Vastaukset annettiin liukusäätimellä niin, että 0 tarkoitti eri mieltä ja 100 samaa mieltä.

Esittely

Vihreä poliitikko Helsingin liikuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston varajäsen.

Helsingissä koulujen ryhmäkoot esimerkiksi yläkouluissa ovat olleet viime vuodet keskimäärin alle 20 oppilasta, mikä kansallisessa vertailussa on suhteellisen vähän.

Viime vuosina on myös tutkimuksissa osoitettu, ettei koulun tai ryhmän koko suoraan vaikuta oppilaiden oppimistuloksiin eikä siksi ryhmäkokojen mekaaninen pienentäminen välttämättä ole tehokkain tapa parantaa koulujen oppimistuloksia. Paljon oleellisempaa olisi arvioida yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla sitä, millaisessa ryhmässä tämä oppii parhaiten. Osalle lapsista suuret ryhmät sopivat hyvin, osa tarvitsee pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta.

Laadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaammaksi tavaksi tasoittaa koulutuksen sosio-ekonomista epätasa-arvoa.

 

Terveellinen sisäilma on koululaisten perusoikeus. Helsingin taloustilanne on kuitenkin varsin vahva ja koulutilojen kunnostus onnistunee ilman veronkorotuksiakin.

Kaupungin kasvaessa pitää huolehtia siitä, että uudet koulu- ja muut julkiset rakennukset rakennetaan niin laadukkaasti, ettei ainakaan uusia sisäilmaongelmia pääse syntymään.

Homekoulujen korjaamista varten Helsingin investointikattoa pitää kehittää. Tällä hetkellä se hidastaa jopa kaupungille rahaa tuottavien investointien tekemistä. Uusien asuntojen ja liiketilojen  kaavoittamisella saatavilla tuloilla on mahdollista rahoittaa koulujen remontteja ja muita julkisia rakennushankkeita.

 

Eritystä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan pääsääntöisesti aivan hyvin sijoittaa ihan tavallisten lähikoulujen ja -päiväkotien ryhmiin kun vain huolehditaan oppilaiden tarvitsemien tukitoimien riittävyydestä. Ympäristö jossa on erilaisia lapsia on eduksi niin erityistä tukea tarvitseville kuin ilman tukea pärjäävillekin lapsille.

 

Suomessa perustus- ja uskonnonvapauslaki turvaavat ihmisten oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia ja turvaavat näiden yhdyskuntien oikeuden toimintamahdollisuudet. Poliittisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta estää ihmisten uskonnonharjoittamista ja eri uskontokuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Koska kaupunki on vuokrannut ja myynyt tontteja muille uskonnollisille yhteisöille, ei ilman hyviä perusteita ole mahdollista olla tekemättä sitä myös moskeijarakennusta varten.

 

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

 

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy sille, että ihmiset valitsevat henkilöauton joukkoliikenteen sijaan. Helsingissä maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Uudistus ei juuri vähentäisi yksityisautoilua ja lisäisi julkisen sektorin kuluja miltei 200 miljoonaa euroa mikäli palvelutaso halutaan pitää nykyisen kaltaisena.

Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja.

Ruuhkamaksut parantaisivat Helsingin liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, parantaisivat ilmanlaatua ja lisäisivät joukkoliikenteen käyttöä. Liikenneministeriön laskelmien mukaan ne ovat myös kustannustehokas järjestelmä. Ilman niitä kaupunkiin pitäisi rakentaa jättiristeyksiä ja moottoriteitä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa tai liikenne lamaantuisi täydellisesti vuoteen 2035 mennessä. Ja kaiken lisäksi, valtaosa helsinkiläisistä on ruuhkamaksujen kannalla.

 

 

Tonttimaa suuressa ja kasvavassa kaupungissa on liian kallista pidettäväksi melunsuojapajupusikkona.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa tulee edetä vaiheittain niin, että ensimmäisenä bulevardisoidaan Vihdin- ja Tuusulantie ja sen jälkeen muut. Tämä minimoi hankkeiden liikenteelle aiheuttamat ongelmat ja mahdollistaa aiemmista toteutuksista opittujen asioiden soveltamisen myöhemmissä hankkeissa.

 

Keskustatunneli on järjettömän kallis investointi, joka vain lisäisi yksityisautoliikennettä siirtämällä Helsingin keskustaan liikennettä, joka muuten kiertäisi sen ja aiheuttaisi keskusta-alueen ilmanlaadun heikkenemistä.

Keskustatunnelin rakentaminen on mahdollista mielestäni siinä tapauksessa että se toteutetaan täysin yksityisillä varoilla niin, että myös taloudellisen riskin kantaa yksityiset sijoittajat. Kokoomuslaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan (HS 3.1. 2017) esittämässä mallissa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat. Tämä ei ole hyväksyttävissä.

Tiivis kaupunkirakentaminen julkisen liikenteen äärelle on kustannustehokasta ja säästää ympäristöä. Tornitaloja pitää kuitenkin sijoittaa niin, ettei kaupungin ”skyline” esimerkiksi mereltä katsottaessa muutu oleellisesti.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

Vanhuksilla on oltava oikeus asua siellä, minkä he kokevat parhaaksi. Jos vanhus haluaa asua kotonaan, kuten useimmat kuitenkin tekevät, oikea ratkaisu on parantaa kotihoidon palveluja, ei siirtää vanhusta palvelukotiin.

Kasvavaa kotihoidon tarvetta voidaan myös hillitä kehittämällä uusia vanhusten asumismuotoja. Esimerkiksi erilaisissa ryhmäasumismuodoissa vanhukset voivat asua itsenäisesti omissa asunnoissaan kuitenkin lähellä tarvitsemiaan palveluja.

Nykyisin ihmisen terveys on vahvasti riippuvainen hänen sosio-ekonomisesta asemastaan: varakas mies elää keskimäärin 13 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Terveyskeskusmaksujen poistaminen on oleellinen askel tämän eron kiinnikuromiseksi. Muiden terveydenhuollon maksujen maksukattojen yhdistämistä tulosidonnaisesti pitäisi myös harkita. Maksukatot pitäisi yhdistää niin, että se edistäisi ennen kaikkea pienituloisten asemaa.

 

 

Maakuntahallinnosta on mahdollista kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta sopivan kokoinen hallinnollinen yksikkö.

Vaikka sote-palveut siirtyvätkin maakunnalle, pääkaupunkiseudun kuntien  yhdistyminen tuottaisi muita etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa. Ihmisten arkea lähellä olevissa asioissa päätöksentekoa pitää tuoda lähemmäksi esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen avulla.

 

Suora pormestarinvaali olisi hyvä ja demokraattinen tapa valita kaupungin tärkeimmät vallankäyttäjät.

 

Ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus päättää elämästään silloin, kun kärsimys on kohtuutonta.

 

Maltillinen alkoholipolitiikan vapauttaminen on perusteltua. Pienpanimoille pitää antaa oikeus myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille. Lisäksi järjestelmä, jossa Alkossa olisi mahdollista järjestää pientä ”annostelua” eli koemaistaa esimerkiksi viinejä ennen ostopäätöstä olisi hyvä uudistus.

 

 

Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen jälkeen katkeava perusturva on täysin oikeusvaltioperiaatteen vastainen tilanteessa, jossa turvapaikanhakija on tehnyt päätöksestä valituksen oikeuslaitokseen eikä päätös siksi ole edes lainvoimainen.

Tilanteessa, jossa päätös on oikeuskäsittelynkin jälkeen kielteinen mutta turvapaikaa hakeneen henkilön palautus lähtömaahan ei onnistu, kuten tällä hetkellä erityisesti irakilaisten osalta on käynyt, olisi kaikin tavoin järkevämpää myöntää lyhytaikainen tilapäinen oleskelulupa, joka mahdollistaisi esimerkiksi työnteon. Ennen hallituksen tekemiä maahanmuuttopoliittisia päätöksiä näin toimittiinkin.

Hallituksen politiikan seurauksena on nyt luotu maahan ryhmä ihmisiä, jotka eivät saisi oleskella maassa, mutta joita ei myöskään voi palauttaa ja joilla ei ole oikeutta perusturvaan, työntekoon eikä muihin elämisen kannalta välttämättömiin asioihin. Tämä ei ole kenenkään etu.

Vapaissa demokratioissa ei lainsäädännöllä säädellä ihmisten pukeutumisesta.

Maahanmuuttajille pitää kotouttamisen yhteydessä kertoa siitä, että Suomessa kaikilla ihmisillä on itsemäärämisoikeus. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei ketään myöskään esimerkiksi puolison tai muun yhteisön taholta painosteta pukeutumaan tavalla jota itse ei halua.

Burkinien ja täyshuntujen kielto ei myöskään johtaisi parempaan sopeutumiseen, vaan sulkisi monia naisia vain kodin seinien sisäpuolelle täysin eristäytyneenä ympäröivästä yhteiskunnasta.

Millä konkreettisilla tavoilla lisäisit kohtuuhintaista asuntotuotantoa?

Ensisijaisesti tilaa kasvulle tulee etsiä jo aikaisemmin rakennetuista ympäristöistä: moottoritiet bulevardisoimalla ja Malmin lentokenttä rakentamalla saadaan rakentamisreserviä jo moniksi vuoksiksi eteenpäin. Lisäksi olemasssa olevien alueiden täydennysrakentaminen pitää hyödyntää tehokkaasti.

Kaupungin tulee ottaa myös entistä aktiivisempi oma rooli erityisesti uusien vuokra-asuntojen rakentamisessa.