Tekijä: Joonas Lyytinen

Ylen vaalikoneen kysymykset olivat tällä kertaa minusta parempia kuin esimerkiksi Sanomien. Sen sijaan ratkaisu, ettei vaalikoneeseen voi ladata omaa virallista ehdokaskuvaa ja että profiilin yhteyteen tulevat videot pitää kuvata itse suoraan järjestelämään eikä esimerkiksi virallista kampanjamateriaalia voi ladata niiden sijaan on vähän ikävä, vaikka ymmärränkin mitä tällä todennäköisesti on tavoiteltu.

But, here goes:

Profiili

 Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?

Olen aktiivisesti asioihin perehtyvä ja avoimesti päätöksenteon sisällöistä tiedottava poliitikko, jolla on työelämästä kokemusta organisaatioiden kehittämisestä tehokkaammiksi ja paremmiksi.

Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?

Jokainen lapsi ansaitsee kiinnostavan ja innostavan liikuntaharrastuksen vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Liikunnan mahdollisuuksia terveyden edistämisessä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa pitää hyödyntää nykyistä enemmän.

Helsinkiin pitää luoda uusia sähköisiä palveluja, jotka auttavat ja helpottavat ihmisten työelämää ja arkea ja jossa tietotekniikka on valjastettu palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin.

Mitkä ovat vaalilupauksesi? Nimeä kolme lupausta.

1. Toimin kaupungin matalan kynnyksen liikuntapalvelujen kuten EasySportin  ja NYT-liikunan kehittämiseksi ja laajentamiseksi.
2. Pyrin huolehtimaan siitä, että uusille asuinalueille toteutetaan liikunta- ja muut palvelut heti alueen rakentamisen yhteydessä.
3. Edistän sitä, että sähköisiä palveluja kehitetään käyttäjiä kuunnellen ja että ne ratkaisevat ihmisten oikeita arkielämän ongelmia.  

Taloudelliset sidonnaisuudet

Omistan pienen osuuden Reaktor Group Oy:sta, johon olen myös työsuhteessa.  Asuntolaina vaimoni kanssa yhteisesti omistamastamme kiinteistöstä.

Perheeseeni kuuluu:

Vaimoni ja kaksi alakouluikäistä lasta sekä Emppu-kissa ja Taisto-koira.

Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on:

Harrastan miekkailua, kuntosaliharjoittelua ja satunnaisesti muuta liikuntaa. Toimin Helsingin miekkailijoiden puheenjohtajana ja vapaaehtoisena juniorivalmentajana. Musiikki ja kirjallisuus.

Vaalikone

Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että koulutien nivelkohdissa nuoret eivät putoa kelkasta ja syrjäydy ja siksi jokaiselle tulee olla osoittaa paikka opiskelujen jatkamiseen tai työharjoitteluun.  Jos myöhemmin osoittautuu, ettei aluksi valittu ala ollutkaan nuoren ominta aluetta pitää opiskelupaikkaa tai -alaa voida joustavasti vaihtaa myöhemmin.

Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

täysin samaa mieltä

Laadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaammaksi tavaksi tasoittaa koulutuksen sosio-ekonomista epätasa-arvoa.

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

täysin samaa mieltä

Ongelma on, että länsimaissa lihankulutus on yleisen vaurastumisen myötä ryöstäytynyt täysin käsistä ja me syömme itsemme hengiltä. Suomalaiset syövät keskimäärin noin 1,5 kg lihaa viikossa, kun syöpäjärjestöjen suositus on 500 g. Kasvisperäisen ravinnon osuuden kasvattaminen ei ole kasvisruokaan pakottamista, se on terveellisten ruokailutottumusten opettamista ja kansanterveyden ylläpitoa. Peruskoulun opetussuunnitelmankin mukaan ”kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä”.

Lihan kulutusta ja esimerkiksi kasvisruokapäiviä pohdittaessa unohtuu melkein aina se, ettei milloinkaan ihmiskunnan historiassa olla lihaa syöty niin paljon kun  länsimaissa syödään nyt. Suomessa sen kulutus henkeä kohden on kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tätä ei kestä pidemmän päälle sen enempää ihmisten terveys kuin ympäristökään.

Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

jokseenkin samaa mieltä

Kulttuurin ja siihen liittyvän vapaan kansalaistoiminnan tukeminen on yksi kunnan tärkeistä tehtävistä.  Tutkimusten mukaan se, että lapsella tai nuorella on jokin harrastus on on yksi tehokkaimmista syrjäytymiseltä suojaavista tekijöistä. Erilaiset kulttuuri-, liikunta- ja muut järjestöt tekevät tällä saralla korvaamatonta työtä.

Joissain tapauksissa tilojen antaminen käyttöön täysin vastikkeettomasti voi kuitenkin johtaa resurssien tehottomaan käyttöön ja myös kohtuulliset tilavuokrat ovat joissain tapauksissa perusteltuja. Eri tilanteita pitää harkita tapauskohtaisesti.

Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

jokseenkin eri mieltä

Helsingissä koulujen ryhmäkoot esimerkiksi yläkouluissa ovat olleet viime vuodet keskimäärin alle 20 oppilasta, mikä kansallisessa vertailussa on suhteellisen vähän.

Viime vuosina on myös tutkimuksissa osoitettu, ettei koulun tai ryhmän koko suoraan vaikuta oppilaiden oppimistuloksiin eikä siksi ryhmäkokojen mekaaninen pienentäminen välttämättä ole tehokkain tapa parantaa koulujen oppimistuloksia. Paljon oleellisempaa olisi arvioida yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla sitä, millaisessa ryhmässä tämä oppii parhaiten. Osalle lapsista suuret ryhmät sopivat hyvin, osa tarvitsee pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta.

Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

jokseenkin eri mieltä

Vanhuksilla on oltava oikeus asua siellä, minkä he kokevat parhaaksi. Jos vanhus haluaa asua kotonaan, kuten useimmat kuitenkin tekevät, oikea ratkaisu on parantaa kotihoidon palveluja, ei siirtää vanhusta palvelukotiin.

Palvelukotipaikka pitää olla saatavilla niille, jotka eivät enää kykene asumaan kotonaan tai eivät koe kotona asumista turvalliseksi.

Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

jokseenkin eri mieltä

Sote-uudistuksessa yksi keskeinen tavoite on selkeyttää palvelutuotannon rahoitusta ja tehostaa hallintoa ja tukipalveluja päällekkäisiä rakenteita purkamalla. On potilaan, veronmaksajan ja yhteiskunnan etu, että mahdollisesti hallinnon selkäyttämisellä saavutetut säästöt voidaan käyttää varsinaisen palvelun parantamiseen.

Sote-uudistusta toteutettaessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vanhoja työntekijöitä kohdellaan reilusti ja esimerkiksi uudelleenkoulutuksen avulla saadaan työllistettyä uusiin tehtäviin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.

jokseenkin samaa mieltä

Helsinki on suomalaiseksi kunnaksi pinta-alaltaan kohtuullisen pieni, etäisyydet ovat lyhyitä ja kaupungissa on toimivat joukkoliikennepalvelut.

Joissain tapauksissa palveluja yhdistämällä hyvien kulkuyhteyksien päässä oleviin hieman isompiin yksiköihin saadaan ne tuotettua tehokkaammin ja asiakkaiden pompottelu yksiköstä toiseen vähenee kun kaikki tarvittavat palvelut voidaan tuottaa yhden katon alla.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

jokseenkin eri mieltä

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.

Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa, jotka pitää harkita tapauskohtaisesti. Julkisella puolella voidaan myös omaksua joitain yksityisen puolen toimintatapoja ja -malleja.

Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.

jokseenkin eri mieltä

Ymmärrykseni mukaan lopulta aika harva mielenterveyspotilas haluaa pysyvään laitoshoitoon ja lähtökohtaisesti psykiatrisen hoidon painopisteen siirtyminen avohoitoon on perusteltua ja positiivinen seikka.

Huomiota tulisi kiinnittää kuitenkin nykyistä enemmän siihen, että laitoshoitoa purettaessa avohoitopalvelujen resursseja ei aikanaan kasvatettu riittävässä määrin. Samalla kun avohoitopalvelujen laatua ja kattavuutta parannetaan pitää myös muistaa että vakavasti sairastuneen potilaan ja tämän omaisten kannalta edelleen sairaalahoito on tarpeellista joko tilapäisinä hoitojaksoina tai pysyvästikin.

Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.

jokseenkin samaa mieltä

Sote-uudistuksen yksi keskeinen ja ehdottomasti välttämätön tukijalka on nykyisen monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen. Nykyisin terveyspalveluja rahoitetaan kuntien, kuntayhtymien ja valtion varoista ja tämä johtaa osaltaan tehottomaan osaoptimointiin.

Kun uudistuksen myötä palvelujen rahoitus siirtyy valtiolle, muuttuu myös kuntaveron ja valtion verojen suhde niin, että kuntavero alenee. Kansalaisen kokonaisverotukseen tällä ei kuitenkaan ole oleellista muutosta.  

Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.

jokseenkin eri mieltä

Vaikka joissain tapauksissa valitusoikeutta onkin käytetty miltei kiusantekoon ja vain päätösten tahalliseen viivyttämiseen on valitusoikeus tärkeä ja keskeinen osa oikeusvaltion toimintaa.

Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

jokseenkin eri mieltä

Viimeisen valtuustokauden aikana Helsingissä on otettu isoja harppauksia joukko- ja kevyen liikenteen varaan rakennetun tiiviin kaupungin suunnittelussa ja vanha yksityisautoilua suosinut kaupunkisuunnitteluideologia on väistynyt.

Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

jokseenkin eri mieltä

Yksityisten liikeyritysten tukeminen suoraan rahallisesti tai epäsuorasti esimerkiksi halpojen tonttivuokrien kautta on ongelmallista kilpailun kannalta. Jos tuetaan yhtä yritystä tarjoamalla halpa tontti, pitäisi tukea vähintään kaikkia muitakin samalla markkinalla toimivia yrityksia samalla edulla tai muuten yritysten välinen kilpailuasema vääristyy.

Helsingin ei kannata lähteä rakentamaan kilpailukykyä halpojen tonttien varaan, siinä kisassa me tulemme auttamattomasti häviämään Utsjoelle.

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

jokseenkin eri mieltä

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja ja talouskasvua, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

täysin samaa mieltä

Helsingillä on hyvät mahdollisuudet kotouttaa ja integroida pakolaisia. Ja moraalinen velvollisuus tehdä niin.

Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.

täysin eri mieltä

Jos siitä peritään vuosimaksu, se ei ole enää kirjasto. Se on kirjavuokraamo.

Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.

jokseenkin samaa mieltä

Pääkaupunkiseudulla kunnallisten vuokra-asuntojen kysyntä on niin suurta, että asunnot kohdentuisivat pääosin pienituloisimmille vaikka  tulorajat poistettaisiin.  Yksi tulorajojen ongelma on, että niistä muodostuu helposti kannustinloukku: vuokralaisen ei kannata ottaa työtä vastaan jos tämän seurauksena tulorajat ylittyvät ja henkilö joutuu muuttamaan pois vuokra-asunnostaan.

Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

täysin eri mieltä

Liikunta tarvitsee tiloja ja muita fasiliteetteja. Vuosaaren uusien asuinalueiden rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla, ja vasta aivan viime vuosina, parikymmentä  vuotta asuinalueen valmistumisen jälkeen, sinne suunnitellut liikuntapaikat valmistuivat. Helsingin säästölinjan vuoksi ovat kaupungin liikuntaviraston  investointimäärärahat puolessa vuosikymmenessä pienentyneet kolmanneksen. Nykyisellä määrärahatasolla uusien liikuntapaikkojen rakentaminen kasvavaan kaupunkiin on mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Kalasatamaan tai Keski-Pasilaan tule uusia liikuntapaikkoja. Ainoana valopilkkuna tässä synkässä tilanteessa on Jätkäsaaren Bunkkeriin tuleva mittava uusi liikuntakeskus.

Tilanne on niin vakava, ettei nykyisellä investointibudjetin tasolla voida ylläpitää edes olemassa olevia liikuntapaikkoja vaan kiinteistöjen korjausvelka kasvaa. Seuraavalla valtuustokaudella liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varattu määräraha pitää nostaa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.

täysin samaa mieltä

Helsingissä ensisijainen liikkumisen muoto tulee olla joukkoliikenne. Yksityisautoilun varaan rakentuva liikenneinfrastruktuuri tulee liian kalliiksi, on haitallinen ilmanlaadulle ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti muun muassa vanhuksia ja nuoria, jotka eivät usein omista autoa.

Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua.

täysin eri mieltä

Helsinki on koko Suomen talouden moottori. Kaupungin kasvun keinotekoinen hillitseminen ei olisi tuhoisaa vain Helsingin vaan koko Suomelle.

Ihmiset haluavat muuttaa Helsinkiin. Kaupungin tehtävä on tehdä tämä mahdolliseksi huolehtimalla siitä, että tänne rakennetaan riittävä määrä uusia asuntoja.

Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin.

täysin eri mieltä

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

Keskustatunneli on järjettömän kallis investointi, joka vain lisäisi yksityisautoliikennettä siirtämällä Helsingin keskustaan liikennettä, joka muuten kiertäisi sen ja aiheuttaisi keskusta-alueen ilmanlaadun heikkenemistä.

Keskustatunnelin rakentaminen on mahdollista mielestäni siinä tapauksessa että se toteutetaan täysin yksityisillä varoilla niin, että myös taloudellisen riskin kantaa yksityiset sijoittajat. Kokoomuslaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan (HS 3.1. 2017) esittämässä mallissa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat. Tämä ei ole hyväksyttävissä.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti

jokseenkin samaa mieltä

Mahdollisimman nopeasti, muttei mahdottoman.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa tulee edetä vaiheittain niin, että ensimmäisenä bulevardisoidaan Vihdin- ja Tuusulantie ja sen jälkeen muut. Tämä minimoi hankkeiden liikenteelle aiheuttamat ongelmat ja mahdollistaa aiemmista toteutuksista opittujen asioiden soveltamisen myöhemmissä hankkeissa.

Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä

jokseenkin eri mieltä

Helsinki kasvaa ja uusia asuntoja tarvitaan. Ensisijaisesti tilaa kasvulle tulee etsiä jo aikaisemmin rakennetuista ympäristöistä: moottoritiet bulevardisoimalla ja Malmin lentokenttä rakentamalla saadaan rakentamisreserviä jo moniksi vuoksiksi eteenpäin. Lisäksi olemasssa olevien alueiden täydennysrakentaminen pitää hyödyntää tehokkaasti.

Joissain yksittäistapauksissa tehokkaan kaupunkirakenteen aikaansaaminen voi vaatia rajoitettua rakentamista nykyisille viheralueille. Silloin tulisi harkita kompensoivien uusien viheralueiden luomista toisaalle.

Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään

jokseenkin samaa mieltä

Kaupunkimaiseen asumiseen kuuluu se, että ympärillä on joskus hieman meteliä ja ääntä. Helsinki kaipaa tapahtumia, tilaisuuksia ja iloa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä joutua jatkuvan ja kohtuuttoman melualtistuksen uhriksi.

Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

täysin samaa mieltä

Koskaan ei ole ollut niin hyvin kuin nyt. Ja tulevaisuudessa on vielä paremmin.

Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

jokseenkin eri mieltä

Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka etsii ja löytää kompromisseja ja pystyy tuomaan ihmisiä yhteen ratkomaan ongelmia itse.

Emme tarvitse diktaattoreita.

Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

jokseenkin samaa mieltä

Uteliaisuus ja itsenäisyys eivät ole ristiriidassa hyvän käytöksen ja toisten huomioon ottamisen kanssa. Lapsia ei kuitenkaan ole tarkoitus kasvattaa aikuisiksi, joilla ei ole omaa tahtoa ja jotka vain kyseenalaistamatta tottelevat.

Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.

jokseenkin eri mieltä

Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen eläin, jonka menestys lajina on perustunut kykyyn tehdä rakentavaa yhteistyötä lajitoveriensa kanssa.

Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.

täysin samaa mieltä

Vaikea nähdä mitään ongelmaa, joka ratkeaisi moraalisesti kestävällä tavalla ihmisten epätasa-arvoisen kohtelun avulla.

Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.

jokseenkin samaa mieltä

Tutkimusten mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sosiaalinen liikkuvuus on maailman huippuluokkaa. Vaikka viime vuosina on ilmennyt hälyyttäviä merkkejä siitä miten koulutuksen ja sosioekonomisen aseman peritytyminen on vahvistunut, on pohjoismaalainen malli edelleen se yhteiskuntamalli joka takaa parhaiten kaikille mahdollisuudet edetä elämässä.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.

jokseenkin eri mieltä

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy sille, että ihmiset valitsevat henkilöauton joukkoliikenteen sijaan. Helsingissä maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Uudistus ei juuri vähentäisi yksityisautoilua ja lisäisi julkisen sektorin kuluja miltei 200 miljoonaa euroa mikäli palvelutaso halutaan pitää nykyisen kaltaisena.   

Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja.

Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.

jokseenkin samaa mieltä

Maailmassa ei oikeastaan juuri mitään asiaa kannata tehdä ”hinnalla millä hyvänsä”. Pakolaisten mahdollisimman nopea kotouttaminen kielenopetuksen, opiskelun ja työn kautta sen sijaan on mitä mainioin investointi, joka maksaa itse itsensä takaisin lyhyessä ajassa.

Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.

jokseenkin samaa mieltä

Helsinkiin on liian pitkään rakennettu liian kauas, väljästi ja tehottomasti. Nyt pitää rakentaa lisää kaupunkia.

Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.

jokseenkin samaa mieltä

Kotimaisten raaka-aineiden hyödyntäminen on usein järkevää niin ilmaston kuin terveydenkin kannalta.

Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

täysin eri mieltä

Jos Helsingin väestöpohja olisi liian pieni, asiat olisivat aika heikolla tolalla.

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.

jokseenkin eri mieltä

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on edistää oman kuntansa parasta.  Joskus se voi olla oman tai äänestäjäkunnankin lyhyen tähtäimen etujen kanssa ristiriidassa.

Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.

Ympäristö, maankäyttö ja rakentaminen.

Yleiskaavan käytännön toteuttaminen on seuraavan vaalikauden keskeinen tehtävä ja asemakaavoja valmistellessa ratkaistaan monia asioita vuosikymmeniksi eteenpäin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.

jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että sote-palveluiden nykyinen monikanavainen rahoitusmalli saadaan yksinkertaistettua ja sen luoma tehottomuus korjattua. Perusterveydenhoidon, erityissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen rahoitus pitää tulla yhdestä budjetista.

Videot

Nämä olivat suurin piirtein noiden videoiden käsikirjoitukset, jotka kirjoitin ennen niiden kuvaamista. Lopputulos aikarajoitteiden vuoksi ei sisältänyt ihan kaikkea tätä tekstiä.

1. Miksi sinä olisit sopiva henkilö päättämään kuntasi asioista?

Olen aktiivisesti asioihin perehtyvä ja avoimesti päätöksenteon sisällöistä tiedottava poliitikko. Olen nyt kuluvan vaalikauden ajan tiedottanut ja kommentoinut Helsingin liikuntalautakunnan asioita blogissani aina ennen kokouksia. Minulla on politiikan lisäksi kokemusta erityisesti liikunnan saralta urheiluseuran johtamisesta ja ymmärrän kentän ongelmia ja tarpeita.

Työssäni työskentelen päivittäin erilaisten organisaatioiden kanssa ja yritän saada niitä toimimaan tehokkaammin ja paremmin. Minulla on yli viidentoista vuoden kokemus tehokkaiden sähköisten palvelujen ja muiden tietojärjestelmien suunnittelusta ja kehityksestä niin yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta ja uskon voivani hyödyntää tätä osaamista luottmustoimissani.

2. Minkä asioiden puolesta haluat taistella?

Haluan tehdä kaikkeni sen eteen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy vanhempien varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta oma kiinnostava liikuntaharrastus. Harrastus, joka voi olla  kaverien kanssa höntsäämistä tai tavoitteellista kilpaurheilua tai jotain siltä väliltä.

Tahdon että Helsingissä suunnitellaan ja rakennetaan kaupunkia, joka innostaa ihmisiä liikkumaan ja tarjoaa elämyksiä, palveluja ja toimintaa. Jossa kaupunki on kaupunkia ja Keskuspuisto ja muut tärkeät viheralueet säilytetään kaupungin keuhkoina ja henkireikänä.

Teen töitä sen eteen että Stadissa rakennetaan sähköisiä palveluja jotka auttavat ja helpottavat ihmisten työelämää ja arkea ja jossa tietotekniikka on valjastettu palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin.

3. Mitä muuttaisit kunnassasi ensin, jos olisit yksinvaltias?

Kasvavassa Helsingissä liikunta tarvitsee lisää tiloja ja harrastuspaikkoja. Helsingin säästölinjan vuoksi ovat kaupungin liikuntaviraston  investointimäärärahat puolessa vuosikymmenessä pienentyneet kolmanneksen. Nykyisellä määrärahatasolla uusien liikuntapaikkojen rakentaminen kasvavaan kaupunkiin on mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi Kalasatamaan tai Keski-Pasilaan ole tulossa liikuntapaikkoja uusille asukkaille.

Tilanne on niin vakava, ettei nykyisellä investointibudjetin tasolla voida ylläpitää edes olemassa olevia liikuntapaikkoja vaan kiinteistöjen korjausvelka kasvaa. Seuraavalla valtuustokaudella liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varattu määräraha pitää nostaa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Vaalikoneisiin vastaaminen on ihmisen parasta aikaa! Tässä näiden vaalien ensimmäiset vastaukseni.

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa perustus- ja uskonnonvapauslaki turvaavat ihmisten oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia ja turvaavat näiden yhdyskuntien oikeuden toimintamahdollisuudet. Poliittisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta estää ihmisten uskonnonharjoittamista ja eri uskontokuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Täysin eri mieltä.

Perusterveydenhuolloin tarjoaminen myös paperittomille ei ole vain ihmillistä ja moraalisesti oikein, se on myös järkevää. Sen avulla voidaan estää erilaisten tarttuvien tautien leviämistä epidemioiksi ja huolehtia siitä, ettei helposti ja halvalla hoidettavat sairaudet muutu kallista erityissairaanhoitoa vaativiksi ongelmiksi.

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Tällä hetkellä kaupungin asuntotuotannon rajoitukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa isot perheasunnot eivät käy kaupaksi, mutta pienistä asunnoista on huutava pula. Yli puolet helsinkiläisistä asuu yhden ihmisen talouksissa. Asuntotuotannon rajoituksia tulisi höllentää niin, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat nykyistä paremmin.

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kaupunkimaiseen asumiseen kuuluu se, että ympärillä on joskus hieman meteliä ja ääntä. Helsinki kaipaa tapahtumia, tilaisuuksia ja iloa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä joutua jatkuvan ja kohtuuttoman melualtistuksen uhriksi.

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Pakkolunastus ei voi olla ensisijainen tapa edistää Helsingin kaavoitusta. Sitä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa kuin yleinen etu niin vaatii. Onneksi uusi yleiskaava tarjoaa paljon muita mahdollisuuksia uuteen asuinrakentamiseen.

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.(HS)

Täysin samaa mieltä

Autopaikkojen rakentaminen hoituu nykyistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin jättämällä se markkinoiden hoidettavaksi. Parkkihalleja ja -taloja rakennetaan silloin kysynnän mukaan yksityisellä rahalla ja autottomat ihmiset eivät joudu yhteisvastuullisesti niiden maksumiehiksi kuten nykyisin.

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Jalkakäytävien ja pyöräteiden laadukas talvikunnossapito kannustaa ihmisiä hyötyliikuntaan jolla on tutkitusti merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Lisäksi kevyen liikenteen väylien kunnossapito on yhteiskunnallinen tasa-arvokysymys, joka turvaa esimerkiksi autottomien vanhusten ja pienituloisten mahdollisuuden liikkua.   

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Helsinkiä on vuosikymmeniä rakennettu liikaa yksityisautoilun varaan. Kaupungin kasvaessa tämä ei ole enää sen enempää taloudellisesti, yhteiskuntarakenteellisesti kuin ympäristönkään kannalta kestävä ratkaisu. Mitä enemmän ihmisiä saadaan ohjattua joukko- ja keveyenliikenten käyttäjiksi, sitä enemmän myös autoteillä on tilaa yksityisautoilla niille, joille se on työn tai muiden seikkojen kannalta välttämätöntä.

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Täysin eri mieltä.

Lähikirjastot ovat demokraattinen ja kaikille avoin paikka tarjota kuntalaisille erilaisia palveluja, viihdettä ja sivistystä. Digitalisaation myötä fyysisten äänitteiden ja kirjojen lainaustoiminta tulee vähenemään kun taas erilaisten digitaalisten palvelujen merkitys kasvamaan. Kirjaston pitää pysyä mukana tässä kehityksessä.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vaikka lähikoulut ovat tärkeä palvelu eikä varsinkaan pienimpien koululaisten koulumatkat saa kasvaa liikaa, kouluissa seiniä oleellisempaa on kuitenkin se, mitä niiden sisällä tapahtuu.  Jos vajaakäytössä olevia toisiaan lähellä olevia kouluja yhdistämällä on mahdollista säästää resursseja opettajiin, kouluavustajiin ja oppimateriaaleihin, kannattaa se tehdä.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vanhemmilla voi olla lukuisia erilaisia syitä valita lastensa koulu ja sen rajoittaminen ei välttämättä ole perheiden kannalta paras ratkaisu. Oleellista on huolehtia esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahoilla siitä, että kaikissa helsinkiläisissä kouluissa opetus on niin korkeatasoista, ettei siitä muodostu valintaperustetta.  Koulujen sosiaalinen segregaatio ei ole kenenkään etu.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Täysin samaa mieltä

Omassa lajissani miekkailussa pojat ja tytöt kilpailevat samoissa sarjoissa aina alle 12-vuotiaiksi asti ja pääasiassa myös seuroissa harjoittelevat yhdessä tämänkin jälkeen. Tämä on todettu kaikkien kannalta hyväksi ratkaisuksi. On vaikea keksiä syitä miksi ei-kilpailullisessa koululiikunnassa oppilaat pitäisi erotella sukupuolen mukaan. Kouluissa joissa yhteisiä liikuntatunteja on kokeiltu on saatu positiivisia kokemuksia.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Täysin samaa mieltä

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 teettämän tutkimuksen mukaan päivähoito-oikeuden ”perusteettoman käyttämisen” ongelma ei ole kovin suuri. Noin 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista toinen vanhemmista on kotona. Valtaosalla näistä lapsista on kuitenkin perusteltavissa oleva syy päivähoitoon: perheessä on sosiaalisia ongelmia, lapsella on kehityksen pulmia, vanhempi on työtön työnhakija tai vaikka maahanmuuttaja, jolloin päivähoito on kielen oppimisen kannalta lapselle edullista.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Naisten pitkät perhevapaat ovat tutkimusten valossa yksiselitteisesti oleellisin syy työelämän palkkaepätasa-arvoon. Perhevapaajärjestelmää pitäisi muuttaa niin, että sen aiheuttamat kustannukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten kesken ja naiset palaisivat takaisin työelämään nykyistä nopemmin lasten hankkimisen jälkeen.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Julkiset terveyspalvelut toimivat mielestäni alueellani hyvin. Potilaan kannalta hoitoon liittyvä päätöksenteko on helpompaa silloin, kun ei tarvitse  pohtia sitä missä määrin palveluntarjoajan ehdottamaan hoitolinjaan vaikuttaa tämän omat taloudelliset intressit.

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa ihmisten terveyseroihin liittyvä eriarvoisuus on poikkeuksellisen suurta eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Maksujen poistaminen olisi yksi merkittävä keino loiventaa näitä eroja. Jonkinlaisia pieniä ja mahdollisesti tulojen mukaan porrastettuja maksuja puolustava näkökulma on toisaalta se, että ihmiset usein arvostavat enemmän palvelua, josta maksavat jotain. Pieni asiakasmaksu myös muistuttaa kansalaisia siitä, että terveyspalvelut eivät ole ilmaisia vaan (lähes) maksuttomia.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(HS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimen omaan täällä.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oman kokemukseni perusteella kahden alakouluikäisen vanhempana suomalainen koulu opettaa jo nyt hienosti toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista sekä hyviä käytöstapoja. En usko, että koulu muuttuisi paremmaksi paikaksi sotilaallisella kurilla.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Politiikkaa voi tehdä monista eri lähtökohdista ja erilaisista arvopohjista. Nämä “perinteiset arvot” eivät kuitenkaan ole oman elämänkatsomukseni tai poliittisen toimintani keskiössä.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.  

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

On perusteltua ja ymmärrettävää, että eri tehtävistä yhteiskunnassa maksetaan erilaisia korvauksia ja ihmisten välillä on tuloeroja. Suuret tuloerot eivät kuitenkaan ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä sekä yhteiskunnan palvelut ovat perustaltaan kestävällä pohjalla. Ne kaipaavat toki kehittämistä ja modernisointia mutta eivät romuttamista.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Täysin samaa mieltä

Ympäristövaikutusten arviointi on jo osa kaikkea vastuullista julkista päätöksentekoa. Tätä käytäntöä pitää laajentaa koskemaan myös esimerkiksi liikkumista liikkumattomuuden kansanterveydellisen haasteen ratkaisemiseksi.

31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Milloinkaan ihmiskunnan historiassa ei olla syöty lihaa niin paljon kun  länsimaissa syödään nyt. Suomessa sen kulutus henkeä kohden on kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tätä ei kestä pidemmän päälle sen enempää ihmisten terveys kuin ympäristökään. Peruskoulun opetussuunnitelmankin mukaan ”kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä”.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Perusterveydenhoidon ja muiden perustarpeiden turvaaminen on halpa tapa ostaa yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta. Yhteiskunnan kannalta huonoin vaihtoehto on se, että ihmiset, joilla ei ole muuta keinoa turvata elantoaan ajautuvat rikollisuuteen, prostituutioon tai muuhun epäsosiaaliseen toimintaan. Maahan ei pidä myöskään lyhytnäköisillä poliittisilla päätöksillä tieten tahtoen luoda laittomasti maassa olevaa ihmisryhmää.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Julkisten palvelujen ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan talouden ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

On tärkeää, että myös varakkaat kokevat olevansa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen piirissä, että tahto rahoittaa palveluja verotuloilla säilyy yhtä korkeana kuin nykyisin. Monissa maissa on havaittu, että keskiluokan poistuminen julkisten palvelujen piiristä on usein ensiaskel niiden romuttamisessa. Yhdyskuntarakenteita pitää myös ohjata aktiivisesti niin, ettei erillisiä ”rikkaiden” ja ”köyhien” alueita pääse syntymään.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimenomaan pääkaupunkiseudulla.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Pääkaupunkiseuden kuntien yhdistäminen  toisi tehokkuutta esimerkiksi kaavoitukseen.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Täysin eri mieltä

Kirjastot eivät ole kirjavuokraamoja vaan kirjastoja.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kulttuuripalvelut luovat hyvinvointia kuntalaisille ja tuottavat sitäpaitsi välillisesti esimerkiksi matkailun kautta tuloja alueelle. Kulttuurin rahanjaosta päätettäessa pitää harkita miten vapaan kansalaiskentän toimijoiden toimintamahdollisuuksia voidaan tehostaa ja ovatko perinteiset kulttuuri-instituutiot aina paras ja kustannustehokkain tapa tuottaa mielenkiintoisia kulttuurielämyksiä kuntalaisille.

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Päivähoitomaksujen hyvätuloisemman osan maksujen korottamista voidaan harkita. Nykyisin korkeimpaan maksuluokkaan päätyy jo varsin maltillisilla tuloilla.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy joukkoliikenteen käyttämättömyydelle. Maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja ja rahat pitää ensisijaisesti kohdentaa tähän.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Yleensä suurituloisimmat ihmiset maksavat veronsa pääosin pääomatuloista eikä ansiotuloista. Koska pääomatuloa ei makseta kuntiin, eivät he osallistu myöskään kuntien palvelujen kustantamiseen. Sote-uudistuksen yhteydessä tilanne osittain helpottuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Jos kännykät aiheuttavat tunnilla häiriötä tulee luokassa sopia yhteisistä pelisäännöistä ja tarvittaessa olla mahdollista esimerkiksi takavarikoida ne määräajaksi. Nykyaikaiset älypuhelimet ovat kuitenkin myös suuri mahdollisuus opiskelussa. Niitä voidaan käyttää tiedonhakuun ja muuhun opiskeluihin liittyviin tehtäviin. Modernin viestintäteknologian ottaminen osaksi kaikkea opiskelua kouluissa antaa oppilaille hyvät lähtökohdat jatko-opiskeluihin ja työelämään.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Täysin eri mieltä

Tasoryhmät ovat olleet suomalaisen oikeiston lempilapsi niin kauan kun peruskoulujärjestelmä on ollut olemassa. Kansakouluissa, oppikouluissa ja peruskoulun alkuvuosina ne olivat vielä käytössä. Lopulta tasoryhmistä luopumisen jälkeen noin kymmenessä vuodessa PISA-testien perusteella suomalainen koulujärjestelmä on maailman parhaita ellei paras. Tasoryhmien palauttaminen tuntuisi tästä johtuen hulluudelta.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oma kokemukseni Helsingin päätöksenteosta ei ole tukenut tätä näkemystä. Hyvä veli -verkostot kuuluivat enemmän aikaan, jolloin suomalaisissa kunnissa yksi (keskusta) tai kaksi (demarit ja kokoomus) suurta puoluetta sumpli kaikki kunnan asiat. Suurimmissa kaupungeissa valtasuhteiden muutosten kautta tästä ajasta on tultu eteenpäin.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ehdottomien sukupuolikiintiöiden käyttöönottaminen voi käytännössä olla hankalaa, koska Suomessa työmarkkinat ovat nykyisin poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolittuneet miesten ja naisten aloihin. Tästä johtuen pätevän miehen löytäminen esimerkiksi päiväkotiin täyttämään sukupuolikiintiötä voi olla vaikeaa. Kiintiöiden sijaan pitää yrittää vähentää työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta esimerkiksi koulutusvalintojen kautta. Luottamustehtäviin valittaessa kiintiöiden toteuttaminen on helpompaa.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin sanoin: ”kerjäämisen kielto on tarpeeton ja turha”.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Maailman menestyneimmät ja vauraimmat seudut ovat kautta historian muinaisesta Alexandriasta moderniin San Franciscoon olleet monikulttuurisia, avoimia vaikutteille ja valmiina omaksumaan uusia asioita vieraista kulttuureista. Helsinki on ollut historiallisesti aina monikulttuurinen kaupunki ja 1900-luvun alussa ulkomaalaisten osuus kaupungin väestöstä oli samaa luokka kuin 90-luvulla.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus päättää elämästään silloin, kun kärsimys on kohtuutonta.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kaikki suomalaiset osallistuvat hoitonsa kustannuksiin maksamalla veroja. Universaalius  on yksi julkisen terveydenhoidon keskeisistä periaatteista. Parempaan tulokseen päästään panostamalla ennaltaehkäisevien palvelujen tarjoamiseen ja luomalla kannustimia terveille elämäntavoille (esimerkiksi sokerivero).

Monien kansanterveydellisten ongelmien taustalla on nykyisin liikkumattomuus ja sen torjuminen on kuntien suuri haaste, joka tapahtuu kannustamalla ihmisiä liikkumaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelun keinoin.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(IS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tehty ensisijaisesti palvelemaan kaikki pysyvästi Suomessa asuvia syntyperästä, kansalaisuudesta tai äidinkielestä riippumatta.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suuret tuloerot eivät ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.