Liikuntalautakuntakauden tilinpäätös

Ensi tuokokuun yhdestoista päivä tulee omalta osaltaan olemaan historiallinen. Silloin pidetään nykyisen liikuntalautakunnan viimeinen kokous. Seuraavan valtuustokauden alussa Helsingin suuri hallintouudistus astuu voimaan ja siinä yhteydessä myös liikuntalautakunta nykymuodossaan lakkaa olemasta olemassa. Sen korvaa uusi kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta ja sen alainen liikuntajaos. Vaikka uusi johtamisjärjestelmä on monin tavoin hyvä ja kannatettava uudistus, helsinkiläisen liikunnan kannalta se luo paljon epävarmuustekijöitä. Siksi tulevissa kuntavaaleissa äänestäessä kannattaa pitää mielessä, että ensi vaalikaudella liikunta tarvitsee osaavia ja aktiivisia puolustajia.

Olen koko lautakuntakauden ajan pitänyt blogia kokousten asioista ja on ollut ilo huomata että aika iso joukko ihmisiä on jaksanut olla kiinnostuneita myös kaupungin liikuntapoliittisista kysymyksistä. Nyt tarkoitukseni on hieman vetää vaalien alla yhteen vihreä lautakuntaryhmän viimeisen neljän vuoden saavutuksia. Listaa lukiessa on tietysti syytä muistaa, että politiikka on lopulta aina joukkuelaji ja yksin ei mikään poliittinen ryhmä voi saada mitään aikaiseksi. Lautakunnassa onkin koko kauden ollut hyvä yhteishenki ja jäseninä on ollut aidosti helsinkiläisen liikunnan puolesta töitä tekeviä jäseniä yli puoluerajojen. Erityisen kiitoksen haluaisin osoittaa lautakunnan pätevälle, yhteistyökykyiselle ja huippuahkeralle puheenjohtajalle Riku Aholalle. Sinun kanssasi on ollut ilo tehdä duunia yhdessä.

  • Matalan kynnyksen liikuntapalvelut lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille: lasten EasySport– ja nuorten FunAction-liikuntakerhot, jotka alun perin toimivat tilapäisellä LASU-rahoituksella on saatu vakiinnutettua osaksi viraston vakituista toimintaa. Nuorten yhteiskuntatakuurahalla käynnistetty NYT-liikunta on saatu jatkettua ainakin vuoden 2017 loppuun ja suunnitelma sen vakiinnuttamisesta pysyväksi toimintamuodoksi on lautakunnassa keskusteltu. EasySportin piirissä on viikottain noin 150 liikuntaryhmää 80 eri toimipisteessä miekkailusta parkouriin. FunAction mahdollistaa nuorille 50 viikottaiseen liikuntaryhmään osallistumisen 20 € liikuntakortin lunastamalla ja toiminta tavoittaa viikoittain noin 1800 nuorta. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta toteutettu NYT-liikunta on tarkoitettu ensisijaisesti 18–29-vuotiaille nuorille, joiden elämäntilanne on tavalla tai toisella haastava. Viikoittain liikuntaryhmiä on 50 ja vuoden 2016 aikana 600 toimintaan osallistunutta nuorta tuotti 11000 erillistä käyntikertaa.
  • Helsingin liikunnan harjoitusolosuhteiden parantaminen: valtuustokauden aikana yhteistyössä seurojen ja muiden toimijoiden kanssa on käynnistetty lukuisia jalkapallon seurakenttähankkeita ja muita liikuntafasiliteetteja. Kaupunki on tukenut näitä yhteistyöhankkeita muun muassa lainaamalla rahaa halvalla korolla ja vuokraamalla tontteja subventoiduilla tonttivuokrilla.
  • Liikunnan järjestöavustusten uudistus: liikuntalautakunta uudisti liikuntaseurojen avustusjärjestelmän. Uusi avustusjärjestelmä kohtelee entistä tasapuolisemmin eri liikuntalajeja ja eri tiloissa harjoittelevia liikuntaseuroja. Koska raha ei riitä kaikkeen avustusjärjestelmä painottuu entistä voimakkaammin nimen omaan lasten ja nuorten liikunnna tukemiseen. Samalla haku- ja raportointivaatimuksia seuroille saatiin kevennettyä merkittävästi. Liikuntajärjestöjen tukimäärärahaan saatiin 400000€ lisäys.
  • HJK:n kuplahalli-hanke Töölön pallokenttä 7:lle:monivaiheisen prosessin jälkeen lautakunta oli jo hylkäämässä kokonaan HJK:n vuokrasopimusta pallokenttä 7:stä. Tekemäni vastaesityksen pohjalta hanke kuitenkin palautettiin valmisteluun ja lopulta saatiin käyntiin kun myöhemmin muiden seurojen talviharjoitteluolosuhteet turvattiin Pirkkolan liikuntapuistossa. Prosessin aikana järjestettiin kuulemistilaisuuksia, j0ihin osallistui lukuisten jalkapalloseurojen edustajia. Pitkän neuvotteluprosessin päätteeksi saatiin aikaiseksi ratkaisu, joka tyydytti kaikkia osapuolia.
  • Liikuntaviraston talousarvion toiminnallisien tavoitteiden uudistaminen: tarkastuslautakunnnalta saatujen moitteiden jälkeen viraston sitovat ja muut toiminnalliset tavoitteet saatiin paremmin todellista toimintaa mittaaviksi.
  • Ourit-saaren ainutlaatuisen puuvenetelakkamiljöön pelastaminen: monien vaihden jälkeen liikuntalautakunta pelasti esitykseni pohjalta Ourit-saaren telakkamiljöön ja puuvenetoiminta sai alueella jatkua. Viraston merellisen osaston tukikohta tulee Rajasaareen.
  • Viraston rahankäyttö on saatu avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi: viraston yhteistyösopimukset erilaisten liikunta- ja urheilutapahtumien kanssa on saatu avoimimmiksi ja poliittisten luottamushenkilöiden tietoon. Tapahtumaavustuksia on selkeytetty ja luotu järjestelmä, jossa samaa tapahtumaa ei tueta useiden eri kanavien kautta
  • Asukkaiden kuulemisen kehittäminen: liikuntavirasto on eri hankkeissa kehittänyt asukkaiden kuulemista ja huomioonottamista päätöksenteossa muun muassa Munkkivuoren kiipeilyradan laajennuksen yhteydessä

Pieneksi henkilökohtaiseksi voitoksi voin laskea sen, että Kaisaniemessä pidettäville Maailma kylässä festareille saatiin myönnettyä lopulta pitkän vatuloinnin jälkeen A-oikeudet. Vuonna 2013 lautakunta päätti vielä pitäytyä B-oikeuksissa ja tekemäni vastaehdotus raukesi kannattamattomana. Vuonna 2014  sain jo enemmistön lautakunnan jäsenistä ehdotukseni taakse ja oikeudet myönnettiin kokeilumielessä. Lopulta mitään järjestys- tai muita ongelmia ei tästä seurannut ja festari on saanut siitä asti oikeutensa joka vuosi. Ehkä tämä omalta osaltaan vähän lisäsi elävää kaupunkikulttuuria Helsinkiin.

Lopuksi voisin vielä muistella lyhyesti lautakuntakauden hämmentävintä hetkeä, joka sattui tapahtumaan jo ihan lautakuntakauden alkupuolella keväällä 2013. Silloin käsiteltiin edellisen vuoden sitovia toiminnallisia tavoitteita, joihin ei sillä kertaa oltu kalanistutusten osalta päästy. Syyt olivatkin sitten ihan dadaa:

Kalanistutusten osalta seikkailtiinkin sitten kafkamaisessa byrokratiassa. Helsingin kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus hoitaa kalakantoja istutuksilla vesiasetuksen nojalla. Kalanpoikasten määrälle on asetettu sitovat tavoitteet. Valvova viranomainen on paikallinen ely-keskus. Ely-keskus on myös kalanhoitopalveluja tuottava palveluntarjoaja.

Helsingin kaupunki maksaa ely-keskukselle rahaa siian- ja meritaimenen istuttamisesta. Siikoja ei saada istutettua tarvittavaa määrää, koska poikasia ei saada tuotettua. Meritaimenen kohdalla valvova viranomainen/palveluntarjoaja päättääkin käyttää osan kaupungin rahoista kirjolohien istuttamiseen – koska ”taimenen istuttamisen tulokset ovat niin heikot”. Helsingin kaupunki voisi kai valittaa ely-keskuksen toiminnasta valvovalle viranomaiselle, joka sattuu olemaan se samainen ely-keskus. Jotenkin tuntuu, ettei kannata. Koska kyseessä on valtuuston asettama sitova tavoite, asia on tulossa vielä kaupunginhallitukselle ja valtuustoon, joten valtuutetut, onnea, pääsette tekemään on poliittisia päätöksiä joilla on merkitystä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s