Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikonevastaukset

Vaalikoneisiin vastaaminen on ihmisen parasta aikaa! Tässä näiden vaalien ensimmäiset vastaukseni.

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa perustus- ja uskonnonvapauslaki turvaavat ihmisten oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia ja turvaavat näiden yhdyskuntien oikeuden toimintamahdollisuudet. Poliittisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta estää ihmisten uskonnonharjoittamista ja eri uskontokuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Täysin eri mieltä.

Perusterveydenhuolloin tarjoaminen myös paperittomille ei ole vain ihmillistä ja moraalisesti oikein, se on myös järkevää. Sen avulla voidaan estää erilaisten tarttuvien tautien leviämistä epidemioiksi ja huolehtia siitä, ettei helposti ja halvalla hoidettavat sairaudet muutu kallista erityissairaanhoitoa vaativiksi ongelmiksi.

 

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Tällä hetkellä kaupungin asuntotuotannon rajoitukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa isot perheasunnot eivät käy kaupaksi, mutta pienistä asunnoista on huutava pula. Yli puolet helsinkiläisistä asuu yhden ihmisen talouksissa. Asuntotuotannon rajoituksia tulisi höllentää niin, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat nykyistä paremmin.

 

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kaupunkimaiseen asumiseen kuuluu se, että ympärillä on joskus hieman meteliä ja ääntä. Helsinki kaipaa tapahtumia, tilaisuuksia ja iloa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä joutua jatkuvan ja kohtuuttoman melualtistuksen uhriksi.

 

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Pakkolunastus ei voi olla ensisijainen tapa edistää Helsingin kaavoitusta. Sitä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa kuin yleinen etu niin vaatii. Onneksi uusi yleiskaava tarjoaa paljon muita mahdollisuuksia uuteen asuinrakentamiseen.

 

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.(HS)

Täysin samaa mieltä

Autopaikkojen rakentaminen hoituu nykyistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin jättämällä se markkinoiden hoidettavaksi. Parkkihalleja ja -taloja rakennetaan silloin kysynnän mukaan yksityisellä rahalla ja autottomat ihmiset eivät joudu yhteisvastuullisesti niiden maksumiehiksi kuten nykyisin.

 

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Jalkakäytävien ja pyöräteiden laadukas talvikunnossapito kannustaa ihmisiä hyötyliikuntaan jolla on tutkitusti merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Lisäksi kevyen liikenteen väylien kunnossapito on yhteiskunnallinen tasa-arvokysymys, joka turvaa esimerkiksi autottomien vanhusten ja pienituloisten mahdollisuuden liikkua.   

 

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Helsinkiä on vuosikymmeniä rakennettu liikaa yksityisautoilun varaan. Kaupungin kasvaessa tämä ei ole enää sen enempää taloudellisesti, yhteiskuntarakenteellisesti kuin ympäristönkään kannalta kestävä ratkaisu. Mitä enemmän ihmisiä saadaan ohjattua joukko- ja keveyenliikenten käyttäjiksi, sitä enemmän myös autoteillä on tilaa yksityisautoilla niille, joille se on työn tai muiden seikkojen kannalta välttämätöntä.

 

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Täysin eri mieltä.

Lähikirjastot ovat demokraattinen ja kaikille avoin paikka tarjota kuntalaisille erilaisia palveluja, viihdettä ja sivistystä. Digitalisaation myötä fyysisten äänitteiden ja kirjojen lainaustoiminta tulee vähenemään kun taas erilaisten digitaalisten palvelujen merkitys kasvamaan. Kirjaston pitää pysyä mukana tässä kehityksessä.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vaikka lähikoulut ovat tärkeä palvelu eikä varsinkaan pienimpien koululaisten koulumatkat saa kasvaa liikaa, kouluissa seiniä oleellisempaa on kuitenkin se, mitä niiden sisällä tapahtuu.  Jos vajaakäytössä olevia toisiaan lähellä olevia kouluja yhdistämällä on mahdollista säästää resursseja opettajiin, kouluavustajiin ja oppimateriaaleihin, kannattaa se tehdä.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vanhemmilla voi olla lukuisia erilaisia syitä valita lastensa koulu ja sen rajoittaminen ei välttämättä ole perheiden kannalta paras ratkaisu. Oleellista on huolehtia esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahoilla siitä, että kaikissa helsinkiläisissä kouluissa opetus on niin korkeatasoista, ettei siitä muodostu valintaperustetta.  Koulujen sosiaalinen segregaatio ei ole kenenkään etu.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Täysin samaa mieltä

Omassa lajissani miekkailussa pojat ja tytöt kilpailevat samoissa sarjoissa aina alle 12-vuotiaiksi asti ja pääasiassa myös seuroissa harjoittelevat yhdessä tämänkin jälkeen. Tämä on todettu kaikkien kannalta hyväksi ratkaisuksi. On vaikea keksiä syitä miksi ei-kilpailullisessa koululiikunnassa oppilaat pitäisi erotella sukupuolen mukaan. Kouluissa joissa yhteisiä liikuntatunteja on kokeiltu on saatu positiivisia kokemuksia.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Täysin samaa mieltä

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 teettämän tutkimuksen mukaan päivähoito-oikeuden ”perusteettoman käyttämisen” ongelma ei ole kovin suuri. Noin 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista toinen vanhemmista on kotona. Valtaosalla näistä lapsista on kuitenkin perusteltavissa oleva syy päivähoitoon: perheessä on sosiaalisia ongelmia, lapsella on kehityksen pulmia, vanhempi on työtön työnhakija tai vaikka maahanmuuttaja, jolloin päivähoito on kielen oppimisen kannalta lapselle edullista.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Naisten pitkät perhevapaat ovat tutkimusten valossa yksiselitteisesti oleellisin syy työelämän palkkaepätasa-arvoon. Perhevapaajärjestelmää pitäisi muuttaa niin, että sen aiheuttamat kustannukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten kesken ja naiset palaisivat takaisin työelämään nykyistä nopemmin lasten hankkimisen jälkeen.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Julkiset terveyspalvelut toimivat mielestäni alueellani hyvin. Potilaan kannalta hoitoon liittyvä päätöksenteko on helpompaa silloin, kun ei tarvitse  pohtia sitä missä määrin palveluntarjoajan ehdottamaan hoitolinjaan vaikuttaa tämän omat taloudelliset intressit.

 

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa ihmisten terveyseroihin liittyvä eriarvoisuus on poikkeuksellisen suurta eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Maksujen poistaminen olisi yksi merkittävä keino loiventaa näitä eroja. Jonkinlaisia pieniä ja mahdollisesti tulojen mukaan porrastettuja maksuja puolustava näkökulma on toisaalta se, että ihmiset usein arvostavat enemmän palvelua, josta maksavat jotain. Pieni asiakasmaksu myös muistuttaa kansalaisia siitä, että terveyspalvelut eivät ole ilmaisia vaan (lähes) maksuttomia.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(HS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimen omaan täällä.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oman kokemukseni perusteella kahden alakouluikäisen vanhempana suomalainen koulu opettaa jo nyt hienosti toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista sekä hyviä käytöstapoja. En usko, että koulu muuttuisi paremmaksi paikaksi sotilaallisella kurilla.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Politiikkaa voi tehdä monista eri lähtökohdista ja erilaisista arvopohjista. Nämä “perinteiset arvot” eivät kuitenkaan ole oman elämänkatsomukseni tai poliittisen toimintani keskiössä.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.  

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

On perusteltua ja ymmärrettävää, että eri tehtävistä yhteiskunnassa maksetaan erilaisia korvauksia ja ihmisten välillä on tuloeroja. Suuret tuloerot eivät kuitenkaan ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä sekä yhteiskunnan palvelut ovat perustaltaan kestävällä pohjalla. Ne kaipaavat toki kehittämistä ja modernisointia mutta eivät romuttamista.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Täysin samaa mieltä

Ympäristövaikutusten arviointi on jo osa kaikkea vastuullista julkista päätöksentekoa. Tätä käytäntöä pitää laajentaa koskemaan myös esimerkiksi liikkumista liikkumattomuuden kansanterveydellisen haasteen ratkaisemiseksi.

31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

 

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Milloinkaan ihmiskunnan historiassa ei olla syöty lihaa niin paljon kun  länsimaissa syödään nyt. Suomessa sen kulutus henkeä kohden on kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tätä ei kestä pidemmän päälle sen enempää ihmisten terveys kuin ympäristökään. Peruskoulun opetussuunnitelmankin mukaan ”kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä”.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Perusterveydenhoidon ja muiden perustarpeiden turvaaminen on halpa tapa ostaa yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta. Yhteiskunnan kannalta huonoin vaihtoehto on se, että ihmiset, joilla ei ole muuta keinoa turvata elantoaan ajautuvat rikollisuuteen, prostituutioon tai muuhun epäsosiaaliseen toimintaan. Maahan ei pidä myöskään lyhytnäköisillä poliittisilla päätöksillä tieten tahtoen luoda laittomasti maassa olevaa ihmisryhmää.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Julkisten palvelujen ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan talouden ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

On tärkeää, että myös varakkaat kokevat olevansa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen piirissä, että tahto rahoittaa palveluja verotuloilla säilyy yhtä korkeana kuin nykyisin. Monissa maissa on havaittu, että keskiluokan poistuminen julkisten palvelujen piiristä on usein ensiaskel niiden romuttamisessa. Yhdyskuntarakenteita pitää myös ohjata aktiivisesti niin, ettei erillisiä ”rikkaiden” ja ”köyhien” alueita pääse syntymään.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimenomaan pääkaupunkiseudulla.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Pääkaupunkiseuden kuntien yhdistäminen  toisi tehokkuutta esimerkiksi kaavoitukseen.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Täysin eri mieltä

Kirjastot eivät ole kirjavuokraamoja vaan kirjastoja.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kulttuuripalvelut luovat hyvinvointia kuntalaisille ja tuottavat sitäpaitsi välillisesti esimerkiksi matkailun kautta tuloja alueelle. Kulttuurin rahanjaosta päätettäessa pitää harkita miten vapaan kansalaiskentän toimijoiden toimintamahdollisuuksia voidaan tehostaa ja ovatko perinteiset kulttuuri-instituutiot aina paras ja kustannustehokkain tapa tuottaa mielenkiintoisia kulttuurielämyksiä kuntalaisille.

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Päivähoitomaksujen hyvätuloisemman osan maksujen korottamista voidaan harkita. Nykyisin korkeimpaan maksuluokkaan päätyy jo varsin maltillisilla tuloilla.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy joukkoliikenteen käyttämättömyydelle. Maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja ja rahat pitää ensisijaisesti kohdentaa tähän.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Yleensä suurituloisimmat ihmiset maksavat veronsa pääosin pääomatuloista eikä ansiotuloista. Koska pääomatuloa ei makseta kuntiin, eivät he osallistu myöskään kuntien palvelujen kustantamiseen. Sote-uudistuksen yhteydessä tilanne osittain helpottuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Jos kännykät aiheuttavat tunnilla häiriötä tulee luokassa sopia yhteisistä pelisäännöistä ja tarvittaessa olla mahdollista esimerkiksi takavarikoida ne määräajaksi. Nykyaikaiset älypuhelimet ovat kuitenkin myös suuri mahdollisuus opiskelussa. Niitä voidaan käyttää tiedonhakuun ja muuhun opiskeluihin liittyviin tehtäviin. Modernin viestintäteknologian ottaminen osaksi kaikkea opiskelua kouluissa antaa oppilaille hyvät lähtökohdat jatko-opiskeluihin ja työelämään.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Täysin eri mieltä

Tasoryhmät ovat olleet suomalaisen oikeiston lempilapsi niin kauan kun peruskoulujärjestelmä on ollut olemassa. Kansakouluissa, oppikouluissa ja peruskoulun alkuvuosina ne olivat vielä käytössä. Lopulta tasoryhmistä luopumisen jälkeen noin kymmenessä vuodessa PISA-testien perusteella suomalainen koulujärjestelmä on maailman parhaita ellei paras. Tasoryhmien palauttaminen tuntuisi tästä johtuen hulluudelta.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oma kokemukseni Helsingin päätöksenteosta ei ole tukenut tätä näkemystä. Hyvä veli -verkostot kuuluivat enemmän aikaan, jolloin suomalaisissa kunnissa yksi (keskusta) tai kaksi (demarit ja kokoomus) suurta puoluetta sumpli kaikki kunnan asiat. Suurimmissa kaupungeissa valtasuhteiden muutosten kautta tästä ajasta on tultu eteenpäin.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ehdottomien sukupuolikiintiöiden käyttöönottaminen voi käytännössä olla hankalaa, koska Suomessa työmarkkinat ovat nykyisin poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolittuneet miesten ja naisten aloihin. Tästä johtuen pätevän miehen löytäminen esimerkiksi päiväkotiin täyttämään sukupuolikiintiötä voi olla vaikeaa. Kiintiöiden sijaan pitää yrittää vähentää työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta esimerkiksi koulutusvalintojen kautta. Luottamustehtäviin valittaessa kiintiöiden toteuttaminen on helpompaa.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin sanoin: ”kerjäämisen kielto on tarpeeton ja turha”.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Maailman menestyneimmät ja vauraimmat seudut ovat kautta historian muinaisesta Alexandriasta moderniin San Franciscoon olleet monikulttuurisia, avoimia vaikutteille ja valmiina omaksumaan uusia asioita vieraista kulttuureista. Helsinki on ollut historiallisesti aina monikulttuurinen kaupunki ja 1900-luvun alussa ulkomaalaisten osuus kaupungin väestöstä oli samaa luokka kuin 90-luvulla.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus päättää elämästään silloin, kun kärsimys on kohtuutonta.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kaikki suomalaiset osallistuvat hoitonsa kustannuksiin maksamalla veroja. Universaalius  on yksi julkisen terveydenhoidon keskeisistä periaatteista. Parempaan tulokseen päästään panostamalla ennaltaehkäisevien palvelujen tarjoamiseen ja luomalla kannustimia terveille elämäntavoille (esimerkiksi sokerivero).

Monien kansanterveydellisten ongelmien taustalla on nykyisin liikkumattomuus ja sen torjuminen on kuntien suuri haaste, joka tapahtuu kannustamalla ihmisiä liikkumaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelun keinoin.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(IS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tehty ensisijaisesti palvelemaan kaikki pysyvästi Suomessa asuvia syntyperästä, kansalaisuudesta tai äidinkielestä riippumatta.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suuret tuloerot eivät ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.

 

One thought on “Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikonevastaukset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s