Kevyt kenttäavustus

Toveri Oskala raportoi 30.3. kaupunginhallituksen kokouksesta seuraavaa:

Huh, olipas kaupunginhallituksen kokous. Useita äänestyksiä, erityisen kiinnostavia olivat äänestykset lausunnosta Uudenmaan maakuntakaavaan. Kokoomus, joka usein puhuu asuntorakentamisen puolesta, äänesti 3-1 Malmin lentokentän puolesta asuntorakentamista vastaan. Tämä siis pitää sisällään ajatuksen että Helsinki omalla rahallaan ylläpitäisi erikseen harrastelentokenttää. Omalla rahallaan. Eikä rakentaisi asuntoja.

Screen Shot 2015-03-30 at 19.04.05

Avataanpa lukuja hieman. Malmin lentokenttäalue kokonaisuudessaan kaikkine melu- ja turva-alueineen on noin 6,5 km². Koska viranomaisilmailu on poistumassa Malmilta, jää alueen käyttäjiksi ainoastaan yrityksiä ja ilmailuharrastajia. Liikenne- ja viestintäministeriön tekemän selvityksen mukaan myytyjen kausikorttien perusteella arvioituna noin 100 kerhojen tai yksityisten henkilöiden konetta käyttää Malmin kenttää ja kaiken kaikkiaan koko maasa on noin 1000 ilmailuharrastajaa. Luvut ovat kiistanalaisia. Esimerkiksi Mäntsälän Ilmailukerhon puheenjohtaja Jorma Sucksdorf [sic] arvioi että kentällä toimii 2500 ilmailuharrastajaa.

Helsingin kaupunki perii asuntotonteista vuokraa 1,46 – 2,77 €/m² ja tonttien markkinavuokrahinta hinta lienee jotain 5 – 15 €/m² väliltä. Asuntotonttien vuokrahinnoilla kaupungin kaupungin tuotot aluesta olisivat asuinrakennuskäytössä noin 9,5 – 18 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli lentokenttäalue rinnastettaisiin toisaalta esimerkiksi liikuntapuistoihin tai -kenttiin olisi maanvuokra vuodessa 6,5 miljoonaa euroa, koska voimassa olevan liikuntaviraston maanvuokrausperusteiden mukaan tuossa käytössä olevien alueiden maanvuoka on 1,0 €/m².

Kukaan ei ole toistaiseksi esittänyt ensimmäistäkään uskottavaa laskelmaa siitä, miten Malmin lentokentän toiminta olisi mahdollista rahoittaa. Jo pelkän alueen maanvuokrakustannukset ilmailuharrastajille tulisivat olemaan siis jotain 6,5 – 18 miljoonan euron välillä vuosittain. Tämän lisäksi alueen kunnossapito ja tarvittavan henkilöstön palkat aiheuttausivat miljoonien kustannukset. Ilmailuharrastajien kykyyn maksaa harrastuksensa nousevat kustannukset ei kannata uskoa. LVM:n selvityksen mukaan kun ”pienlentokoneilla lentävien harrastajien määrät ovat olleet laskevia viime vuosina harrastustoiminnan kalleuden vuoksi”. Alueella toimivien yritysten liikevaihto puolestaan on noin 33 miljoonaa euroa. Mikäli liiketoiminnan liikevoittoprosentti on pienempi kuin kansainvälisessä huumekaupassa, ei tuoltakaan miljoonia tonttivuokriin ole löydettävissä.

Valtion lopetettua toimintansa alueella ja sen siirryttyä kaupungin haltuun ainoa uskottava toiminnan rahoittaja ja ylläpitäjä on siis Helsingin kaupunki. Tämä tarkoittaisi kaupungille menetettyjä maanvuokratuloja ja suoria kuluja kentän ylläpidosta.

Helsinkiläisissä liikunta- ja urheiluseuroissa liikkuu vuosittain noin 84 000 ihmistä. Jos tätä Malmin lentokentän 100 – 2500 harrastajan saamaa mahdollista tukea verrataan liikuntaviraston helsinkiläiselle liikutaseurakentälle myöntämään noin 16  miljoonan euron avustuspottiin on ero aika  valtava. Suurimmalla mahdollisella harrastajamäärällä (2500) ja pienimmällä mahdollisella kustannuksella (6,5M€) tuki per harrastaja olisi 2600 €/vuosi kun liikuntajärjestöjen vastaava tuki on tällä hetkellä noin 190 €/hlö/vuosi. On aika vaikea ymmärtää miksi kaupungin pitäisi tukea jokaista ilmailuharrastajaa vuosittain lähes 14-kertaisella summalla verrattuna liikunnanharrastajiin.

Voisiko esimerkiksi edellämainitut kaupunginhallituksen kokoomuslaiset kentän säilyttämisen puolesta äänestäneet selittää minulle?

Viimeisen parin vuoden aikana liikuntaviraston investointibudjettia on leikattu noin 50 % vedoten investointikattoon ja kaupungin taloustilanteeseen. Nykyinen noin 10 miljoonan euron taso ei riitä edes nykyisen rakennuskannan ylläpitoon. Uusien liikuntapaikkojen uudistarakentamisesta kasvavan kaupungin tarpeisiin on mahdotonta edes uneksia. Erityisen aktiivinen menokurin ylläpidossa on ollut nimen omaan Kokoomuksen ryhmä.

Ja jos edellämainitut arvon poliitikot ovat syystä tai toisesta päätyneet siihen johtopäätökseen, että kaupungilla onkin yhtäkkiä varaa tukea kaikkia kivoja harrastuksia miljoonilla eurolla, olisiko silloin mahdollista, että myös liikuntaviraston investointibudjetti saataisiin asianmukaiselle tasolle?