Helsingin Uutisten vaalikone

Vastaukset annettiin liukusäätimellä niin, että 0 tarkoitti eri mieltä ja 100 samaa mieltä.

Esittely

Vihreä poliitikko Helsingin liikuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston varajäsen.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.09.23.png

Helsingissä koulujen ryhmäkoot esimerkiksi yläkouluissa ovat olleet viime vuodet keskimäärin alle 20 oppilasta, mikä kansallisessa vertailussa on suhteellisen vähän.

Viime vuosina on myös tutkimuksissa osoitettu, ettei koulun tai ryhmän koko suoraan vaikuta oppilaiden oppimistuloksiin eikä siksi ryhmäkokojen mekaaninen pienentäminen välttämättä ole tehokkain tapa parantaa koulujen oppimistuloksia. Paljon oleellisempaa olisi arvioida yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla sitä, millaisessa ryhmässä tämä oppii parhaiten. Osalle lapsista suuret ryhmät sopivat hyvin, osa tarvitsee pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.10.00.pngLaadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaammaksi tavaksi tasoittaa koulutuksen sosio-ekonomista epätasa-arvoa.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.11.08.pngTerveellinen sisäilma on koululaisten perusoikeus. Helsingin taloustilanne on kuitenkin varsin vahva ja koulutilojen kunnostus onnistunee ilman veronkorotuksiakin.

Kaupungin kasvaessa pitää huolehtia siitä, että uudet koulu- ja muut julkiset rakennukset rakennetaan niin laadukkaasti, ettei ainakaan uusia sisäilmaongelmia pääse syntymään.

Homekoulujen korjaamista varten Helsingin investointikattoa pitää kehittää. Tällä hetkellä se hidastaa jopa kaupungille rahaa tuottavien investointien tekemistä. Uusien asuntojen ja liiketilojen  kaavoittamisella saatavilla tuloilla on mahdollista rahoittaa koulujen remontteja ja muita julkisia rakennushankkeita.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.11.52.png

Eritystä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan pääsääntöisesti aivan hyvin sijoittaa ihan tavallisten lähikoulujen ja -päiväkotien ryhmiin kun vain huolehditaan oppilaiden tarvitsemien tukitoimien riittävyydestä. Ympäristö jossa on erilaisia lapsia on eduksi niin erityistä tukea tarvitseville kuin ilman tukea pärjäävillekin lapsille.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.12.23.png

Suomessa perustus- ja uskonnonvapauslaki turvaavat ihmisten oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia ja turvaavat näiden yhdyskuntien oikeuden toimintamahdollisuudet. Poliittisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta estää ihmisten uskonnonharjoittamista ja eri uskontokuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Koska kaupunki on vuokrannut ja myynyt tontteja muille uskonnollisille yhteisöille, ei ilman hyviä perusteita ole mahdollista olla tekemättä sitä myös moskeijarakennusta varten.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.12.56.png

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.13.26.png

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy sille, että ihmiset valitsevat henkilöauton joukkoliikenteen sijaan. Helsingissä maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Uudistus ei juuri vähentäisi yksityisautoilua ja lisäisi julkisen sektorin kuluja miltei 200 miljoonaa euroa mikäli palvelutaso halutaan pitää nykyisen kaltaisena.

Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.13.52.png

Ruuhkamaksut parantaisivat Helsingin liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, parantaisivat ilmanlaatua ja lisäisivät joukkoliikenteen käyttöä. Liikenneministeriön laskelmien mukaan ne ovat myös kustannustehokas järjestelmä. Ilman niitä kaupunkiin pitäisi rakentaa jättiristeyksiä ja moottoriteitä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa tai liikenne lamaantuisi täydellisesti vuoteen 2035 mennessä. Ja kaiken lisäksi, valtaosa helsinkiläisistä on ruuhkamaksujen kannalla.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.14.30.png

 

Tonttimaa suuressa ja kasvavassa kaupungissa on liian kallista pidettäväksi melunsuojapajupusikkona.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa tulee edetä vaiheittain niin, että ensimmäisenä bulevardisoidaan Vihdin- ja Tuusulantie ja sen jälkeen muut. Tämä minimoi hankkeiden liikenteelle aiheuttamat ongelmat ja mahdollistaa aiemmista toteutuksista opittujen asioiden soveltamisen myöhemmissä hankkeissa.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.14.49.png

Keskustatunneli on järjettömän kallis investointi, joka vain lisäisi yksityisautoliikennettä siirtämällä Helsingin keskustaan liikennettä, joka muuten kiertäisi sen ja aiheuttaisi keskusta-alueen ilmanlaadun heikkenemistä.

Keskustatunnelin rakentaminen on mahdollista mielestäni siinä tapauksessa että se toteutetaan täysin yksityisillä varoilla niin, että myös taloudellisen riskin kantaa yksityiset sijoittajat. Kokoomuslaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan (HS 3.1. 2017) esittämässä mallissa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat. Tämä ei ole hyväksyttävissä.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.15.13.png

Tiivis kaupunkirakentaminen julkisen liikenteen äärelle on kustannustehokasta ja säästää ympäristöä. Tornitaloja pitää kuitenkin sijoittaa niin, ettei kaupungin ”skyline” esimerkiksi mereltä katsottaessa muutu oleellisesti.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.15.36.png

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.16.02.png

Vanhuksilla on oltava oikeus asua siellä, minkä he kokevat parhaaksi. Jos vanhus haluaa asua kotonaan, kuten useimmat kuitenkin tekevät, oikea ratkaisu on parantaa kotihoidon palveluja, ei siirtää vanhusta palvelukotiin.

Kasvavaa kotihoidon tarvetta voidaan myös hillitä kehittämällä uusia vanhusten asumismuotoja. Esimerkiksi erilaisissa ryhmäasumismuodoissa vanhukset voivat asua itsenäisesti omissa asunnoissaan kuitenkin lähellä tarvitsemiaan palveluja.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.16.27.png

Nykyisin ihmisen terveys on vahvasti riippuvainen hänen sosio-ekonomisesta asemastaan: varakas mies elää keskimäärin 13 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Terveyskeskusmaksujen poistaminen on oleellinen askel tämän eron kiinnikuromiseksi. Muiden terveydenhuollon maksujen maksukattojen yhdistämistä tulosidonnaisesti pitäisi myös harkita. Maksukatot pitäisi yhdistää niin, että se edistäisi ennen kaikkea pienituloisten asemaa.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.16.48.png

 

Maakuntahallinnosta on mahdollista kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta sopivan kokoinen hallinnollinen yksikkö.

Vaikka sote-palveut siirtyvätkin maakunnalle, pääkaupunkiseudun kuntien  yhdistyminen tuottaisi muita etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa. Ihmisten arkea lähellä olevissa asioissa päätöksentekoa pitää tuoda lähemmäksi esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen avulla.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.17.12.png

Suora pormestarinvaali olisi hyvä ja demokraattinen tapa valita kaupungin tärkeimmät vallankäyttäjät.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.17.35.png

Ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus päättää elämästään silloin, kun kärsimys on kohtuutonta.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.17.56.png

Maltillinen alkoholipolitiikan vapauttaminen on perusteltua. Pienpanimoille pitää antaa oikeus myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille. Lisäksi järjestelmä, jossa Alkossa olisi mahdollista järjestää pientä ”annostelua” eli koemaistaa esimerkiksi viinejä ennen ostopäätöstä olisi hyvä uudistus.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.18.19.png

 

Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen jälkeen katkeava perusturva on täysin oikeusvaltioperiaatteen vastainen tilanteessa, jossa turvapaikanhakija on tehnyt päätöksestä valituksen oikeuslaitokseen eikä päätös siksi ole edes lainvoimainen.

Tilanteessa, jossa päätös on oikeuskäsittelynkin jälkeen kielteinen mutta turvapaikaa hakeneen henkilön palautus lähtömaahan ei onnistu, kuten tällä hetkellä erityisesti irakilaisten osalta on käynyt, olisi kaikin tavoin järkevämpää myöntää lyhytaikainen tilapäinen oleskelulupa, joka mahdollistaisi esimerkiksi työnteon. Ennen hallituksen tekemiä maahanmuuttopoliittisia päätöksiä näin toimittiinkin.

Hallituksen politiikan seurauksena on nyt luotu maahan ryhmä ihmisiä, jotka eivät saisi oleskella maassa, mutta joita ei myöskään voi palauttaa ja joilla ei ole oikeutta perusturvaan, työntekoon eikä muihin elämisen kannalta välttämättömiin asioihin. Tämä ei ole kenenkään etu.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.18.40.png

Vapaissa demokratioissa ei lainsäädännöllä säädellä ihmisten pukeutumisesta.

Maahanmuuttajille pitää kotouttamisen yhteydessä kertoa siitä, että Suomessa kaikilla ihmisillä on itsemäärämisoikeus. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei ketään myöskään esimerkiksi puolison tai muun yhteisön taholta painosteta pukeutumaan tavalla jota itse ei halua.

Burkinien ja täyshuntujen kielto ei myöskään johtaisi parempaan sopeutumiseen, vaan sulkisi monia naisia vain kodin seinien sisäpuolelle täysin eristäytyneenä ympäröivästä yhteiskunnasta.

Millä konkreettisilla tavoilla lisäisit kohtuuhintaista asuntotuotantoa?

Ensisijaisesti tilaa kasvulle tulee etsiä jo aikaisemmin rakennetuista ympäristöistä: moottoritiet bulevardisoimalla ja Malmin lentokenttä rakentamalla saadaan rakentamisreserviä jo moniksi vuoksiksi eteenpäin. Lisäksi olemasssa olevien alueiden täydennysrakentaminen pitää hyödyntää tehokkaasti.

Kaupungin tulee ottaa myös entistä aktiivisempi oma rooli erityisesti uusien vuokra-asuntojen rakentamisessa.

 

Ylen vaalikone

screen-shot-2017-02-09-at-10-15-00

Ylen vaalikoneen kysymykset olivat tällä kertaa minusta parempia kuin esimerkiksi Sanomien. Sen sijaan ratkaisu, ettei vaalikoneeseen voi ladata omaa virallista ehdokaskuvaa ja että profiilin yhteyteen tulevat videot pitää kuvata itse suoraan järjestelämään eikä esimerkiksi virallista kampanjamateriaalia voi ladata niiden sijaan on vähän ikävä, vaikka ymmärränkin mitä tällä todennäköisesti on tavoiteltu.

But, here goes:

Profiili

 Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?

Olen aktiivisesti asioihin perehtyvä ja avoimesti päätöksenteon sisällöistä tiedottava poliitikko, jolla on työelämästä kokemusta organisaatioiden kehittämisestä tehokkaammiksi ja paremmiksi.

Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?

Jokainen lapsi ansaitsee kiinnostavan ja innostavan liikuntaharrastuksen vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Liikunnan mahdollisuuksia terveyden edistämisessä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa pitää hyödyntää nykyistä enemmän.

Helsinkiin pitää luoda uusia sähköisiä palveluja, jotka auttavat ja helpottavat ihmisten työelämää ja arkea ja jossa tietotekniikka on valjastettu palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin.

Mitkä ovat vaalilupauksesi? Nimeä kolme lupausta.

  1. Toimin kaupungin matalan kynnyksen liikuntapalvelujen kuten EasySportin  ja NYT-liikunan kehittämiseksi ja laajentamiseksi.
  2. Pyrin huolehtimaan siitä, että uusille asuinalueille toteutetaan liikunta- ja muut palvelut heti alueen rakentamisen yhteydessä.
  3. Edistän sitä, että sähköisiä palveluja kehitetään käyttäjiä kuunnellen ja että ne ratkaisevat ihmisten oikeita arkielämän ongelmia.  

Taloudelliset sidonnaisuudet

Omistan pienen osuuden Reaktor Group Oy:sta, johon olen myös työsuhteessa.  Asuntolaina vaimoni kanssa yhteisesti omistamastamme kiinteistöstä.

Perheeseeni kuuluu:

Vaimoni ja kaksi alakouluikäistä lasta sekä Emppu-kissa ja Taisto-koira.

Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on:

Harrastan miekkailua, kuntosaliharjoittelua ja satunnaisesti muuta liikuntaa. Toimin Helsingin miekkailijoiden puheenjohtajana ja vapaaehtoisena juniorivalmentajana. Musiikki ja kirjallisuus.

Vaalikone

Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että koulutien nivelkohdissa nuoret eivät putoa kelkasta ja syrjäydy ja siksi jokaiselle tulee olla osoittaa paikka opiskelujen jatkamiseen tai työharjoitteluun.  Jos myöhemmin osoittautuu, ettei aluksi valittu ala ollutkaan nuoren ominta aluetta pitää opiskelupaikkaa tai -alaa voida joustavasti vaihtaa myöhemmin.

Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

täysin samaa mieltä

Laadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaammaksi tavaksi tasoittaa koulutuksen sosio-ekonomista epätasa-arvoa.

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

täysin samaa mieltä

Ongelma on, että länsimaissa lihankulutus on yleisen vaurastumisen myötä ryöstäytynyt täysin käsistä ja me syömme itsemme hengiltä. Suomalaiset syövät keskimäärin noin 1,5 kg lihaa viikossa, kun syöpäjärjestöjen suositus on 500 g. Kasvisperäisen ravinnon osuuden kasvattaminen ei ole kasvisruokaan pakottamista, se on terveellisten ruokailutottumusten opettamista ja kansanterveyden ylläpitoa. Peruskoulun opetussuunnitelmankin mukaan ”kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä”.

Lihan kulutusta ja esimerkiksi kasvisruokapäiviä pohdittaessa unohtuu melkein aina se, ettei milloinkaan ihmiskunnan historiassa olla lihaa syöty niin paljon kun  länsimaissa syödään nyt. Suomessa sen kulutus henkeä kohden on kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tätä ei kestä pidemmän päälle sen enempää ihmisten terveys kuin ympäristökään.

Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

jokseenkin samaa mieltä

Kulttuurin ja siihen liittyvän vapaan kansalaistoiminnan tukeminen on yksi kunnan tärkeistä tehtävistä.  Tutkimusten mukaan se, että lapsella tai nuorella on jokin harrastus on on yksi tehokkaimmista syrjäytymiseltä suojaavista tekijöistä. Erilaiset kulttuuri-, liikunta- ja muut järjestöt tekevät tällä saralla korvaamatonta työtä.

Joissain tapauksissa tilojen antaminen käyttöön täysin vastikkeettomasti voi kuitenkin johtaa resurssien tehottomaan käyttöön ja myös kohtuulliset tilavuokrat ovat joissain tapauksissa perusteltuja. Eri tilanteita pitää harkita tapauskohtaisesti.

Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

jokseenkin eri mieltä

Helsingissä koulujen ryhmäkoot esimerkiksi yläkouluissa ovat olleet viime vuodet keskimäärin alle 20 oppilasta, mikä kansallisessa vertailussa on suhteellisen vähän.

Viime vuosina on myös tutkimuksissa osoitettu, ettei koulun tai ryhmän koko suoraan vaikuta oppilaiden oppimistuloksiin eikä siksi ryhmäkokojen mekaaninen pienentäminen välttämättä ole tehokkain tapa parantaa koulujen oppimistuloksia. Paljon oleellisempaa olisi arvioida yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla sitä, millaisessa ryhmässä tämä oppii parhaiten. Osalle lapsista suuret ryhmät sopivat hyvin, osa tarvitsee pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta.

Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

jokseenkin eri mieltä

Vanhuksilla on oltava oikeus asua siellä, minkä he kokevat parhaaksi. Jos vanhus haluaa asua kotonaan, kuten useimmat kuitenkin tekevät, oikea ratkaisu on parantaa kotihoidon palveluja, ei siirtää vanhusta palvelukotiin.

Palvelukotipaikka pitää olla saatavilla niille, jotka eivät enää kykene asumaan kotonaan tai eivät koe kotona asumista turvalliseksi.

Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

jokseenkin eri mieltä

Sote-uudistuksessa yksi keskeinen tavoite on selkeyttää palvelutuotannon rahoitusta ja tehostaa hallintoa ja tukipalveluja päällekkäisiä rakenteita purkamalla. On potilaan, veronmaksajan ja yhteiskunnan etu, että mahdollisesti hallinnon selkäyttämisellä saavutetut säästöt voidaan käyttää varsinaisen palvelun parantamiseen.

Sote-uudistusta toteutettaessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vanhoja työntekijöitä kohdellaan reilusti ja esimerkiksi uudelleenkoulutuksen avulla saadaan työllistettyä uusiin tehtäviin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.

jokseenkin samaa mieltä

Helsinki on suomalaiseksi kunnaksi pinta-alaltaan kohtuullisen pieni, etäisyydet ovat lyhyitä ja kaupungissa on toimivat joukkoliikennepalvelut.

Joissain tapauksissa palveluja yhdistämällä hyvien kulkuyhteyksien päässä oleviin hieman isompiin yksiköihin saadaan ne tuotettua tehokkaammin ja asiakkaiden pompottelu yksiköstä toiseen vähenee kun kaikki tarvittavat palvelut voidaan tuottaa yhden katon alla.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

jokseenkin eri mieltä

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.

Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa, jotka pitää harkita tapauskohtaisesti. Julkisella puolella voidaan myös omaksua joitain yksityisen puolen toimintatapoja ja -malleja.

Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.

jokseenkin eri mieltä

Ymmärrykseni mukaan lopulta aika harva mielenterveyspotilas haluaa pysyvään laitoshoitoon ja lähtökohtaisesti psykiatrisen hoidon painopisteen siirtyminen avohoitoon on perusteltua ja positiivinen seikka.

Huomiota tulisi kiinnittää kuitenkin nykyistä enemmän siihen, että laitoshoitoa purettaessa avohoitopalvelujen resursseja ei aikanaan kasvatettu riittävässä määrin. Samalla kun avohoitopalvelujen laatua ja kattavuutta parannetaan pitää myös muistaa että vakavasti sairastuneen potilaan ja tämän omaisten kannalta edelleen sairaalahoito on tarpeellista joko tilapäisinä hoitojaksoina tai pysyvästikin.

Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.

jokseenkin samaa mieltä

Sote-uudistuksen yksi keskeinen ja ehdottomasti välttämätön tukijalka on nykyisen monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen. Nykyisin terveyspalveluja rahoitetaan kuntien, kuntayhtymien ja valtion varoista ja tämä johtaa osaltaan tehottomaan osaoptimointiin.

Kun uudistuksen myötä palvelujen rahoitus siirtyy valtiolle, muuttuu myös kuntaveron ja valtion verojen suhde niin, että kuntavero alenee. Kansalaisen kokonaisverotukseen tällä ei kuitenkaan ole oleellista muutosta.  

Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.

jokseenkin eri mieltä

Vaikka joissain tapauksissa valitusoikeutta onkin käytetty miltei kiusantekoon ja vain päätösten tahalliseen viivyttämiseen on valitusoikeus tärkeä ja keskeinen osa oikeusvaltion toimintaa.

Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

jokseenkin eri mieltä

Viimeisen valtuustokauden aikana Helsingissä on otettu isoja harppauksia joukko- ja kevyen liikenteen varaan rakennetun tiiviin kaupungin suunnittelussa ja vanha yksityisautoilua suosinut kaupunkisuunnitteluideologia on väistynyt.

Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

jokseenkin eri mieltä

Yksityisten liikeyritysten tukeminen suoraan rahallisesti tai epäsuorasti esimerkiksi halpojen tonttivuokrien kautta on ongelmallista kilpailun kannalta. Jos tuetaan yhtä yritystä tarjoamalla halpa tontti, pitäisi tukea vähintään kaikkia muitakin samalla markkinalla toimivia yrityksia samalla edulla tai muuten yritysten välinen kilpailuasema vääristyy.

Helsingin ei kannata lähteä rakentamaan kilpailukykyä halpojen tonttien varaan, siinä kisassa me tulemme auttamattomasti häviämään Utsjoelle.

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

jokseenkin eri mieltä

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja ja talouskasvua, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

täysin samaa mieltä

Helsingillä on hyvät mahdollisuudet kotouttaa ja integroida pakolaisia. Ja moraalinen velvollisuus tehdä niin.

Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.

täysin eri mieltä

Jos siitä peritään vuosimaksu, se ei ole enää kirjasto. Se on kirjavuokraamo.

Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.

jokseenkin samaa mieltä

Pääkaupunkiseudulla kunnallisten vuokra-asuntojen kysyntä on niin suurta, että asunnot kohdentuisivat pääosin pienituloisimmille vaikka  tulorajat poistettaisiin.  Yksi tulorajojen ongelma on, että niistä muodostuu helposti kannustinloukku: vuokralaisen ei kannata ottaa työtä vastaan jos tämän seurauksena tulorajat ylittyvät ja henkilö joutuu muuttamaan pois vuokra-asunnostaan.

Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

täysin eri mieltä

Liikunta tarvitsee tiloja ja muita fasiliteetteja. Vuosaaren uusien asuinalueiden rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla, ja vasta aivan viime vuosina, parikymmentä  vuotta asuinalueen valmistumisen jälkeen, sinne suunnitellut liikuntapaikat valmistuivat. Helsingin säästölinjan vuoksi ovat kaupungin liikuntaviraston  investointimäärärahat puolessa vuosikymmenessä pienentyneet kolmanneksen. Nykyisellä määrärahatasolla uusien liikuntapaikkojen rakentaminen kasvavaan kaupunkiin on mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Kalasatamaan tai Keski-Pasilaan tule uusia liikuntapaikkoja. Ainoana valopilkkuna tässä synkässä tilanteessa on Jätkäsaaren Bunkkeriin tuleva mittava uusi liikuntakeskus.

Tilanne on niin vakava, ettei nykyisellä investointibudjetin tasolla voida ylläpitää edes olemassa olevia liikuntapaikkoja vaan kiinteistöjen korjausvelka kasvaa. Seuraavalla valtuustokaudella liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varattu määräraha pitää nostaa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.

täysin samaa mieltä

Helsingissä ensisijainen liikkumisen muoto tulee olla joukkoliikenne. Yksityisautoilun varaan rakentuva liikenneinfrastruktuuri tulee liian kalliiksi, on haitallinen ilmanlaadulle ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti muun muassa vanhuksia ja nuoria, jotka eivät usein omista autoa.

Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua.

täysin eri mieltä

Helsinki on koko Suomen talouden moottori. Kaupungin kasvun keinotekoinen hillitseminen ei olisi tuhoisaa vain Helsingin vaan koko Suomelle.

Ihmiset haluavat muuttaa Helsinkiin. Kaupungin tehtävä on tehdä tämä mahdolliseksi huolehtimalla siitä, että tänne rakennetaan riittävä määrä uusia asuntoja.

Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin.

täysin eri mieltä

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

Keskustatunneli on järjettömän kallis investointi, joka vain lisäisi yksityisautoliikennettä siirtämällä Helsingin keskustaan liikennettä, joka muuten kiertäisi sen ja aiheuttaisi keskusta-alueen ilmanlaadun heikkenemistä.

Keskustatunnelin rakentaminen on mahdollista mielestäni siinä tapauksessa että se toteutetaan täysin yksityisillä varoilla niin, että myös taloudellisen riskin kantaa yksityiset sijoittajat. Kokoomuslaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan (HS 3.1. 2017) esittämässä mallissa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat. Tämä ei ole hyväksyttävissä.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti

jokseenkin samaa mieltä

Mahdollisimman nopeasti, muttei mahdottoman.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa tulee edetä vaiheittain niin, että ensimmäisenä bulevardisoidaan Vihdin- ja Tuusulantie ja sen jälkeen muut. Tämä minimoi hankkeiden liikenteelle aiheuttamat ongelmat ja mahdollistaa aiemmista toteutuksista opittujen asioiden soveltamisen myöhemmissä hankkeissa.

Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä

jokseenkin eri mieltä

Helsinki kasvaa ja uusia asuntoja tarvitaan. Ensisijaisesti tilaa kasvulle tulee etsiä jo aikaisemmin rakennetuista ympäristöistä: moottoritiet bulevardisoimalla ja Malmin lentokenttä rakentamalla saadaan rakentamisreserviä jo moniksi vuoksiksi eteenpäin. Lisäksi olemasssa olevien alueiden täydennysrakentaminen pitää hyödyntää tehokkaasti.

Joissain yksittäistapauksissa tehokkaan kaupunkirakenteen aikaansaaminen voi vaatia rajoitettua rakentamista nykyisille viheralueille. Silloin tulisi harkita kompensoivien uusien viheralueiden luomista toisaalle.

Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään

jokseenkin samaa mieltä

Kaupunkimaiseen asumiseen kuuluu se, että ympärillä on joskus hieman meteliä ja ääntä. Helsinki kaipaa tapahtumia, tilaisuuksia ja iloa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä joutua jatkuvan ja kohtuuttoman melualtistuksen uhriksi.

Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

täysin samaa mieltä

Koskaan ei ole ollut niin hyvin kuin nyt. Ja tulevaisuudessa on vielä paremmin.

Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

jokseenkin eri mieltä

Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka etsii ja löytää kompromisseja ja pystyy tuomaan ihmisiä yhteen ratkomaan ongelmia itse.

Emme tarvitse diktaattoreita.

Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

jokseenkin samaa mieltä

Uteliaisuus ja itsenäisyys eivät ole ristiriidassa hyvän käytöksen ja toisten huomioon ottamisen kanssa. Lapsia ei kuitenkaan ole tarkoitus kasvattaa aikuisiksi, joilla ei ole omaa tahtoa ja jotka vain kyseenalaistamatta tottelevat.

Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.

jokseenkin eri mieltä

Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen eläin, jonka menestys lajina on perustunut kykyyn tehdä rakentavaa yhteistyötä lajitoveriensa kanssa.

Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.

täysin samaa mieltä

Vaikea nähdä mitään ongelmaa, joka ratkeaisi moraalisesti kestävällä tavalla ihmisten epätasa-arvoisen kohtelun avulla.

Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.

jokseenkin samaa mieltä

Tutkimusten mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sosiaalinen liikkuvuus on maailman huippuluokkaa. Vaikka viime vuosina on ilmennyt hälyyttäviä merkkejä siitä miten koulutuksen ja sosioekonomisen aseman peritytyminen on vahvistunut, on pohjoismaalainen malli edelleen se yhteiskuntamalli joka takaa parhaiten kaikille mahdollisuudet edetä elämässä.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.

jokseenkin eri mieltä

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy sille, että ihmiset valitsevat henkilöauton joukkoliikenteen sijaan. Helsingissä maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Uudistus ei juuri vähentäisi yksityisautoilua ja lisäisi julkisen sektorin kuluja miltei 200 miljoonaa euroa mikäli palvelutaso halutaan pitää nykyisen kaltaisena.   

Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja.

Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.

jokseenkin samaa mieltä

Maailmassa ei oikeastaan juuri mitään asiaa kannata tehdä ”hinnalla millä hyvänsä”. Pakolaisten mahdollisimman nopea kotouttaminen kielenopetuksen, opiskelun ja työn kautta sen sijaan on mitä mainioin investointi, joka maksaa itse itsensä takaisin lyhyessä ajassa.

Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.

jokseenkin samaa mieltä

Helsinkiin on liian pitkään rakennettu liian kauas, väljästi ja tehottomasti. Nyt pitää rakentaa lisää kaupunkia.

Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.

jokseenkin samaa mieltä

Kotimaisten raaka-aineiden hyödyntäminen on usein järkevää niin ilmaston kuin terveydenkin kannalta.

Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

täysin eri mieltä

Jos Helsingin väestöpohja olisi liian pieni, asiat olisivat aika heikolla tolalla.

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.

jokseenkin eri mieltä

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on edistää oman kuntansa parasta.  Joskus se voi olla oman tai äänestäjäkunnankin lyhyen tähtäimen etujen kanssa ristiriidassa.

Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.

Ympäristö, maankäyttö ja rakentaminen.

Yleiskaavan käytännön toteuttaminen on seuraavan vaalikauden keskeinen tehtävä ja asemakaavoja valmistellessa ratkaistaan monia asioita vuosikymmeniksi eteenpäin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.

jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että sote-palveluiden nykyinen monikanavainen rahoitusmalli saadaan yksinkertaistettua ja sen luoma tehottomuus korjattua. Perusterveydenhoidon, erityissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen rahoitus pitää tulla yhdestä budjetista.

Videot

Nämä olivat suurin piirtein noiden videoiden käsikirjoitukset, jotka kirjoitin ennen niiden kuvaamista. Lopputulos aikarajoitteiden vuoksi ei sisältänyt ihan kaikkea tätä tekstiä.

1. Miksi sinä olisit sopiva henkilö päättämään kuntasi asioista?

Olen aktiivisesti asioihin perehtyvä ja avoimesti päätöksenteon sisällöistä tiedottava poliitikko. Olen nyt kuluvan vaalikauden ajan tiedottanut ja kommentoinut Helsingin liikuntalautakunnan asioita blogissani aina ennen kokouksia. Minulla on politiikan lisäksi kokemusta erityisesti liikunnan saralta urheiluseuran johtamisesta ja ymmärrän kentän ongelmia ja tarpeita.

Työssäni työskentelen päivittäin erilaisten organisaatioiden kanssa ja yritän saada niitä toimimaan tehokkaammin ja paremmin. Minulla on yli viidentoista vuoden kokemus tehokkaiden sähköisten palvelujen ja muiden tietojärjestelmien suunnittelusta ja kehityksestä niin yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta ja uskon voivani hyödyntää tätä osaamista luottmustoimissani.

2. Minkä asioiden puolesta haluat taistella?

Haluan tehdä kaikkeni sen eteen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy vanhempien varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta oma kiinnostava liikuntaharrastus. Harrastus, joka voi olla  kaverien kanssa höntsäämistä tai tavoitteellista kilpaurheilua tai jotain siltä väliltä.

Tahdon että Helsingissä suunnitellaan ja rakennetaan kaupunkia, joka innostaa ihmisiä liikkumaan ja tarjoaa elämyksiä, palveluja ja toimintaa. Jossa kaupunki on kaupunkia ja Keskuspuisto ja muut tärkeät viheralueet säilytetään kaupungin keuhkoina ja henkireikänä.

Teen töitä sen eteen että Stadissa rakennetaan sähköisiä palveluja jotka auttavat ja helpottavat ihmisten työelämää ja arkea ja jossa tietotekniikka on valjastettu palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin.

3. Mitä muuttaisit kunnassasi ensin, jos olisit yksinvaltias?

Kasvavassa Helsingissä liikunta tarvitsee lisää tiloja ja harrastuspaikkoja. Helsingin säästölinjan vuoksi ovat kaupungin liikuntaviraston  investointimäärärahat puolessa vuosikymmenessä pienentyneet kolmanneksen. Nykyisellä määrärahatasolla uusien liikuntapaikkojen rakentaminen kasvavaan kaupunkiin on mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi Kalasatamaan tai Keski-Pasilaan ole tulossa liikuntapaikkoja uusille asukkaille.

Tilanne on niin vakava, ettei nykyisellä investointibudjetin tasolla voida ylläpitää edes olemassa olevia liikuntapaikkoja vaan kiinteistöjen korjausvelka kasvaa. Seuraavalla valtuustokaudella liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varattu määräraha pitää nostaa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle.

 

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikonevastaukset

Vaalikoneisiin vastaaminen on ihmisen parasta aikaa! Tässä näiden vaalien ensimmäiset vastaukseni.

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa perustus- ja uskonnonvapauslaki turvaavat ihmisten oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia ja turvaavat näiden yhdyskuntien oikeuden toimintamahdollisuudet. Poliittisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta estää ihmisten uskonnonharjoittamista ja eri uskontokuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Täysin eri mieltä.

Perusterveydenhuolloin tarjoaminen myös paperittomille ei ole vain ihmillistä ja moraalisesti oikein, se on myös järkevää. Sen avulla voidaan estää erilaisten tarttuvien tautien leviämistä epidemioiksi ja huolehtia siitä, ettei helposti ja halvalla hoidettavat sairaudet muutu kallista erityissairaanhoitoa vaativiksi ongelmiksi.

 

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Tällä hetkellä kaupungin asuntotuotannon rajoitukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa isot perheasunnot eivät käy kaupaksi, mutta pienistä asunnoista on huutava pula. Yli puolet helsinkiläisistä asuu yhden ihmisen talouksissa. Asuntotuotannon rajoituksia tulisi höllentää niin, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat nykyistä paremmin.

 

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kaupunkimaiseen asumiseen kuuluu se, että ympärillä on joskus hieman meteliä ja ääntä. Helsinki kaipaa tapahtumia, tilaisuuksia ja iloa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä joutua jatkuvan ja kohtuuttoman melualtistuksen uhriksi.

 

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Pakkolunastus ei voi olla ensisijainen tapa edistää Helsingin kaavoitusta. Sitä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa kuin yleinen etu niin vaatii. Onneksi uusi yleiskaava tarjoaa paljon muita mahdollisuuksia uuteen asuinrakentamiseen.

 

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.(HS)

Täysin samaa mieltä

Autopaikkojen rakentaminen hoituu nykyistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin jättämällä se markkinoiden hoidettavaksi. Parkkihalleja ja -taloja rakennetaan silloin kysynnän mukaan yksityisellä rahalla ja autottomat ihmiset eivät joudu yhteisvastuullisesti niiden maksumiehiksi kuten nykyisin.

 

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Jalkakäytävien ja pyöräteiden laadukas talvikunnossapito kannustaa ihmisiä hyötyliikuntaan jolla on tutkitusti merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Lisäksi kevyen liikenteen väylien kunnossapito on yhteiskunnallinen tasa-arvokysymys, joka turvaa esimerkiksi autottomien vanhusten ja pienituloisten mahdollisuuden liikkua.   

 

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Helsinkiä on vuosikymmeniä rakennettu liikaa yksityisautoilun varaan. Kaupungin kasvaessa tämä ei ole enää sen enempää taloudellisesti, yhteiskuntarakenteellisesti kuin ympäristönkään kannalta kestävä ratkaisu. Mitä enemmän ihmisiä saadaan ohjattua joukko- ja keveyenliikenten käyttäjiksi, sitä enemmän myös autoteillä on tilaa yksityisautoilla niille, joille se on työn tai muiden seikkojen kannalta välttämätöntä.

 

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Täysin eri mieltä.

Lähikirjastot ovat demokraattinen ja kaikille avoin paikka tarjota kuntalaisille erilaisia palveluja, viihdettä ja sivistystä. Digitalisaation myötä fyysisten äänitteiden ja kirjojen lainaustoiminta tulee vähenemään kun taas erilaisten digitaalisten palvelujen merkitys kasvamaan. Kirjaston pitää pysyä mukana tässä kehityksessä.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vaikka lähikoulut ovat tärkeä palvelu eikä varsinkaan pienimpien koululaisten koulumatkat saa kasvaa liikaa, kouluissa seiniä oleellisempaa on kuitenkin se, mitä niiden sisällä tapahtuu.  Jos vajaakäytössä olevia toisiaan lähellä olevia kouluja yhdistämällä on mahdollista säästää resursseja opettajiin, kouluavustajiin ja oppimateriaaleihin, kannattaa se tehdä.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vanhemmilla voi olla lukuisia erilaisia syitä valita lastensa koulu ja sen rajoittaminen ei välttämättä ole perheiden kannalta paras ratkaisu. Oleellista on huolehtia esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahoilla siitä, että kaikissa helsinkiläisissä kouluissa opetus on niin korkeatasoista, ettei siitä muodostu valintaperustetta.  Koulujen sosiaalinen segregaatio ei ole kenenkään etu.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Täysin samaa mieltä

Omassa lajissani miekkailussa pojat ja tytöt kilpailevat samoissa sarjoissa aina alle 12-vuotiaiksi asti ja pääasiassa myös seuroissa harjoittelevat yhdessä tämänkin jälkeen. Tämä on todettu kaikkien kannalta hyväksi ratkaisuksi. On vaikea keksiä syitä miksi ei-kilpailullisessa koululiikunnassa oppilaat pitäisi erotella sukupuolen mukaan. Kouluissa joissa yhteisiä liikuntatunteja on kokeiltu on saatu positiivisia kokemuksia.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Täysin samaa mieltä

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 teettämän tutkimuksen mukaan päivähoito-oikeuden ”perusteettoman käyttämisen” ongelma ei ole kovin suuri. Noin 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista toinen vanhemmista on kotona. Valtaosalla näistä lapsista on kuitenkin perusteltavissa oleva syy päivähoitoon: perheessä on sosiaalisia ongelmia, lapsella on kehityksen pulmia, vanhempi on työtön työnhakija tai vaikka maahanmuuttaja, jolloin päivähoito on kielen oppimisen kannalta lapselle edullista.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Naisten pitkät perhevapaat ovat tutkimusten valossa yksiselitteisesti oleellisin syy työelämän palkkaepätasa-arvoon. Perhevapaajärjestelmää pitäisi muuttaa niin, että sen aiheuttamat kustannukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten kesken ja naiset palaisivat takaisin työelämään nykyistä nopemmin lasten hankkimisen jälkeen.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Julkiset terveyspalvelut toimivat mielestäni alueellani hyvin. Potilaan kannalta hoitoon liittyvä päätöksenteko on helpompaa silloin, kun ei tarvitse  pohtia sitä missä määrin palveluntarjoajan ehdottamaan hoitolinjaan vaikuttaa tämän omat taloudelliset intressit.

 

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa ihmisten terveyseroihin liittyvä eriarvoisuus on poikkeuksellisen suurta eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Maksujen poistaminen olisi yksi merkittävä keino loiventaa näitä eroja. Jonkinlaisia pieniä ja mahdollisesti tulojen mukaan porrastettuja maksuja puolustava näkökulma on toisaalta se, että ihmiset usein arvostavat enemmän palvelua, josta maksavat jotain. Pieni asiakasmaksu myös muistuttaa kansalaisia siitä, että terveyspalvelut eivät ole ilmaisia vaan (lähes) maksuttomia.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(HS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimen omaan täällä.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oman kokemukseni perusteella kahden alakouluikäisen vanhempana suomalainen koulu opettaa jo nyt hienosti toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista sekä hyviä käytöstapoja. En usko, että koulu muuttuisi paremmaksi paikaksi sotilaallisella kurilla.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Politiikkaa voi tehdä monista eri lähtökohdista ja erilaisista arvopohjista. Nämä “perinteiset arvot” eivät kuitenkaan ole oman elämänkatsomukseni tai poliittisen toimintani keskiössä.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.  

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

On perusteltua ja ymmärrettävää, että eri tehtävistä yhteiskunnassa maksetaan erilaisia korvauksia ja ihmisten välillä on tuloeroja. Suuret tuloerot eivät kuitenkaan ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä sekä yhteiskunnan palvelut ovat perustaltaan kestävällä pohjalla. Ne kaipaavat toki kehittämistä ja modernisointia mutta eivät romuttamista.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Täysin samaa mieltä

Ympäristövaikutusten arviointi on jo osa kaikkea vastuullista julkista päätöksentekoa. Tätä käytäntöä pitää laajentaa koskemaan myös esimerkiksi liikkumista liikkumattomuuden kansanterveydellisen haasteen ratkaisemiseksi.

31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

 

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Milloinkaan ihmiskunnan historiassa ei olla syöty lihaa niin paljon kun  länsimaissa syödään nyt. Suomessa sen kulutus henkeä kohden on kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tätä ei kestä pidemmän päälle sen enempää ihmisten terveys kuin ympäristökään. Peruskoulun opetussuunnitelmankin mukaan ”kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä”.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Perusterveydenhoidon ja muiden perustarpeiden turvaaminen on halpa tapa ostaa yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta. Yhteiskunnan kannalta huonoin vaihtoehto on se, että ihmiset, joilla ei ole muuta keinoa turvata elantoaan ajautuvat rikollisuuteen, prostituutioon tai muuhun epäsosiaaliseen toimintaan. Maahan ei pidä myöskään lyhytnäköisillä poliittisilla päätöksillä tieten tahtoen luoda laittomasti maassa olevaa ihmisryhmää.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Julkisten palvelujen ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan talouden ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

On tärkeää, että myös varakkaat kokevat olevansa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen piirissä, että tahto rahoittaa palveluja verotuloilla säilyy yhtä korkeana kuin nykyisin. Monissa maissa on havaittu, että keskiluokan poistuminen julkisten palvelujen piiristä on usein ensiaskel niiden romuttamisessa. Yhdyskuntarakenteita pitää myös ohjata aktiivisesti niin, ettei erillisiä ”rikkaiden” ja ”köyhien” alueita pääse syntymään.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimenomaan pääkaupunkiseudulla.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Pääkaupunkiseuden kuntien yhdistäminen  toisi tehokkuutta esimerkiksi kaavoitukseen.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Täysin eri mieltä

Kirjastot eivät ole kirjavuokraamoja vaan kirjastoja.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kulttuuripalvelut luovat hyvinvointia kuntalaisille ja tuottavat sitäpaitsi välillisesti esimerkiksi matkailun kautta tuloja alueelle. Kulttuurin rahanjaosta päätettäessa pitää harkita miten vapaan kansalaiskentän toimijoiden toimintamahdollisuuksia voidaan tehostaa ja ovatko perinteiset kulttuuri-instituutiot aina paras ja kustannustehokkain tapa tuottaa mielenkiintoisia kulttuurielämyksiä kuntalaisille.

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Päivähoitomaksujen hyvätuloisemman osan maksujen korottamista voidaan harkita. Nykyisin korkeimpaan maksuluokkaan päätyy jo varsin maltillisilla tuloilla.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy joukkoliikenteen käyttämättömyydelle. Maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja ja rahat pitää ensisijaisesti kohdentaa tähän.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Yleensä suurituloisimmat ihmiset maksavat veronsa pääosin pääomatuloista eikä ansiotuloista. Koska pääomatuloa ei makseta kuntiin, eivät he osallistu myöskään kuntien palvelujen kustantamiseen. Sote-uudistuksen yhteydessä tilanne osittain helpottuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Jos kännykät aiheuttavat tunnilla häiriötä tulee luokassa sopia yhteisistä pelisäännöistä ja tarvittaessa olla mahdollista esimerkiksi takavarikoida ne määräajaksi. Nykyaikaiset älypuhelimet ovat kuitenkin myös suuri mahdollisuus opiskelussa. Niitä voidaan käyttää tiedonhakuun ja muuhun opiskeluihin liittyviin tehtäviin. Modernin viestintäteknologian ottaminen osaksi kaikkea opiskelua kouluissa antaa oppilaille hyvät lähtökohdat jatko-opiskeluihin ja työelämään.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Täysin eri mieltä

Tasoryhmät ovat olleet suomalaisen oikeiston lempilapsi niin kauan kun peruskoulujärjestelmä on ollut olemassa. Kansakouluissa, oppikouluissa ja peruskoulun alkuvuosina ne olivat vielä käytössä. Lopulta tasoryhmistä luopumisen jälkeen noin kymmenessä vuodessa PISA-testien perusteella suomalainen koulujärjestelmä on maailman parhaita ellei paras. Tasoryhmien palauttaminen tuntuisi tästä johtuen hulluudelta.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oma kokemukseni Helsingin päätöksenteosta ei ole tukenut tätä näkemystä. Hyvä veli -verkostot kuuluivat enemmän aikaan, jolloin suomalaisissa kunnissa yksi (keskusta) tai kaksi (demarit ja kokoomus) suurta puoluetta sumpli kaikki kunnan asiat. Suurimmissa kaupungeissa valtasuhteiden muutosten kautta tästä ajasta on tultu eteenpäin.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ehdottomien sukupuolikiintiöiden käyttöönottaminen voi käytännössä olla hankalaa, koska Suomessa työmarkkinat ovat nykyisin poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolittuneet miesten ja naisten aloihin. Tästä johtuen pätevän miehen löytäminen esimerkiksi päiväkotiin täyttämään sukupuolikiintiötä voi olla vaikeaa. Kiintiöiden sijaan pitää yrittää vähentää työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta esimerkiksi koulutusvalintojen kautta. Luottamustehtäviin valittaessa kiintiöiden toteuttaminen on helpompaa.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin sanoin: ”kerjäämisen kielto on tarpeeton ja turha”.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Maailman menestyneimmät ja vauraimmat seudut ovat kautta historian muinaisesta Alexandriasta moderniin San Franciscoon olleet monikulttuurisia, avoimia vaikutteille ja valmiina omaksumaan uusia asioita vieraista kulttuureista. Helsinki on ollut historiallisesti aina monikulttuurinen kaupunki ja 1900-luvun alussa ulkomaalaisten osuus kaupungin väestöstä oli samaa luokka kuin 90-luvulla.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus päättää elämästään silloin, kun kärsimys on kohtuutonta.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kaikki suomalaiset osallistuvat hoitonsa kustannuksiin maksamalla veroja. Universaalius  on yksi julkisen terveydenhoidon keskeisistä periaatteista. Parempaan tulokseen päästään panostamalla ennaltaehkäisevien palvelujen tarjoamiseen ja luomalla kannustimia terveille elämäntavoille (esimerkiksi sokerivero).

Monien kansanterveydellisten ongelmien taustalla on nykyisin liikkumattomuus ja sen torjuminen on kuntien suuri haaste, joka tapahtuu kannustamalla ihmisiä liikkumaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelun keinoin.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(IS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tehty ensisijaisesti palvelemaan kaikki pysyvästi Suomessa asuvia syntyperästä, kansalaisuudesta tai äidinkielestä riippumatta.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suuret tuloerot eivät ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.

 

MTV3:n vaalikone

2. Kuntavaalit ovat yksittäiselle ihmiselle tärkeämmät kuin eduskuntavaalit.

3. Kuntien johtoon tulisi valita pormestarit suoralla kansanvaalilla.

4. Kunnissa tulisi olla hallitus ja oppositio samaan tapaan kuin valtakunnan tasolla eduskunnassa.

Vaikka suuresta osasta kuntien tehtävistä ja velvollisuuksista määrätään valtakunnan tasolla, paikallisesti päätetään miten velvoitteet toteutetaan ja mihin erityisesti panostetaan. Kunnalla on esimerkiksi lakisääteinen velvollisuus tarjota kuntalaisille erilaisia palveluita, mutta laissa ei yleensä määritellä esimerkiksi sitä, mikä on kohtuullinen jonotusaika ennen näiden palvelujen piiriin pääsemistä.

Ainakin suurissa kaupungeissa pormestarimalliin siirtyminen on perusteltua. Helsingissä kaupunginjohtajien ja apulaiskaupunginjohtajien nimitykset ovat jo nyt käytännössä täysin poliittisia, pormestarimallissa tämä vain olisi selkeämpää. Hallitus-oppositio asetelma ei ole paras vaihtoehto kuntatasolla. Demokratia ja äänestäjien tahto toteutuu paremmin, jos eri ryhmät asiakohtaisesti neuvottelevat, tekevät kompromisseja ja päättävät asioista yhdessä jäykän vastakkainasettelun sijaan.

5. Kuntaliitokset ovat hyvä ratkaisu kuntien taloudelliseen ahdinkoon

6. Olen valmis kuntaliitokseen/-liitoksiin oman kuntani kohdalla

7. On parempi turvata kuntien palvelut verotuloilla kuin keventää kunnallisverotusta

8. Kunnallisveroani voidaan korottaa jotta palvelut saadaan hoidetuiksi

9. Kunnassani kunnallisvero on liian korkea.

Kuntaliitos ei ole poppaskonsti, jolla ratkaistaan kaikki kuntien taloudelliset ongelmat, mutta Suomen pirstaloitunut kuntarakenne kaipaa uudistusta. Kuntalaisten ääni kuuluu ja demokratia toimii paremmin elinkelpoisissa ja toimintakykyisissä kunnissa, kuin monimutkaisissa kuntayhtymissä ja muissa hallintohimmeleissä.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyminen tuottaisi etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa. Yhdistymisen jälkeen päätösvaltaa pitää Oslon ja Tukholman esimerkkien mukaisesti delegoida kaupunginosavaltuustoille. Paikallisista asioista pitää päättää paikallisesti.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyttyä yhdeksi metropoliksi häviää niiden välinen verokilpailu ja Helsingin nykyistä Suomen mittakaavassa varsin maltillista veroäyriä on mahdollista korottaa ja siten rahoittaa väestön ikääntymisen aiheuttama menojen nousu.

10. Kunnallani ei ole varaa huolehtia asianmukaisesti iäkkäistä ihmisistä.

11. Kunnassani pitää nykyistä enemmän yksityistää kunnallisia palveluja.

12. Yksityiset terveyspalvelut ovat tasokkaampia kuin kuntani julkiset terveydenhoitopalvelut. 

13. Palvelujen turvaamiseksi olen valmis palvelumaksujen korottamiseen. 

14. Kannatan kaikille maksutonta kunnallista lasten päivähoitoa tulorajoista riippumatta. 

15. Kunnassani on panostettu liikaa urheilu- ja/tai kulttuurirakentamiseen. 

16. Kirjastopalvelujen täytyy säilyä maksuttomina.

17. Koulujen iltapäiväkerhot on tehtävä pakollisiksi ja maksuttomiksi. 

18. Koulujen opetusryhmäkoot tulee rajoittaa alle 30 oppilaaseen.

THL:n tekemän selvityksen perusteella Helsingin vanhusten pitkäaikaishoito on tällä hetkellä hyvällä tasolla, vaikka omais- ja kotihoidon tukea pitäisikin kehittää. Kiinteistöveron maltillisella korotuksella tulevina vuosina on mahdollista rahoittaa väestön ikääntymisen aiheuttama menojen nousu.

Palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet niistä kunnista, jotka olivat ulkoistaneet terveyskeskuksen, katsoivat ulkoistuksen lisänneen kustannuksia. Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa.

Yksityiset palvelut eivät lähtökohtaisesti ole parempia kuin julkiset, kyse on siitä mitä palveluja tuotetaan, kenelle ja millä tavoin. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa on julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja. Yksityisten palvelujen ostosta on hyviä kokemuksia joissain erityistapauksissa, kuten esimerkiksi Tampereen Coxa-tekonivelsairaalan kohdalla. Tässä tapauksessa kunta ostaa yksityiseltä toimijalta selkeästi määriteltävän toimenpiteen eikä saman mallin laajentaminen esimerkiksi koko kirurgiseen erikoissairaanhoitoon onnistu yhtä helposti.

Palvelumaksujen suuruus riippuu oleellisesti palvelusta ja sen kohderyhmästä. Ihmisen terveys on vahvasti riippuvainen hänen sosioekonomisesta asemastaan: varakas mies elää keskimäärin 13 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Terveyskeskusmaksujen poistaminen on askel tämän eron kiinnikuromiseksi. Toisaalta, esimerkiksi päivähoitomaksujen yläraja tulee vastaan jo varsiin kohtuullisilla tuloilla. Hyvätuloisten perheiden päivähoitomaksun korottaminen voisi mielestäni olla mahdollista.

Koulujen opetusryhmäkokoja miettittäessä pitää ottaa huomioon koulun erityispiirteet. Erityistukea tarvitsevien lasten ja nuorten pitäisi saada opiskella pienemmissä ryhmissä kuin paremmin edistyneiden.

19. Kuntani on turvallinen paikka elää. 

20. Kuntani tarjoaa minulle riittävän ammatillisen ja harrastuksellisen kehittymismahdollisuuden. Olen tyytyväinen täällä. 

21. Kunnassani on liikaa maahanmuuttajia.

22. Maahanmuuttajia olisi hyvä olla tasaisesti kaikkialla Suomessa.

23. Ympäristön suojelua koskevia määräyksiä ja tavoitteita on noudatettava kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

24. Olen huolissani lasten koulunkäynnin ja sivistymisen tasosta kunnassani.

25. Opettajien tulisi saada käyttää fyysistä voimaa kurin palauttamiseksi, muutenkin kuin uhkaavissa tilanteissa tai oppilaan poistamiseksi luokasta.

Helsinki on hieno ja turvallinen paikka elää – kaupunki joka on tarpeeksi suuri laajaan kulttuuri-, urheilu- ja harrastustarjontaan, mutta toisaalta tarpeeksi pieni niin, että melkein joka paikkaan voi polkea polkupyörällä. Kansainvälisesti mitattuna kaupungin maahanmuuttajien määrä on varsin maltillinen, eikä sen rajoittamiseen ole mitään perusteita.

Nykyisin varmaan kaikissa Suomen kunnissa on jo maahanmuuttajia, mutta esimerkiksi pakolaisia sijoitettaessa pitäisi välttää korkean työttömyyden muuttotappioalueita. Niissä maahanmuuttajien mahdollisuudet kotoutua työn kautta ovat vähäiset ja toisaalta voi syntyä ristiriitoja kantaväestön kanssa, kuten esimerkiksi Lieksassa on havaittu.

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja ja talouskasvua, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

Lasten fyysinen kuritus ei kuulu tälle vuosituhannelle, mutta opettajalla tulee olla oikeus poistaa häiriköivä oppilas luokasta tai uhkaavissa tilanteissa suojella muuta kouluyhteisöä.

26. Pidän vapaa-aikaa ja perhettä työuraa tärkeämpänä.

27. Uskon Jumalaan tai korkeampaan voimaan.

28. Koulujen joulujuhlissa ja päättäjäisissä pitää saada laulaa uskonnollisia lauluja (Enkeli taivaan, suvivirsi, jne.) ja esittää uskonnollisia kuvaelmia.

Vapaa-aika ja työ on toisiaan täydentäviä elämänalueita ja molemmat ovat minulle tärkeitä. Onnelliset, levänneet ja rentoutuneet työntekijät ovat myös tuottavampia. Kukaan ei ole kuollessaan katunut sitä, että vietti liikaa aikaa lastensa ja perheensä kanssa. Lasteni kanssa hoitovapaalla viettämäni vuosi oli yksi elämäni parhaimmista ajoista.

Joulu- ja kevätjuhlissa pitää voida olla suomalaiseen kulttuuriin liittyviä perinteitä, mutta päätösvaltaa juhlien sisällöstä pitäisi antaa koulun oppilaille. Koulun juhlat ovat ennen kaikkea kouluyhteisön omia juhlia ja ulkopuolisten ei ole syytä sekaantua niiden sisältöön.

29. Harrastan liikuntaa

30. Luen kirjallisuutta

31. Pelaan tietokone- tai konsolipelejä

32. Viihdyn ulkona ravintoloissa ja baareissa

33. Käyn lavatansseissa

34. Käyn teatterissa

35. Käyn oopperassa

36. Sosiaalinen media on tärkeä osa elämääni.

Harrastan säännöllisesti miekkailua. Oman harjoittelun ja kilpailemisen lisäksi olen toiminut erilaisissa aikuis- ja juniorivalmennustehtävissä. Muuta liikuntaa harrastan polkupyöräilemällä työmatkat sekä käymällä ajoittain kuntosalilla ja lenkillä.

Pidän laajasti eri kirjallisuudenlajeista, vaikka viime vuosina kaunokirjallisuus on jäänyt hieman vähemälle huomiolle tietokirjallisuuteen nähden. Erityisiä kiinnostuksen kohteitani ovat Etelä-Afrikan ja taidemusiikin historia. Baareissa, ravintoloissa ja lavatansseissa ei kahden pienen lapsen isänä kovin usein ole aikaa käydä.

Olen suuri oopperan ystävä. Viime vuosien suurimpia oopperahetkiä minulle ovat olleet Kansallisoopperan Ring-sarja ja Helsingin juhlaviikkojen Tristan ja Isolde Musiikkitalossa.

37. Todellisuuden ja elämän hallinta on nykyisin yhä vaikeampaa.

38. Holhoaminen on mennyt liian pitkälle. Ihmisten pitää myös kantaa vastuu itsestään.

39. Uskon ydinperheeseen.

Ihmisillä on taipumus ajatella, että juuri heidän oma aikansa olisi jotenkin erityisen poikkeusellinen muihin historian ajanjaksoihin nähden. Joka ajalla on kuitenkin ollut omat elämänhallinalliset haasteensa. Yhteiskunnan turvaverkot, yhteisöllisyys ja itse itsestään vastuun ottaminen eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Kaikkia niitä tarvitaan.

Ydinperhe tai -perheettömyys ei ole uskon asia. Ei ole mitään syytä miksi ihmiset eivät voisi elää onnellisena myös muunlaisissa perheissä. Perheen muotoa oleellisempaa on sen jäsenten välinen rakkaus ja kunnioitus.

Yleisradion vaalikoneen vastaukset

Yleisradion vaalikoneeseen jättämäni vastaukset kommentteineen.

Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.

jokseenkin samaa mieltä

Nykyisin ihmisen terveys on vahvasti riippuvainen hänen sosio-ekonomisesta asemastaan: varakas mies elää keskimäärin 13 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Terveyskeskusmaksujen poistaminen on oleellinen askel tämän eron kiinnikuromiseksi. Muiden terveydenhuollon maksujen maksukattojen yhdistämistä tulosidonnaisesti pitäisi myös harkita. Maksukatot pitäisi yhdistää niin, että se edistäisi ennen kaikkea pienituloisten asemaa.

Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

jokseenkin eri mieltä

Vanhuksilla tulisi mielummin olla päivähoitoon rinnastettava oikeus asua kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista ja he itse sitä haluavat. Laitoshoidon tietoinen lisääminen ei ole sen enempää vanhusten kuin yhteiskunnankaan etu.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

jokseenkin eri mieltä

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja. Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa, jotka pitää harkita tapauskohtaisesti.

Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

täysin eri mieltä

Terveyden sosio-ekonomisesti tasaisemman jakautumisen vuoksi terveyskeskusmaksut pitää kunnastani poistaa, ei ainakaan korottaa.

Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.

  • sosiaalitoimen palveluihin
  • lasten päivähoitoon
  • vanhusten hoitoon
  • kouluihin
  • hoitohenkilökunnan palkkoihin
  • terveyskeskuksiin
  • erikoissairaanhoitoon

THL:n tekemän selvityksen perusteella Helsingin vanhusten pitkäaikaishoito on tällä hetkellä hyvällä tasolla, vaikka omais- ja kotihoidon tukea pitäisikin kehittää. Nuorten syrjäytyminen on suuri ongelma ja uhka tulevaisuudelle. Helsingissä jää vuosittain 300 – 400 nuorta ilman opiskelu-, työpaja- tai muuta vastaavaa paikkaa ja lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakkaita oli yli 10 000. Peruskoululla on keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä ja muun muassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Koulujen oppilashuoltoa pitää tehostaa. Sosiaalitoimessa pitää keskittyä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivoimiseen.

Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.

jokseenkin samaa mieltä

Kaupunki ei ole velvollinen järjestämään majoitusta Suomeen matkailijoina saapuneille ulkomaalaisille. Lasten, vammaisten tai apua tarvitsevien vanhusten perustarpeista tulee kuitenkin huolehtia.

Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.

jokseenkin eri mieltä

Helsingissä ei ole samanlaisia koulujen lakkautuspaineita kuin muuttotappioalueilla. Varsinkin pienillä lapsilla pitää olla oikeus omaan, kävely- tai pyöräilymatkan päässä olevaan lähikouluunsa.

Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.

jokseenkin eri mieltä

 Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

täysin eri mieltä

Emme tarvitse koulukiintiöitä, vaan aktiivista kaupunkisuunnittelua ja erilaisten asuinmuotojen sijoittamista samoille asuinalueille. Näin maahanmuuttajaghettojen syntyminen voidaan estää. Myös maahanmuuttajalapsilla pitää olla oikeus omaan lähikouluunsa. Rahoituksesta päätettäessä on huomioitava eri koulujen ominaispiirteet.

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

täysin samaa mieltä

Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin perustuva hädänalaisten ihmisten auttaminen on jokaisen kunnan vastuulla.

Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

jokseenkin eri mieltä 

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 teettämän tutkimuksen mukaan päivähoito-oikeuden ”perusteettoman käyttämisen” ongelma ei ole kovin suuri. Noin 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista toinen vanhemmista on kotona. Valtaosalla näistä lapsista on kuitenkin perusteltavissa oleva syy päivähoitoon: perheessä on sosiaalisia ongelmia, lapsella on kehityksen pulmia, vanhempi on työtön työnhakija tai vaikka maahanmuuttaja, jolloin päivähoito on kielen oppimisen kannalta lapselle edullista.

Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

jokseenkin samaa mieltä

Helsingissä jää vuosittain 300 – 400 nuorta ilman opiskelu-, työpaja tai muuta vastaavaa paikkaa ja lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakkaita oli yli 10 000. Vaikka ongelman torjuntaan määrättiin keväällä 10 miljoonan eritysmääräraha, lisää täytyy tehdä. Opetusministeriön laskelman mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. On vaikea kuvitella mitään kustannustehokkaampaa kunnallista toimintaa kuin nuoriin panostaminen.

Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

täysin eri mieltä

Sosiaalihuollon nykymallista pitää luopua ja ottaa käyttöön perustulo. Perustulolla järjestelmästä saataisiin yksinkertaisempi, kannustinloukuista päästäisiin eroon ja sosiaalihuollon resursseja vapautuisi aktiiviseen ohjaukseen ja kuntoutukseen nykyisen hakemushärdellin pyörittämisen sijaan.

Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.

jokseenkin eri mieltä

Guggenheim-hanke olisi ollut hyvä mahdollisuus saada Helsinkiin yksi merkittävä kulttuuri-instituutio lisää, mutta asia lienee nyt loppuun käsitelty. Toivottavasti se ei kuitenkaan ollut ainoa mahdollisuus, vaan kansainvälisesti merkittävää nykytaiteen museota lähdetään toteuttamaan esimerkiksi  Checkpoint Helsinki -konseptin pohjalta.

Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.

jokseenkin eri mieltä

Uutta tonttimaatata ei taianomaisesti ilmaannu Helsinkiin pakkolunastamalla. Kuitenkin esimerkiksi muuttamalla Länsiväylä bulevardiksi Lauttasaaressa saadaan tilaa 10 000 uudelle asukkaalle. Östersundomiin pitää myös nopealla tahdilla kaavoittaa uutta tonttimaata.

Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

täysin samaa mieltä

Tarvitseeko jätteiden lajittelusta edes enää keskustella 2010-luvulla?

Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

jokseenkin eri mieltä

Katujen kunnossapito on pääsääntöisesti Helsingissä hyvällä tolalla. Muutamien edellisten talvien kaltaisia runsaslumisia poikkeuksia on vaikea etukäteen ennustaa. Helsingin keskustassa kaupunki voisi hoitaa katujen kunnossapidon kokonaisvaltaisesti. Pyöräteiden paremmalla talvikunnossapidolla voitaisiin tukea ympärivuotista työmatkapyöräilyä.

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

jokseenkin eri mieltä

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

jokseenkin samaa mieltä

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyttyä yhdeksi metropoliksi häviää niiden välinen verokilpailu ja kiinteistöveron maltillisella korotuksella on mahdollista rahoittaa väestön ikääntymisen mukaanaan tuoma menojen nousu. Korottamalla rakentamattomien ja vajaarakennettujen tonttien kiinteistöveroa voidaan myös kaupunkirakenteen tiiviyttä edistää.

Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

täysin samaa mieltä

Ruuhkamaksut parantaisivat Helsingin liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, parantaisivat ilmanlaatua ja lisäisivät joukkoliikenteen käyttöä. Liikenneministeriön laskelmien mukaan ne ovat myös kustannustehokas järjestelmä. Ilman niitä kaupunkiin pitäisi rakentaa jättiristeyksiä ja moottoriteitä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa tai liikenne lamaantuisi täydellisesti vuoteen 2035 mennessä. Ja kaiken lisäksi, valtaosa helsinkiläisistä on ruuhkamaksujen kannalla.

Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.

jokseenkin samaa mieltä

Tiivis kaupunkirakentaminen julkisen liikenteen äärelle on kustannustehokasta ja säästää ympäristöä. Tornitaloja pitää kuitenkin sijoittaa niin, ettei kaupungin ”skyline” esimerkiksi mereltä katsottaessa muutu oleellisesti.

Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

täysin samaa mieltä

Kun pääkaupunkiseudun kunnat saadaan yhdistettyä yhdeksi metropolialueiksi, päätäntövaltaa pitää Oslon ja Tukholman esimerkin mukaisesti delegoida kaupunginosavaltuustoille. Paikallisista asioista pitää päättää paikallisesti.

Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

täysin samaa mieltä

Joukkoliikenteen lippujen hintoja pitää laskea ja lastenlippu ulottaa 17-vuotiaisiin asti.

Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

täysin samaa mieltä

Liikenneinvestointien kohdentaminen yksityisautoilun sijaan työmatkapyöräilyyn ja toimivaan joukkoliikenteeseen on paras vaihtoehto niin kaupunkirakenteen, ympäristön kuin kaupunkilaisten terveydenkin kannalta.

Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.

  • asunnottomien yömaja
  • huumeruiskujen vaihtopiste
  • turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
  • ongelmanuorten hoitokoti
  • päihtyneiden katkaisuasema

Kysymykseen on vaikea vastata, koska, kilometrin säteellä kodistani on jo huumeruiskujen vaihtopiste ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, eikä kummastakaan ole koitunut minkäänlaista häiriötä. Olisin valmis ottamaan naapurustoon minkä tahansa näistä.

Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.

täysin samaa mieltä

Kyllä. Yhdistyminen tuottaisi etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa. Ihmisten arkea lähellä olevissa asioissa päätöksentekoa pitää tuoda lähemmäksi esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen avulla.

Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

jokseenkin samaa mieltä

Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

jokseenkin samaa mieltä

Kuntavaaleissa äänestetään nuorten arkea lähellä olevista asiosta, muun muassa kouluista, liikuntapaikoista ja nuorisotoimesta. Näissä asioissa olisi hyvä saada nuorten ääni paremmin kuuluviin. Äänestysikärajan laskemisesta evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa saatiin hyviä kokemuksia. Kirkon tukimuskeskuksen tutkijan mukaan ”nuorille voi antaa äänioikeuden. He ovat halukkaita ja kykeneviä kantamaan vastuuta”.

Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.

  • karsittava palveluja
  • korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
  • korotettava veroja
  • myytävä kunnan omaisuutta
  • kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja
  • otettava lisää velkaa

Taloudellisen taantuman aikana hätiköidyillä palveluiden karsimisilla saadaan aikaan pahaa tuhoa. 90-luvun laman aikana tehtyjen leikkauksien laskuja maksetaan vielä nykyisinkin.

Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

jokseenkin eri mieltä

Kuntien palvelujen käyttäjäkuntana pitää pysyä koko väestö ja eikä pidä antaa varakkaampien kadota ykistyissektorin piiriin. Joissain tietyissä tapauksissa tätä voidaan kuitenkin harkita. Esimerkiksi päivähoitomaksujen yläraja tulee vastaan jo varsiin kohtuullisilla tuloilla. Hyvätuloisten perheiden maksaman ylimmän päivähoitomaksun korottaminen voisi olla mahdollista.

Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

en osaa sanoa

Oleellista on katsooko kansanedustaja voivansa riittävässä määrin hoitaa myös valtuutetun tehtäväänsä vai viekö valtakunnanpolitiikka kaiken ajan. Viime kädessä päätös valtuutettujen valinnasta on äänestäjillä, eikä ehdokkaiden esikarsinta kuulu demokratiaan.

Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

jokseenkin samaa mieltä

Ainakin tilanteissa, jossa kunnat tekevät useita peräkkäisiä liitoksia, joista jokaisessa viiden vuoden suoja-aika alkaa uudelleen, alkaa asiaintila olla kohtuuton. Kuntaliitoksien jälkeen pitäisi myös kunnan palvelu- ja henkilöstörakennetta päästä uudistamaan ja päällekkäisiä toimintoja purkamaan kohtuullisessa ajassa.

Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

jokseenkin eri mieltä

Ihmisiä ei pidä eikä voida demokratiassa sulkea politiikan ulkopuolelle heidän ammattinsa tai työnantajansa perusteella. Valta edustajiensa valinnasta on suoraan tai välillisesti äänestäjillä. Kunnanhallituksen jäsenien pitää tietenkin olla tarkkana esteellisyyskysymyksissä.

Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?

  • Leikkaan lapsilta.
  • Leikkaan vanhuksilta.
  • Yritän tasapuolisesti höylätä kummaltakin.
  • On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

Tällaisessa karmaisevassa tilanteessa olisi ajateltava tulevaisuutta. Lasten palveluista karsiminen aiheuttaisi vuosikymmeniä inhimillistä kärsimystä ja myös valtavia kustannuksia. Yksi syrjäytynyt nuori aiheuttaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonan euron menot. Tuolla rahalla hoitaisi aika monta vanhustakin. Todellisuudessa valinta ei kuitenkaan, onneksi ole näin yksioikoinen kun tässä kysymyksenasettelussa.

Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?

  • Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.
  • Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
  • On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen.
  • Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
  • Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.

Lyhytnäköisen talousajattelun jäljet 60-70-luvun Suomessa ovat nähtävissä melkein kaikkien Suomen kaupunkien keskustoissa. Helsingissä esimerkiksi hävitettiin niin Heimolan kuin Norrménin talot. Nyt 2010-luvulla pitää ottaa oppia menneisyyden virheistä.

Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?

  • Näen tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä. En voi ymmärtää pyrkimystä monimuotoisesta asuinkulttuurista.
  • Mietin voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
  • Lähden aktiivisesti hakemaan kompromissia naulaamatta omaa kantaani kiinni.
  • Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

Näin asuinalueita tulee rakentaa, jotta ei synny ongelmalähiöitä ja eliittiasuinalueita, maahanmuuttajaghettoja ja kantaväestön aidattuja yhteisöjä. Ja näin asuinalueita on tähänkin asti pääsääntöisesti rakennettu. Hankkeen kanssa eri mieltä olevien ihmisten leimaaminen lähtökohtaisesti suvaitsemattomiksi on kuitenkin perusteetonta ja tyhmää.

Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?

  • Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta. Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.
  • Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
  • Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa.
  • Minulla on syvää näkemystä, haluan visioida ja ajatella hiljaa ennen kuin tulen esiin ajatusteni kanssa.

Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?

  • Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.
  • Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
  • Ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita.
  • Pyrin olemaan moitteeton. Vaadin sitä sekä itseltäni että alaisiltani.
  • Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.

Ulkoistin kysymykseen vastaamisen suoraan työkavereilleni ja tämä oli yksimielinen kanta.

Helsingin uutisten vaalikoneen vastaukset

Ensimmäinen vaalikonekyseli kolahti sähköpostilaatikkoon tänään iltapäivällä. Alla Helsingin uutisten vaalikoneen kysymykset ja vastaukset selityksineen. Helsingin uutisilla oli käytössään ZEF-vaalikonejärjestelmä, eli sama jota esimerkiksi MTV3 on käyttänyt viime vuodet: vastaus valitsemalla kohta vapaasti akselilla samaa mieltä – eri mieltä.

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Melko eri mieltä

Pieni- ja keskituloisille lapsiperheille päivähoitomaksut ovat merkittävä menoerä, ja niiden korottaminen hankaloittaisi lapsiperheiden asemaa. Päivähoitomaksujen yläraja tulee kuitenkin vastaan jo varsiin kohtuullisilla tuloilla. Hyvätuloisten perheiden maksaman ylimmän päivähoitomaksun korottamista voisi harkita.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla.

Osittain samaa mieltä

THL:n tekemän selvityksen perusteella Helsingin vanhusten pitkäaikaishoito on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Vanhustenhoidossa pitää keskittyä erityisesti koti- ja omaishoidon tukemiseen ja auttamaan vanhuksia asumaan kotonaan niin pitkään kun se on mahdollista. Mikäli näiden palveluiden parantaminen vaatii maltillisia veronkorotuksia, ovat ne perusteltavissa.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Melkein täysin eri mieltä

Pakko ei yleensä tuota parasta tulosta. Maahanmuuttajien kielen oppimisen ja kotoutumisen kannalta oleellisempaa on luoda sellaisia sosiaalisia tilanteita, jossa maahanmuuttajat pääsevät luontevasti käyttämään suomen tai ruotsin kieltä kantaväestön kanssa. Tarvitaan ammatillista koulutusta, työpajatoimintaa, monikulttuurisia liikunta- ja urheiluseuroja ja monikielisiä kirjastoja.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Täysin samaa mieltä

Olen. Sosiaaliset ongelmat eivät katoa piilottamalla ne pois näkyvistä. Asuinalueellani Maunulassa toimii jo nyt suonensisäisesti huumeita käyttävien terveys- ja sosiaalineuvontaan erikoistunut terveydenhuollon yksikkö, eikä se ole aiheuttanut mitään häiriötä. Yksiköiden sijoittamisessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon esimerkiksi koulut ja päiväkodit.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Melkein täysin eri mieltä

Työttömien syrjäytymistä estää kepin sijaan paremmin porkkana: sosiaaliturvajärjestelmää on muutettava niin, että se tekee työnteosta työttömälle aina taloudellisesti kannattavaa. Parhaiten tämä onnistuu perustulolla. Erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille pitää lisäksi tarjota aktiivisia työllistämistoimia.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä

Melko eri mieltä

Ilmaisen joukkoliikenteen sijaan Helsinkiin pitää saada parempaa joukkoliikennettä. Menetetyt lipputulot olisivat noin 150 miljoonaa euroa ja ne pitäisi löytää muualta kaupungin budjetista. Ilmaisuuden sijaan joukkoliikenteen vetovoimaa parantaa enemmän toimiva poikittaisliikenne, tiheät vuorovälit ja hyvät vaihtoyhteydet.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Melkein täysin eri mieltä

Kuntien perustehtäviä, kuten perusopetusta, terveydenhuoltoa ja vanhuspalveluita tuottavien työntekijöiden lomautukset ovat vihon viimeinen säästökeino.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Melkein täysin samaa mieltä

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja. Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa, jotka pitää harkita tapauskohtaisesti.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Melkein täysin eri mieltä

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän työolobarometrin mukaan hyvän työpaikan tunnusmerkki on yleensä avoimuuden, keskinäisen luottamuksen ja vastavuoroisuuden ilmapiiri. Työpaikan jatkuvuuden puolesta pelkääminen vahingoittaa työntekijöiden luottamusta ja johtaa turvallisuushakuiseen käyttäytymiseen jossa epäkohtiin ei uskalleta puuttua eikä omaa työtä kehittää. Suurten ikäluokkien eläkeelle jäämisen myötä kunta-ala joutuu kilpailemaan yksityissektorin kanssa osaavasta työvoimasta eikä työolojen heikentäminen ole omiaan lisäämään kuntien vetovoimaa työnantajina. Varsinkaan kun palkalla ei välttämättä pystytä kilpailemaan.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Osittain samaa mieltä

Yli 20 000 asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenten viikkossa luottamustehtävään käyttämä aika lähenee jo osa-aikatyötä (14 – 16 tuntia / vko). Tällaisen työpanoksen vaativan tehtävän hoitaminen ilman rahallista korvausta voi monille olla vaikeaa. Tämä on demokratian kannalta ongelmallista: tärkeimpiä luottamustehtäviä voivat hoitaa vain ihmiset, jotka ovat varakkaita ja voivat vaikuttaa työaikoihinsa ja -määräänsä. Pormestarimallilla voitaisiin ehkä helpottaa Helsingissä johtavien kuntapäättäjien työtaakkaa poliittisesta ohjauksesta luopumatta.

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.

Melkein täysin eri mieltä

Kaupunki ei ole velvollinen järjestämään majoitusta Suomeen matkailijoina saapuneille ulkomaalaisille. Lasten, vammaisten tai apua tarvitsevien vanhusten perustarpeista tulee kuitenkin huolehtia.

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.

Osittain eri mieltä

Maailman parhaaksi todetun suomalaisen peruskoulujärjestelmän kulmakivi on se, että oppilaille pyritään tarjoamaan yhtä hyvät mahdollisuudet oppimiseen asuinpaikasta ja vanhempien varakkuudesta huolimatta. Koulujen tasoeroja pitää pyrkiä tasaamaan antamalla erityistukea heikommin suorituville kouluille.

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).

Osittain samaa mieltä

Periaatteessa, jos samalla kannustetaan ja tuetaan myös isien nykyistä aktiivisempaa osallistumista lastenhoitoon. Vanhemmuuden kustannuksien pitäisi jakautua nykyistä tasaisemmin mies- ja naisvaltaisille aloille, eikä vanhemmuudesta pitäisi muodostua estettä naisten etenemiselle työelämässä. Kunnalle kotihoito tulee kuitenkin aina edullisemmaksi kuin päivähoitopaikan tarjoaminen. Olin itse hoitovapaalla molempien lapsieni kanssa ja suosittelen samaa kaikille isille.

Adoptioperheitä eriarvoisesti kohteleva kuntalisä pitää korjata. Asiasta voi lukea lisää täältä.

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista

Melkein täysin eri mieltä

Emme tarvitse koulukiintiöitä, vaan aktiivista kaupunkisuunnittelua ja erilaisten asuinmuotojen sijoittamista samoille asuinalueille. Näin maahanmuuttajaghettojen syntyminen voidaan estää. Myös maahanmuuttajalapsilla pitää olla oikeus omaan lähikouluunsa. Rahoituksesta päätettäessä on huomioita eri koulujen ominaispiirteet.

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.

Osittain samaa mieltä

 Guggenheim-hanke olisi ollut hyvä mahdollisuus saada Helsinkiin yksi merkittävä kulttuuri-instituutio lisää. Toivottavasti se ei ollut ainoa mahdollisuus, vaan nykytaiteen museota lähdetään toteuttamaan esimerkiksi  Checkpoint Helsinki -konseptin pohjalta.

16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.

Osittain eri mieltä

Lähikirjastot ovat tärkeitä ihmisryhmille, jotka eivät helposti pääse liikkumaan, kuten vanhuksille ja lapsille. Siksi lähikirjastoverkkoa ei saa purkaa. Lähikirjastot ja uusi Keskustakirjasto eivät saa olla toistensa vaihtoehtoja.

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.

Osittain eri mieltä

Terveasemien peruspalveluiden, äitiys- ja lastenneuvoloiden, yleislääkärien ja hoitajien vastaanottojen sekä päihdetyöntekijöiden pitää olla lähellä ihmisiä: asuinalueiden terveyskeskuksissa tai matalan kynnyksen palvelupisteissä kuten terveyskioskeissa.

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.

Melkein samaa mieltä

Asumisen pitää Helsingissä olla nykyistä halvempaa niin, että myös pienituloisilla on mahdollisuus asua kaupungissa. Helsinki tarvitsee lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa.

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.

Osittain samaa mieltä

Yksityisautoilua tulee hillitä ja kävelyä, joukkoliikenteen käyttöä sekä työmatkapyöräilyä tukea. Pysäköinti ja parkkisakkoja tehokkaampia keinoja yksityisautoilun suitsemiseen ovat kuitenkin liittymäpysäköintimahdollisuudet ja ruuhkamaksu – ei pysäköintimaksujen ja parkkisakkojen korotus.

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena

Melkein samaa mieltä

Kyllä. Yhdistyminen tuottaisi etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa.