Miehen työ ja Suomen Perusta

Jykevästi nimetty Perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perusta julkaisi viime viikolla  tasa-arvo- ja sukupuolikysymyksiä käsitelleen pamfletin Epäneutraali sukupuolikirja – Puheenvuoroja sukupuolikysymyksistä, jonka tarkoitus on kirjan toimittajan Simo Grönroosin mukaan:

antaa uusia näkökulmia sukupuolikysymyksistä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Menemättä tässä yhteydessä sen tarkemmin asiaan, todettakoon, että jo kirjan kirjoittajakaarti herätti laajaa keskustelua. Artikkeleita ovat kirjoittaneet muun muassa Timo Hännikäinen, joka aikaisemmin on kunnostautunut esimerkiksi jättämällä rasistisia törkyviestejä  sosiaalisessa mediassa Naisasialiitto Unionille ja Naisten Linjalle ja Jukka-Pekka Rahkonen, joka taannoin joutui eroamaan Aito avioliitto -yhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä islamofobisisten ja uskonnonvapautta rajoittavien lausuntojen vuoksi. Hallituspuoluetta lähellä olevalta ajatushautumolta olisi voinut odottaa hieman parempaa harkintakykyä.

tyti_2014_13_2015-04-28_tie_001_fi_001
Suomen työllisyysaste vuosina 1990–2014 sukupuolittain. Kuva: Tilastokeskus.

Kirjoittajakaartia suurempi ongelma pamfletissa kuitenkin liittyy sen sisältöön. Kirjan ydinviesti on käytännössä se, että suomalaisessa yhteiskunnassa miehet ovat jääneet feministien jyräämiksi ja ratkaisuksi ongelmiin tarjotaan perinteisten sukupuoliroolien ja sukupuolten välisen työnjaon palauttamista, naistutkimuksen rahoituksen lopettamista ja kutsu aseisiin ”sateenkaarivasemmiston kulttuurimarxilaista agendaa vastaan”.

Miesten ongelmat modernissa työelämässä ja koulutusmaailmassa johtuvat kuitenkin ihan jostain muusta kuin telaketjufeministeistä ja ”kulttuurimarxilaisista”.

Suomessa koulutusalat ja työmarkkinat ovat poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolittuneet miesten ja naisten aloiksi. Naisten aloja ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut ja hoiva-alat, miesten rakennnustekniikka ja metsätalous. Yhteiskunnallinen, teknologinen ja taloudellinen kehitys niin Suomessa kuin yleisesti länsimaisissa  kehittyneissä talouksissa ei ole kohdellut näitä aloja yhteläisesti. Tämä on vuoden 2008 jälkeen näkynyt voimakkaasti naisten ja miesten työllisyysasteen muutoksissa: huolimatta siitä, että naiset edelleen käyttävät valtaosan perhevapaista on naisten työllisyysaste kohentunut ja miesten heikentynyt. Vuonna 2014 ero sukupuolten työllisyysasteessa oli kutistunut alle prosenttiyksikköön.

Tulevaisuus ei perinteisten miehisten alojen osalta näytä kovin paljon valoisammalta. Työpaikat monilla miesvaltaisilla aloilla kuten logistiikassa ja teollisessa tuotannossa tulevat teknisen kehityksen vuoksi edelleen vähenemään ja palvelusektorin merkitys työmarkkinoilla kasvamaan. Elinkeinoelämän keskusliiton vuonna 2013 julkaiseman raportin Naiset ja miehet työelämässä mukaan:

Monilta suurten rakennemuutosten kohteena olevilta miesvaltaisilta teollisuusaloilta katoaa työpaikkoja. Tulevaisuuden työvoimatarvetta selvittäneiden tutkimusten mukaan palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta kasvaa, ja uusia työpaikkoja syntyy erityisesti kaupan sekä sosiaali ja terveydenhuoltopalvelujen aloilla. Naisia on näillä aloilla huomattavasti enemmän kuin miehiä, ja koulutustilastot kertovat näin olevan jatkossakin. Aloilla, joilla naiset nyt työskentelevät enemmistönä, työllisyysnäkymät ovat vakaat tai jopa kasvavat. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuudessa miesten työllisyysasteen nostaminen näyttää olevan haasteellisempaa kuin naisten. Suomalaisten työmarkkinoiden jakautuneisuutta nais- ja miesvaltaisiin aloihin ja tehtäviin on purettava paitsi tasa-arvon niin myös työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta.

screen-shot-2016-11-02-at-9-48-04
Puolueiden kannatus sukupuolittain. Kuva: Yle Uutiset

Perussuomalaisten pitäisi olla erityisen huolissaan tästä kehityksestä. Puolue on nimittäin leimallisesti miesten puolue: sen kannattajakunnasta noin kaksikolmannesta on miehiä. Toiseksi, puolueen kannattajat kuuluvat keskimääräistä suomalaista matalammin koulutettuja (53 % on suorittanut ammattikoulun tai opistotason tutkinnon) ja kuuluvat työntekijöihin ja alempiin toimihenkilöihin. Eli juuri niihin ryhmiin, joihin meneillään oleva suuri talouden murros osuu kaikista vaikeimmin. Ja tähän empiiriseen todellisuuteen puolueen ajatushautomon tasa-arvopamfletti tarjoaa ratkaisuksi perinteisten sukupuoliroolien ja sukupuolten välisen työjaon vahvistamista. Ulkopuolisen (puolueellisen) tarkkailijan silmin tämä vaikuttaa sanalla sanoen edesvastuuttomalta.

Haikailu menneen ajan ”hyvien” teollisten työpaikkojen perään on tavallaan ymmärrettävää ([1], [2],[3], [4]). Sama peräpeiliin katsova itsepetos on ollut keskeisessä roolissa myös esimerkiksi meneillään olevissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, joissa käytännössä kaikki ehdokkaat ovat kilvan julistaneet tuovansa teollisen tuotannon ja sen työpaikat takaisin Kiinasta ja muista halpojen tuotantokustannusten maista. Teollinen tuotanto saattaa hyvinkin olla palaamassa, mutta robotiikan ja tekoälyn kehityksen vuoksi työpaikat eivät.

On myös virhe ajatella, että menneen maailman teolliset työpaikat olisivat olleet jotenkin  sisäänrakennetusti ”hyviä” ja esimerkiksi palvelualoille syntyvät uudet työpaikat ”huonoja”. Alun perin tehdastyö oli kohtuullisen kamalaa ja portti keskiluokkaan ja suhteelliseen taloudelliseen hyvinvointiin siitä tuli vasta toisen maailmansodan jälkeen työvoimapulan ja järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen tehokkaan edunvalvonnan myötä.

Epäneutraalin sukupuolikirjan esipuheessa Simo Grönroos toteaa, että:

Sukupuolikysymyksistä on viime aikoina käyty paljon keskustelua, mutta se on usein jäänyt varsin yksipuoliseksi. Miesten tasa-arvo-ongelmat ovat jääneet pitkälti feminismin jalkoihin. Samalla tavalla perinteisten sukupuoliroolien merkityksen pohtiminen on jäänyt usein sukupuolineutraaliutta korostavien puheenvuorojen varjoon.

Jos Perussuomalaiset todella haluaisivat edistää ydinkannattajakuntansa taloudellisia interessejä, Epäneutraalin sukupuolikirjan tarjoaman  heinälato- ja sellunkeittoromantiikan sijaan Suomen Perusta voisi tehdä uuden pamfletin. Sellaisen, jossa pohditaan miten nykyistä koulutuksen ja työelämän sukupuolittuneisuutta voidaan purkaa, miten miehet pääsisivät helpommin  kouluttautumaan ja työllistymään kasvaville perinteisesti naisvaltaisille aloille, miten uutta työtä ja työoloja voidaan kehittää paremmiksi ja unohtaa hetkeksi motkottaminen ”feministeistä” ja ”sukupuolineutraaliudesta”.

4 thoughts on “Miehen työ ja Suomen Perusta

  • Ymmärtäähän kirjoittaja että ”naisten”alat = julkisetalat joka tarkoittaa siis sairaanhoitajia, opettajia, virastotyöntekijöitä jne. Toisin sanoen kun teollisenalan työt loppuvat Suomesta ja miehet lopettavat verojen maksamisen loppuu nopeasti ne naistenkin työt ja palkan maksu mikäli lainaa ei haeta ja tuskin sitäkään pitkään saadaan kun ei ole ketään joka maksaa sen takaisin. Unohtamatta nyt tietenkään sitä pientä faktaa, että naiset naivat aina ylöspäin, joka tarkoittaa siis sitä, että parisuhteitakaan ei enää synny mikäli miehet eivät ole töissä ja tienaa enemmän ellei sitten maahanmuuttoa kasvateta tosin silloinkin vain epätoivoisimmat pariutuvat.

    Tykkää

    • EK:n raportissa todetaan, että:

      ”Naisvaltaisimpia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, majoitus- ja ravitsemisala, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä koulutus. Vähiten naisia työskentelee rakentamisen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä teollisuuden aloilla”

      Eivät nuo kaikki ole julkisia aloja, vaikka enemmistö julkisten palvelujen piirissä työskentelevistä toki onkin tällä hetkellä naisia. Miesten työllisyyden kannalta ongelmallista on se, että työvoiman tarve kasvaa nopeiten niillä aloilla, jotka perinteisesti ovat olleet ”naisten”. Tämä on johtanut tilanteeseen:

      ”Tarkasteltaessa naisten ja miesten työttömyysastetta voi todeta, että nuorten miesten (15–19 v.) sekä ikääntyneiden miesten (55–59 v.) työttömyys on selvästi korkeampi kuin samanikäisten naisten. Nuoret miehet näyttävät kiinnittyvän työelämään hieman myöhemmin kuin naiset. Naisilla taas on enemmän työelämäkatkoksia muun muassa siitä syystä, että he käyttävät enemmän perhevapaita”

      Teolliset työpaikat tulevat vähenemään tulevina vuosikymmeninä radikaalisti. Jos tähän ei sopeuduta, meillä tulee olemaan valtavia ongelmia.

      Eivätkä ”naiset aina nai ylöspäin”. Tilastokeskuksen mukaan kolmanneksessa lapsiperheistä naisen tulot ovat yhtä suuret tai suuremmat kun miehen.

      http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_006.html?s=0

      Tykkää

  • Joonas Lyytinen edustaa alhaista moraalia klickbait-kalastelullaan Epäneutraalin sukupuolikirjan avulla. Olisi suotavaa että herra edes olisi lukenut nuo kirjoitukset joihin omansa perustaa.

    Tuskin tämän Joonaksen sisälukutaidossa on vikaa, vaain ongelma väittämissä perustuu siihen ettei arvostelun kohteena olevia kirjoituksia ole luettu

    Tykkää

    • Suoria lainauksia teoksesta:

      ”Miehillä ei ole sellaisia mahdollisuuksia, joita naisilla on
      (esim. huonompi mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia;
      huonompi mahdollisuus työllistyä joihinkin ammatteihin).”

      ”Miesten vähäinen osallistuminen kotitöihin on tuttu tasa-arvo-ongelma, mutta voidaanko uskottavasti väittää, että naisten vähäisempi osallistuminen perheen elättämiseen ansiotyön kautta on tasa-arvo-ongelma?”

      ”Vastaavasti miesten naisia suurempi kilpailullisuus on yhteiskunnan kannalta parhaassa käytössä, kun miesten annetaan toteuttaa sitä työelämässä. Ehkä jossain feministisessä utopiassa tasa-arvopoliittisilla uudelleenkoulutusleireillä henkisesti kuohitut miehet suhtautuisivat kunnianhimottomasti ura- ja palkkakehitykseensä. Todennäköisesti miehille suotaisiin tällaisessakin dystopiassa joitakin elämänalueita, joissa kilpailullisuus saisi ilmetä edes suhteellisen vapaasti. Ehkä miehet saisivat pelata kerran kuussa korttia keskenään? Yhteiskunnan kokonaisetua ajatellen olisi älytöntä ohjata miesten luontainen kilpailullisuus johonkin joutavanpäiväiseen. Perinteiset sukupuoliroolit, jotka arvostavat miestä kovasta panoksesta työelämässä, hyödyttävät koko yhteiskuntaa.
      Naiset ovat vastaavasti keskimäärin miehiä ihmissuuntautuneempia ja naisen keskeisimmät hyveet ovat samat jotka tulevat ensimmäisenä mieleen, jos pohtii, millainen on hyvä äiti. Myös naisille luonteenomaiset piirteet voi kanavoida sukupuoliroolien kautta rakentavaan suuntaan. Tunteellisuus on voimavara hoivatyössä mutta riski päätöksenteossa, ja tunteellisuus muuttuu paheeksi, kun se ylittää määrässä kultaisen keskitien ja siitä tulee pelkkää sentimentaalisuutta.”

      ”Sukupuolten välisen työnjaon puuttuminen on johtamassa yhteiskuntaan ilman tulevaisuutta. Yhteiskunta lakkaa olemasta, jos uudet sukupolvet supistuvat olemattomiin. Nähdäkseni ainoa kestävä tapa pysäyttää tämä kehitys olisi niin sanotun porvarillisen avioliiton ja siihen kuuluvien sukupuoliroolien aseman vahvistaminen. Naisia ei ole mielekästä pakottaa kotiin, mutta tämä vaihtoehto pitäisi tehdä sosiaalisesti ja taloudellisesti mahdollisimman kannattavaksi. Tietenkin se johtaisi yhteiskuntaan, jossa naiset olisivat keskimäärin vähemmän koulutettuja ja miehet hallitsisivat keskeisiä työelämän alueita sekä taloutta ja politiikkaa. Feministit eivät tätä hyväksyisi, sillä he vaativat lopputulosten eivätkä mahdollisuuksien tasa-arvoa, ja se että urakeskeinen elämäntapa ei yksinkertaisesti tyydytä useimpia naisia, on heille aivan sietämätön ajatus. Mutta heidän mielipidettään tuskin tarvitsee kysyä, sillä hourailuillaan intersektionaalisuudesta ja noin 20 000 eri sukupuolesta he ovat hyvää vauhtia menettämässä arvovaltansa kaikkien itsenäisesti ajattelevien silmissä.”

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s