Keskustatunneli – yksityiset voitot, julkiset riskit

Eilen Yle uutisoi Helsingin uudesta kuntavaaligallupista,  jossa Vihreät olisivat nousemassa historiallisesti pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi ja Kokoomus olisi menettämässä kärkipaikan ensimmäistä kertaa vuoden 1972 jälkeen.

Välittömästi uutisen jälkeen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo intoutui Twitterissä kommentoimaan uutiseen liittyen:

Screen Shot 2017-01-03 at 9.25.40.png
Screen Shot 2017-01-03 at 9.32.55.png
Tänään Helsingin Sanomissa puolue jatkoi ennenaikaisesti aloittamaansa kuntavaalikampanjaa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan suulla nostamalla jo moneen kertaan kuolleen ja kuopatun keskustatunnelin takaisin keskusteluun.

Rautavan visiossa keskustatunneli rakennettaisiin yksityisin varoin:

Inspiran alustavien laskelmien mukaan keskustatunneli olisi toteutettavissa kokonaan yksityisten sijoittajien rahoilla, jos käyttömaksuja kerättäisiin 2–3 euroa tunneliin ajavaa autoa kohden. Tarkempi maksu määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rahaa tunnelin rakentamiseen kuluu ja kuinka suureksi tunnelin käyttäjämäärä uskalletaan ennustaa…

..Rautavan visiossa keskustatunnelin rakentaminen ei pakottaisi kaupunkia venyttämään budjettiaan. Hanketta vetämään voitaisiin perustaa joko kaupungin budjetin ulkopuolella toimiva kiinteistöyritys tai vaihtoehtoisesti hanke voitaisiin antaa siitä kiinnostuneelle yritykselle, esimerkiksi rakennusliikkeelle.

Sijoittajia riittäisi, kuulemma.

Käyttömaksun suuruudeksi Rautava kaavailee huomattavasti aikaisemmin arvioitua 7€ matalamman 2–3€. Uusi arvio käyttömaksuille perustuu ”madaltuneisiin korkoihin ja sijoittajien tuotto-odotuksiin”.

Keskustatunnelia varten pitäisi myös samalla pystyttää keskustatunnelin käyttömaksua korkeammat ruuhkamaksut keskustan ympärille, että tunnelille riittäisi käyttäjiä… ja sitten seuraa koko homman pihvi: 

Muuten autoilijat eivät hakeutuisi tunneliin ja se taas tulisi kalliiksi veronmaksajille. Inspiran laskelmissa tunnelin käyttömaksujen kertymiseen liittyvä riski on nimittäin sälytetty kaupungille: jos autoja ei tule, ei tule myöskään käyttömaksuja.

Sillälailla.

Jälleen kerran vapaisiin markkinoihin ja yksityiseen sektoriin luottava Kokoomus on ehdottamassa public–private partnership –mallia, jossa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat.

Kyynisempi voisi ajatella, että Rautavan tarkoitus on vain yrittää tilkitä puolueen pääkaupunkiseudulla laskevaa kannatusta kosiskelemalla yksityisautoilijoiden ääniä ”yksityisellä rahalla” toteutettavalla keskustatunnelilla, jonka lopullisiksi maksumiehiksi tulee päätymään helsinkiläiset veronmaksajat.

Jos keskustatunneli rakennetaan oikeasti yksityisellä rahalla ja riskillä ja samalla Helsinkiin saadaan ruuhkamaksut, voisi hanke olla ainakin harkitsemisen arvoinen. Nyt esitetty malli ansaitsee tulla haudatuksi niiden aikaisempien keskustatunneli-inkarnaatioiden viereen.

Ohi on

Vaalit ovat sitten ohi. Oma saldoni oli lopulta 350 ääntä ja äänimäärän perusteella katsottuna 183. sija yhteensä 1064 ehdokkaasta. Ei hassummin ensikertalaiselle. Olen tulokseen todella tyytyväinen. Iso kiitos kaikille minua äänestäneille, teitä oli enemmän kun olin uskaltanut toivoa. Kiitos myös kaikille tukiryhmäläisille, rahallisesti tukeneille, kannustaneille ja tsempanneille. Ilman teitä ei tähän tulokseen olisi voitu päästä. Neljän vuoden päästä sitten läpi niin että ryskyy.

Vaalituloksessa minua itseni erityisesti ilahdutti Maunulasta saamani suuri äänimäärä. Kampanjoin täällä naapurustossani aika paljon ja on hienoa, että se myös näkyy tuloksessa.Maunulan B-äänestysalueella olin toiseksi äänestetyin vihreä ehdokas Osmo Soinivaaran jälkeen A-alueellakin kolmanneksi eniten istuvan valtuutetun Sanna Vesikansan ja Oden takana.  Vielä hienompaa on kuitenkin se, että ensimmäistä kertaa Vihreät on Maunulan suurin puolue. Vuoden 2008 kuntavaaleissa alueen valtapuolueet olivat selkeästi Kokoomus ja demarit, nyt Vihreät jättivät molemmat kirkkaasti taakseen molemmilla äänestysalueilla.

Vihreiden nousu on ollut odotettavissa. Maunulaan on viime vuosina muuttanut hyvin samankaltaista väestöä kuin Käpylään vielä kymmenisen vuotta sitten: akateemisesti koulutettuja pienten lasten vanhempia, jotka muuttavat ydinkeskustasta syrjemmälle lisätilan tarpeen vuoksi perheen kasvaessa. Näin Maunulasta on tullut Kalliosta Käpylään ulottuvan ”viherkuplan” jatke. Tästä on hyvä jatkaa, seuraavaksi pitää tunkeutua Pakilaan ja Paloheinään horjuttamaan kokoomuksen valta-asemaa.