Keskustatunneli – yksityiset voitot, julkiset riskit

Eilen Yle uutisoi Helsingin uudesta kuntavaaligallupista,  jossa Vihreät olisivat nousemassa historiallisesti pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi ja Kokoomus olisi menettämässä kärkipaikan ensimmäistä kertaa vuoden 1972 jälkeen.

Välittömästi uutisen jälkeen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo intoutui Twitterissä kommentoimaan uutiseen liittyen:

Screen Shot 2017-01-03 at 9.25.40.png
Screen Shot 2017-01-03 at 9.32.55.png
Tänään Helsingin Sanomissa puolue jatkoi ennenaikaisesti aloittamaansa kuntavaalikampanjaa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan suulla nostamalla jo moneen kertaan kuolleen ja kuopatun keskustatunnelin takaisin keskusteluun.

Rautavan visiossa keskustatunneli rakennettaisiin yksityisin varoin:

Inspiran alustavien laskelmien mukaan keskustatunneli olisi toteutettavissa kokonaan yksityisten sijoittajien rahoilla, jos käyttömaksuja kerättäisiin 2–3 euroa tunneliin ajavaa autoa kohden. Tarkempi maksu määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rahaa tunnelin rakentamiseen kuluu ja kuinka suureksi tunnelin käyttäjämäärä uskalletaan ennustaa…

..Rautavan visiossa keskustatunnelin rakentaminen ei pakottaisi kaupunkia venyttämään budjettiaan. Hanketta vetämään voitaisiin perustaa joko kaupungin budjetin ulkopuolella toimiva kiinteistöyritys tai vaihtoehtoisesti hanke voitaisiin antaa siitä kiinnostuneelle yritykselle, esimerkiksi rakennusliikkeelle.

Sijoittajia riittäisi, kuulemma.

Käyttömaksun suuruudeksi Rautava kaavailee huomattavasti aikaisemmin arvioitua 7€ matalamman 2–3€. Uusi arvio käyttömaksuille perustuu ”madaltuneisiin korkoihin ja sijoittajien tuotto-odotuksiin”.

Keskustatunnelia varten pitäisi myös samalla pystyttää keskustatunnelin käyttömaksua korkeammat ruuhkamaksut keskustan ympärille, että tunnelille riittäisi käyttäjiä… ja sitten seuraa koko homman pihvi: 

Muuten autoilijat eivät hakeutuisi tunneliin ja se taas tulisi kalliiksi veronmaksajille. Inspiran laskelmissa tunnelin käyttömaksujen kertymiseen liittyvä riski on nimittäin sälytetty kaupungille: jos autoja ei tule, ei tule myöskään käyttömaksuja.

Sillälailla.

Jälleen kerran vapaisiin markkinoihin ja yksityiseen sektoriin luottava Kokoomus on ehdottamassa public–private partnership –mallia, jossa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat.

Kyynisempi voisi ajatella, että Rautavan tarkoitus on vain yrittää tilkitä puolueen pääkaupunkiseudulla laskevaa kannatusta kosiskelemalla yksityisautoilijoiden ääniä ”yksityisellä rahalla” toteutettavalla keskustatunnelilla, jonka lopullisiksi maksumiehiksi tulee päätymään helsinkiläiset veronmaksajat.

Jos keskustatunneli rakennetaan oikeasti yksityisellä rahalla ja riskillä ja samalla Helsinkiin saadaan ruuhkamaksut, voisi hanke olla ainakin harkitsemisen arvoinen. Nyt esitetty malli ansaitsee tulla haudatuksi niiden aikaisempien keskustatunneli-inkarnaatioiden viereen.

Ei pelasteta Keskuspuistoa – kehitetään sitä

14053794_10154036776356715_644200920589858139_o
Keskuspuiston kaavamuutokset yleiskaavaehdotuksessa. Kuva: Tero Juuti Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmästä.

Viime viikkoina on keskusteltu laajasti yleiskaavassa esitetyistä muutoksista Keskuspuistoon. Erityisesti Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin yhteydessä Pirkkolan alueen rakennushankkeiden on katsottu nakertavan Keskuspuistoa tavalla, joka vaarantaa sen arvon kaupunkilaisten virkistysalueena.

On totta, että erityisesti Pirkkolan ja Haagan alueilla Keskuspuistoon kaavaillut muutokset näyttävät huolestuttavilta. On myös totta, että yleiskaavaa tulkittaessa pitää ymmärtää, ettei kaikki viereisessä kartassa punaisella merkityt alueet ole tulossa rakennuskäyttöön johtuen siitä, että yleiskaavassa maankäyttöä karkeasti kuvataan 100 x 100 metrin ruuduilla. Lopullinen rakennusten ja viheralueiden raja määritellään myöhemmin asemakaavalla.  Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa bulevardisoidun Hämeenlinnanväylän itäreunalle saatetaan rakentaa vain yksi talorivi, joka toimisi myös meluesteenä sen takana olevalle puistolle. Poliittinen vääntö Keskuspuiston kohtalosta tulee jatkumaan siis vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä ja toivottavasti lopulta puiston suojelu voittaa.

Samalla kuin keskustelu Keskuspuiston suojelusta käy kuumana on kuitenkin myös hyvä ajoittain miettiä, miten sitä ja sen virkistysarvoja voitaisiin myös kehittää, ei vain suojella.

Screen Shot 2016-08-30 at 09.52.42
Raide-Jokerin tuleva reitti Maunulan ja Haagan välillä.

Jo nykyisin puiston on useasta kohdasta pirstaloitunut johtuen sen poikki kulkevista teistä. Merkittäväimmät näistä autoreiteistä ovat Maunulan eteläpuoluella kulkeva Metsäläntie Oulunkylästä Haagaan ja Keskuspuiston ja Maunulanpuiston erottava Pirkkolantie Eliel Saarisen tieltä Pakilantielle. Näistä jälkimmäinen tulee lähitulevaisuudessa kokemaan suuren muutoksen kun Raide-Jokerin reitti tulee kulkemaan sen kautta.

Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä olisi mahdollista kehittää Keskuspuiston virkistysarvoja merkittävästi pienillä lisäkustannuksilla. Pirkkolantie ei nykyisinkään ole kovin merkittävä reitti henkilöautoliikenteen kannalta. Henkilöautoliikennen pohjois-etelä-suunnassa suuntautuu pääosin Veturitien ja Tuusulanväylän reiteille, koska Eliel Saarisen kadun tunneliosuus on varattu joukkoliikenteelle ja reitti keskustaan on tämän vuoksi hidas ja hankala. Pirkkolan liikuntapuistoon suuntautuva liikenne puolestaan voidaan hoitaa puiston pohjoispuolista reittiä, joka johtaa Pirkkolan uimahallin pysäköintialueelle.

57394142.jpg
”Metsäspora” Kiovassa.  (Kuva: Google Earth)

Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä voitaisiin siis, ilman suurempaa haittaa muulle liikenteelle, katkaista Pirkkolantie liikuntapuiston ja Hämeenlinnanväylän väliseltä matkalta henkilöautoliikenteeltä ja tehdä sinne vain maisemoitu raideyhteys ja kevyen liikenteen väylät. Tämä lisäisi Keskuspuiston yhtenäisyyttä ja mahdollistaisi uusien ulkoilureittien rakentamisen Maunulanpuiston ja Keskuspuiston väliin. Se myös lisäisi Keskuspuiston ”metsän tuntua”, koska puisto ei olisi niin selvästi autoteiden pirstaloima kuin nykyisin.

 

Garden Helsinki ja kaupunkikuva

Kiinteistölautakunnan kokouksessa 19.5. käsiteltiin HIFK:n uutta Garden Helsingiksi nimettyä jäähallisuunnitelmaa.  Ensimmäinen suunnitelma sijoittaa uusi hallikompleksi hieman etelämmäksi nykyisen Mäntymäen kentän alueelle kaatui aiemmin tänä vuonna kaupunkisuunnittelulautakunnassa ”kaupunkikuvallisiin” syihin ja nyt paikkaa hankkeelle haettiin nykyisen Nordenskiöldinkadun jäähallin ympäristöstä. Lisähaasteita tälle uudelle sijainnille aiheuttaa se, että Helsingin kaupunginmuseo vastustaa nykyisen hallin purkamista vedoten sen arkkitehtoniseen arvoon ja asemaan Suomen toiseksi vanhimpana jäähallina.

Screen Shot 2016-05-24 at 08.39.19
Garden Helsingille 19.5. kiinteistölautakunnassa myönnetty aluevaraus

Kiinteistölautakunnassa uudelle suunnitelmalle myönnettiin aluevaraus puheenjohtajan äänellä 4–4. Varauksen puolesta äänestivät kokoomus ja sosiaalidemokraatit.

Nyt hankkeelle varattu alue on ongelmallinen useammasta syystä. Helsinkiläisen liikunnan kannalta Nordenskiöldinkadun jäähallin länsipuolella sijaitsevan perinteisen Saharana tunnetun jalkapallokentän menettäminen olisi suuri tappio. Kenttä louhittiin Töölön pallokentän kylkeen jo 1950-luvulla ja siellä ovat treenanneet useat jalkapalloilijasukupolvet.  Lisäksi kyseinen kenttäalue on vuokrattu HJK:lle useaksi vuodeksi eteenpäin. Kenttä on nykyisin HJK:n toteuttama ns. ”seurakenttä”, jota varten liikuntavirasto on vuokrannut tontin ja seura rakennuttanut varsinaisen tekonurmen. Ollaan siis samanlaisten kysymysten äärellä kuin Talin golfkentän kanssa: kaupungin maine luotettavana sopimuskumppanina kärsii jos vuokrasopimuksia lähdetään purkamaan yksipuolisesti. Tämä tulisi vaikuttamaan tulevia seurojen kanssa toteutettuja yhteishankkeita, jotka ovat liikuntaviraston investointirahojen pudottua puolessa vuosikymmenessä yli 30% oikeastaan ainoa tapa saada tähän kaupunkiin uusia liikuntapaikkoja.

Toinen ongelma on alueen itäpuolen mittava rakentaminen. Kyseinen puistoalue on elimellinen osa Töölönlahdelta Keskuspuiston kautta aina Nuuksioon ulottuvaa ulkoilureittiä ja sen rakentaminen nakertaisi oleellisia osia ainutlaatuisesta Keskuspuistosta. Helsinki on todennäköisesti maailman ainoa pääkaupunki, jossa voi keskustassa laittaa sukset jalkaan ja hiihtää lähes yhtenäistä latuverkostoa pitkin aina kansallispuistoon asti. Ja kesällä saman voi tehdä pyörällä tai lenkkeillen. Varsinkin nyt kun Nordenskiöldinkadun yli on saatu kevyenliikenteen silta tuon yhteyden tuhoaminen olisi suorastaan rikollista.

Screen Shot 2016-05-24 at 09.08.56
Eteläinen sijaintivaihtoehto Mäntymäen kentän alueelle.

Mielenkiintoista nyt hyväksytyssä varauksessa on myös se, että se sisältää oikeastaan samat ongelmat, joiden vuoksi kaupunkisuunnitelulautakunnassa suunnitelma Mäntymäelle sjoittamisesta torpattiin.

Lautakunnan lausuntoesityksen esittelyssä todetaan eteläisestä sijaintivaihtoehdosta:

Suunnitelman hotelli- ja asuntorakennukset nousevat maisemakuvassa liian hallitseviksi. Viitesuunnitelman mitat ja laajuus muuttavat Olympiastadionin ja kenttäalueiden asemaa ja rikkovat Töölönlahden puistoreunan. Mäntymäen metsäiset kallioalueet ja osa yhdestä Helsingin vanhimmista puistoista menetetään. Asuminen yksityistää puistoaluetta.

Osa yhdestä Helsingin vanhimmista puistoalueista menetetään. Check. Asuminen yksityistää puistoaluetta. Check. Puistoreunaa rikotaan. Check.

”Olympiastadionin aseman muuttamisella” käsittääkseni viitataan siihen, että rakentaminen olisi rikkonut näköyhteyttä Töölönlahdelta Olympiastadioille ja tämän olisi ratkaisevasti muuttanut kaupunkikuvaa. Tästäkin voi olla montaa mieltä. Mäntymäen kenttä on tällä hetkellä suurena parkkialueena, jonka kaupunkikuvallinen jylhyys ja arvokkuus ovat Prisman takapihan luokkaa. Arvioikaa vaikka itse. Menisikö tämä ainutlaatuinen näkymä pilalle, jos oikeaan reunaan rakennettaisiin?

Screen Shot 2016-05-24 at 09.26.20
Näkymä Helsinginkadulta Olympiastadiolle. (Kuva: Google Street View)

Rakentamalla alueelle jäähalli, palveluja ja asuntoja olisi pikemminkin mielestäni mahdollisuus saada tuohon kaupunkirakenteelliseeen autiomaahan elämää ja toimintaa.

Käytännössä tilanne on siis se, että mikäli Garden Helsinki -hanke etenee kiinteistölautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti, Helsingistä tuhotaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä liikuntapaikka ja ainutlaatuista puistoaluetta vain siksi, että voidaan säilyttää yksi kaupungin keskeisimmistä paikoista autojen säilytysalueena ja miljöönä, jossa kukaan ei erityisemmin halua liikkua tai viettää aikaa.

HIFK:n hallihanke on sinänsä kannatettava ja hyvä. Siinä yhdistyy ennakkoluulottomalla ja hienolla tavalla asuin-, liike- ja julkinen rakentaminen ja se loisi alueelle uutta toimeliaisuutta ja elämää. Kiinteistölautakunnan myöntämän varauksen sijaan se kuitenkin pitää toteuttaa toisin. Paremmat vaihtoehdot ovat (paremmuusjärjestyksessä):

  1. hallikompleksi rakennetaan alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti Mäntymäen kentälle
  2. hallikompleksi rakennetaan hajautetulla mallilla niin, että osa toiminnoista sijoitetaan Mäntymäen kentälle ja osa nykyisen Nordenskiöldinkadun jäähallin parkkipaikalle niin, että alueen puistot säilyvät
  3. hallikompleksi rakennetaan Nordenskiöldinkadun hallin paikalle ja vanha halli puretaan, jolloin on mahdollista säästää niin Saharan jalkapallokenttä kuin Pohjoista stadionintietä reunustava puistoaluekin.

Toivottavasti jatkokäsittelyssä niin kokoomus kuin demaritkin tulevat asian suhteen järkiinsä.

Pari pientä unelmaa

Unelmien Helsinki
Pidimme viikko sitten tiistaina Korjaamon vintillä vaalikampanjani avajaisbileet. Väkeä oli illan aikana paikalla vajaa satakunta ja Groove Steps -yhtye veti loistavan keikan. Baarin takaseinälle olimme teipanneeet ison paperin, johon vieraita pyydettiin piirtämään oma unelmiensa Helsinki.  Koko valtava paperi tuli täyteen suuria ja pieniä ajatuksia, toiveita ja haaveita: toimiva julkinen terveydenhuolto; teitä, joissa pyörät ovat pääosassa, ympäri vuorokauden auki olevia kauppoja; vaihtoehtoja Finnkinon leffateattereille; futista kaikille; vähemmän pyörävarkaita.  Minullakin on pari pientä unelmaa. Elämää Senaatintorille ja sauna Maunulaan.

Kaikkien museoiden, kirkkojen ja musertavan historian keskellä Roomassa parasta on minusta aina ollut piazzat ja ennen kaikkea niiden reunoja kiertävät kahvilat, joihin voi istua, hengähtää ja espresson äärellä katsella ympäröivää vilinää. Piazzanavonoihin verrattuna Helsingin keskusaukio, Senaatintori, näyttää jotenkin autiolta ja kolkolta. Se on kolmelta reunalta autoteiden reunustama ja siellä ei varsinaisesti kesälläkään ole nurkassa yksinäisen näköisenä kyhjöttävää jäätelökioskia lukuunottamatta mitään.  Miksi Senaatintoristakin ei voisi tehdä paikkaa jossa olisi vilinää, ihmisiä ja hyvää kahvia? Jos torin reunustat vuokrattaisiin erilaisille kahvilayrityksille, saataisiin helsinkiläisetkin istahtamaan hetkeksi alas,  ihailemaan ympäröivää ainutlaatuista empire-miljöötä ja tuntemaan, että se kuuluu myös meille kaikille kaupunkilaisille, ei vain linja-autojen paikalle kärräämille turisteille.

Olen viimeset kuusi vuotta asunut Maunulassa, ensin vanhassa Maunulassa kerrostalossa Metsäpurontiellä ja nyt rivitalossa Sahamäen alueella. Vanhan Maunulan merkittävin maamerkki on Viljo Revellin suunnittelma vanha saunarakennus, joka nykyisin toimii Saunabaari-nimisenä asukastalona. Ongelma on, että asukastalon sinänsä tärkeä toiminta ei tavoita nykyisin kovinkaan suurta osaa alueen asukkaista. Maunulan 1950-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa ei pääosin ole omaa saunaa talonyhtiössä. Palauttamalla Saunabaari alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa yleiseksi saunaksi olisi mahdollista saada kaupunginosaan yhteisöllisyyttä luova omintakeinen palvelu.  Kesällä saunan ja sen baarin tai kahvilan toiminta voisi levitä myös viereiseen puistoon. Maunulan saunasta ja sen ympärille luodusta asukastoiminnasta voitaisiin saada aikaan samanlainen hieno kaupunkikulttuurin ilmentymä kuin Käpylän lippakioskista!

Politiikka on sekä isoja, että pieniä asioita – sote-malleja ja bändikämppiä. Kuntavaaleista hienot tekee juuri tuo jälkimmäinen. Konkreettiset, ihmisen kokoiset asiat. Kerro millainen olisi sinun unelmiesi kaupunki – lähdetään yhdessä toteuttamaan sitä!