa ja ehdotetaan 115 k€ lisämäärärahaa järjestöavustuksiin. Ok.

10 Lausunto kaupungihallitukselle valtuutettu Päivi Storgårdin ym. talousarvioaloitteesta yleisten yhdistysten avustusten kohdistamisesta (pdf) (html)

Storgård et. al on huolissaan kaupungin rootelijaon väliin putoavien monialajärjestöjen kohtalosta avustustenjaossa. Liikuntaviraston avustukset kohdistuvat selkeästi liikuntajärjestöille, eikä täm ole oikeastaan Liv:ssä ongelma. Ok.

11 Lausunto kaupunginhallitukselle Vesa Korkkulan ym. valtuustoaloitteesta Brahenkentän skeittipuiston aseman vakinaistamisesta (pdf) (html)

Epävirallisen Braahenkentän skeittipuiston vakinaistaminen. YTLK kannattaa rajauksin, LiV:llä ei lisättävää. Ok.

12 Lausunto kaupunginhallitukselle Dan Koivulaakson ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista (pdf) (html)

Todetaan, että talousarvioesitys ei sisällä työttömien tai toimeentulotuettujen liikuntaharrastusten mahdollistamista erillisellä maksusitoumuksella tai liikuntakortilla ja jos virastolle annettua katetavoitetta ei muuteta tuota kompensoimaan jouduttaisin nostamaan muiden maksuja korottamalla tai viraston menoja leikkaamalla.  Tässä olisi varmaan hyvä mainita, mikä tuollaisen liikuntakorttijärjestelmän kustannusvaikutus olisi, että valtuusto voisi harkita mahdollisesti lisämäärärahan myöntämistä.

13 Lausunto kaupunginhallitukselle Yrjö Hakasen ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee ns. aktiivipassin ja sporttikortin käyttöönottoa (pdf) (html)

Lähes identtinen edellisen kanssa. Tässä sama juttu. Faktat lausunoon: paljon maksaisi.

14 Lausunto kaupunginhallitukselle Outi Alanko-Kahiluodon ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee työttömien aktiivipassia (pdf) (html)

Ibid. Kustannusvaikutus/lisämäärärahan tarve tännekin.

15 Liikuntatoimen laitos- ja säätiöavustukset vuodeksi 2014 – hakemukset toiminta-avustuksen myöntämiseksi ja kaupunginhallitukselle hakemuksista annettavat lausunnot (pdf) (html)

Kaupungin liikuntakonserniin kuuluvien säätiöiden yms. avustukset. Ok.

Liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014-2016 (pdf) (html)

Tässä on nyt suurimman mielenkiinnon kohteena ns. LASU-rahat,  eli käytännössä EasySport ja FunAction -projektien rahoitus. Ensimmäisessä talousarvion käsittelyssä ne oli mukana, mutta virasto sai ohjeet poistaa ne toiseen käsittelyyn, eikä niitä nyt sitten täällä enää ole.  LASU-rahojen kohtalo on saamieni tietojen mukaan tarkoitus käsitellä erikseen vielä ennen kesälomia kh:n iltakoulussa, mutta rahojen epävarmuus on LiV:lle aika hankala asia: seurojen, jotka ovat käytännössä vastanneet isosta osasta noista FunAction ja EasySport -ohjelmista kanssa ei voida tehdä sopimuksia jatkosta koska rahasta ei ole varmuutta.

Minusta on tärkeää, että Liikuntalautakunta ottaa päätöksessä kantaa EasySport ja FunAction -projektien rahoituksen jatkumisen puolesta – jos ei muuten niin vahvana viestinä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle näiden tärkeydestä. Varsinaisen talousarvion aukirepiminen ei välttämättä ole järkevää, joten esitän, että päätöksen esittelytekstiin lisätään kappale:

Liikuntalautakunta korostaa, että Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen haettu  lisämääräraha eriomaisia ulkopuolisia arvioita saaneille EasySport ja FunAction -toimintamalleille on välttämätön. Rahoistustarve Liikuntaviraston osalta on  600 000 euroa.  Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hankkeet on aiemmin rahoitettu kaupungin yhteisistä määrärahoista ja niitä ei voida ottaa viraston normaaliin toimintaan ilman tarkoitukseen varattua lisämäärärahaa. Liikuntalautakunta toivoo, että kaupunginhallitus ja -valtuusto huomioivat tämän päätöksenteossaan.

EasySportin ja FunActionin kautta kaupunki on tarjonnut liikuntamahdollisuuksia viikottain noin 2500 lapselle ja nuorelle. 40 %:lla tavoitetuista on monikulttuurinen tausta ja noin puolet ei harrasta liikuntaa liikuntaseuroissa. EasySport-toimintaa osallistuneista 75 % kertoo harastaneensa ohjelman ansiosta liikuntaa aiempaa enemmän.

17 Lausunto Keskuspuiston keskiosan (Pirkkolanliikuntapuisto ja Maunulanpuisto) asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksesta nro 12185 (pdf) (html)
Havainnekuva Keskuspuiston keskiosan kaavamuutoksesta.
Havainnekuva Keskuspuiston keskiosan kaavamuutoksesta.

”Kaavassa on huomioitu Pirkkolan liikuntapuistoon tulevaisuudessa tarvittava uusi palloiluhalli, uimahallin laajennustarve sekä uuden jäähallin tarve. Kaava mahdollistaa myös Maunulan ulkoilumajan ympäristön parantamisen sekä ulkoilupalvelujen kehittämisen ja seudullisten virkistysyhteyksien kehittämisen.”

Lausunnon mukaan isoin ongelma on Pirkkolan uimahallin tiukin mahdollinen suojelukaava, jonka mukaan remontoitaessa pitää tehdä rakennushistoriaselvitys ja pyytää museoviranomaisen lausunto. Lausunnossa perustellusti todetaan, että nykyisin saatetaan pystyä suunnittelemaan parempia materiaalivalintoja ja kiintokalusteita kuin ne, mitä käytettiin 60-luvulla. Minusta tämä on ihan perusteltu huomio.

Kaavaan tehdyt varaukset jäähallille, uimahallin laajennukselle ja palloiluhallille eivät sisälly tällä hetkellä nykyiseen taloussuunnitelmaesitykseen, vaikkakin pitkän aikajänteen toteutussuunnitelmaan. Näiden varasten suhteen pitäisi lähtökohtaisesti olla aikaisempaa varovaisempi. Helsinki on täynnä pajupuskaa kasvavia tyhjiä tontteja, jotka on varattu liikuntapaikoille, joita ei koskaan toteutettu tai todennäköisesti tulla toteuttamaan. Tätä pohdittiin lautakunnassakin viimeksi Herttoniemenrannan uimahallin puolesta tehtyä vetoomusta käsiteltäessä. Noi tyhjät täysin ilman käyttöä olevat tontit ovat arvokasta rakentamatonta maata ja eivät ole myöskään omiaa lisäämään alueiden viihtyvyyttä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on kuitenkin kyseessä puisto, jossa nämä haamuliikuntapaikat eivät samalla tavalla häiritse kaupunkirakennetta. Joten Ok.

18 Oulunkylän liikuntapuiston huoltorakennuksen katon ja pihakannen perusparannuksen hankesuunnitelma (pdf) (html)

Ok.

19 Helsingin kaupungin liikuntaseuroille myöntämien avustusten maksatusaikataulujen muutos(pdf) (html)

Liikuntaviraston toiminta- ja vuokra-avustusten maksuaikataulu muuttui yhdessä Helsingin seuraparlamentin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen niin, että hakuaika päättyy toukokuussa ja avustukset tulevat maksuun syksyllä. Jotkut seurat ovat havahtuneet tähän vasta nyt ja ovat nyt ns. ”kusessa”.  Täytyy myöntää, että uusi aikataulu on ongelmallinen myös omalle seuralleni Helsingin miekkailijoille – rahat ovat kesällä vähissä ja vuokra pitäisi maksaa. Me kuitenkin selvinnemme rahoituskapeikoista muun muassa laittamalla salimaksuja maksuun vähän aikaisempaa aiemmin ja muutenkin järjestelemällä jotain menoja uudelleen.

Salibandyseura Viikingit ry ja Helsingin M-Teamkin pitävät kirjelmässään uutta aikataulua periaatteessa hyvänä, mutta listaavat joukon siirtymäajan ongelmia. Ratkaisuksi ehdotetaan mahdollisuutta hakea korotonta lainaa virastolta kesän kulujen kattamiseen.

Mahdollisuus korottomaan lainaan ainakin sellaisille järjestöille, jotka ovat vuosia saaneet virastolta avustusta voisi olla ihan toimiva ratkaisu. Olettaen, ettei se työtä kesällä liikaa töitä.

20 Liikuntalautakunnan kokousajan ja -paikan määrääminen sekä syyskauden 2013 kokouspäivistä päättäminen (pdf) (html)

Jos kokoukset olisivat torstaisin, jäisi asialistaan perehtymiseen enemmän aikaa. Mutta tämäkin kyllä käy.

ULKOLIIKUNTAOSASTO
1 Maanhaltijan suostumus A-anniskeluoikeuksin Kaisaniemenkentällä järjestettäviin Eastway Live Oy:n tapahtumiin (pdf) (html)

A-oikeuden VIP-tiloihin, B-oikeudet muuten. Ok.

MERELLINEN OSASTO
1 Maanhaltijan suostumus väkevien alkoholijuomien tarjoiluun Live Nation Finland Oy:lle, Hietarannan uimarannan tapahtumapäiviksi (pdf) (html)

A-oikeuden VIP-tiloihin, B-oikeudet muuten. Ok.

Ohi on

Vaalit ovat sitten ohi. Oma saldoni oli lopulta 350 ääntä ja äänimäärän perusteella katsottuna 183. sija yhteensä 1064 ehdokkaasta. Ei hassummin ensikertalaiselle. Olen tulokseen todella tyytyväinen. Iso kiitos kaikille minua äänestäneille, teitä oli enemmän kun olin uskaltanut toivoa. Kiitos myös kaikille tukiryhmäläisille, rahallisesti tukeneille, kannustaneille ja tsempanneille. Ilman teitä ei tähän tulokseen olisi voitu päästä. Neljän vuoden päästä sitten läpi niin että ryskyy.

Vaalituloksessa minua itseni erityisesti ilahdutti Maunulasta saamani suuri äänimäärä. Kampanjoin täällä naapurustossani aika paljon ja on hienoa, että se myös näkyy tuloksessa.Maunulan B-äänestysalueella olin toiseksi äänestetyin vihreä ehdokas Osmo Soinivaaran jälkeen A-alueellakin kolmanneksi eniten istuvan valtuutetun Sanna Vesikansan ja Oden takana.  Vielä hienompaa on kuitenkin se, että ensimmäistä kertaa Vihreät on Maunulan suurin puolue. Vuoden 2008 kuntavaaleissa alueen valtapuolueet olivat selkeästi Kokoomus ja demarit, nyt Vihreät jättivät molemmat kirkkaasti taakseen molemmilla äänestysalueilla.

Vihreiden nousu on ollut odotettavissa. Maunulaan on viime vuosina muuttanut hyvin samankaltaista väestöä kuin Käpylään vielä kymmenisen vuotta sitten: akateemisesti koulutettuja pienten lasten vanhempia, jotka muuttavat ydinkeskustasta syrjemmälle lisätilan tarpeen vuoksi perheen kasvaessa. Näin Maunulasta on tullut Kalliosta Käpylään ulottuvan ”viherkuplan” jatke. Tästä on hyvä jatkaa, seuraavaksi pitää tunkeutua Pakilaan ja Paloheinään horjuttamaan kokoomuksen valta-asemaa.

Pari pientä unelmaa

Unelmien Helsinki
Pidimme viikko sitten tiistaina Korjaamon vintillä vaalikampanjani avajaisbileet. Väkeä oli illan aikana paikalla vajaa satakunta ja Groove Steps -yhtye veti loistavan keikan. Baarin takaseinälle olimme teipanneeet ison paperin, johon vieraita pyydettiin piirtämään oma unelmiensa Helsinki.  Koko valtava paperi tuli täyteen suuria ja pieniä ajatuksia, toiveita ja haaveita: toimiva julkinen terveydenhuolto; teitä, joissa pyörät ovat pääosassa, ympäri vuorokauden auki olevia kauppoja; vaihtoehtoja Finnkinon leffateattereille; futista kaikille; vähemmän pyörävarkaita.  Minullakin on pari pientä unelmaa. Elämää Senaatintorille ja sauna Maunulaan.

Kaikkien museoiden, kirkkojen ja musertavan historian keskellä Roomassa parasta on minusta aina ollut piazzat ja ennen kaikkea niiden reunoja kiertävät kahvilat, joihin voi istua, hengähtää ja espresson äärellä katsella ympäröivää vilinää. Piazzanavonoihin verrattuna Helsingin keskusaukio, Senaatintori, näyttää jotenkin autiolta ja kolkolta. Se on kolmelta reunalta autoteiden reunustama ja siellä ei varsinaisesti kesälläkään ole nurkassa yksinäisen näköisenä kyhjöttävää jäätelökioskia lukuunottamatta mitään.  Miksi Senaatintoristakin ei voisi tehdä paikkaa jossa olisi vilinää, ihmisiä ja hyvää kahvia? Jos torin reunustat vuokrattaisiin erilaisille kahvilayrityksille, saataisiin helsinkiläisetkin istahtamaan hetkeksi alas,  ihailemaan ympäröivää ainutlaatuista empire-miljöötä ja tuntemaan, että se kuuluu myös meille kaikille kaupunkilaisille, ei vain linja-autojen paikalle kärräämille turisteille.

Olen viimeset kuusi vuotta asunut Maunulassa, ensin vanhassa Maunulassa kerrostalossa Metsäpurontiellä ja nyt rivitalossa Sahamäen alueella. Vanhan Maunulan merkittävin maamerkki on Viljo Revellin suunnittelma vanha saunarakennus, joka nykyisin toimii Saunabaari-nimisenä asukastalona. Ongelma on, että asukastalon sinänsä tärkeä toiminta ei tavoita nykyisin kovinkaan suurta osaa alueen asukkaista. Maunulan 1950-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa ei pääosin ole omaa saunaa talonyhtiössä. Palauttamalla Saunabaari alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa yleiseksi saunaksi olisi mahdollista saada kaupunginosaan yhteisöllisyyttä luova omintakeinen palvelu.  Kesällä saunan ja sen baarin tai kahvilan toiminta voisi levitä myös viereiseen puistoon. Maunulan saunasta ja sen ympärille luodusta asukastoiminnasta voitaisiin saada aikaan samanlainen hieno kaupunkikulttuurin ilmentymä kuin Käpylän lippakioskista!

Politiikka on sekä isoja, että pieniä asioita – sote-malleja ja bändikämppiä. Kuntavaaleista hienot tekee juuri tuo jälkimmäinen. Konkreettiset, ihmisen kokoiset asiat. Kerro millainen olisi sinun unelmiesi kaupunki – lähdetään yhdessä toteuttamaan sitä!