Kevyt kenttäavustus

Toveri Oskala raportoi 30.3. kaupunginhallituksen kokouksesta seuraavaa:

Huh, olipas kaupunginhallituksen kokous. Useita äänestyksiä, erityisen kiinnostavia olivat äänestykset lausunnosta Uudenmaan maakuntakaavaan. Kokoomus, joka usein puhuu asuntorakentamisen puolesta, äänesti 3-1 Malmin lentokentän puolesta asuntorakentamista vastaan. Tämä siis pitää sisällään ajatuksen että Helsinki omalla rahallaan ylläpitäisi erikseen harrastelentokenttää. Omalla rahallaan. Eikä rakentaisi asuntoja.

Screen Shot 2015-03-30 at 19.04.05

Avataanpa lukuja hieman. Malmin lentokenttäalue kokonaisuudessaan kaikkine melu- ja turva-alueineen on noin 6,5 km². Koska viranomaisilmailu on poistumassa Malmilta, jää alueen käyttäjiksi ainoastaan yrityksiä ja ilmailuharrastajia. Liikenne- ja viestintäministeriön tekemän selvityksen mukaan myytyjen kausikorttien perusteella arvioituna noin 100 kerhojen tai yksityisten henkilöiden konetta käyttää Malmin kenttää ja kaiken kaikkiaan koko maasa on noin 1000 ilmailuharrastajaa. Luvut ovat kiistanalaisia. Esimerkiksi Mäntsälän Ilmailukerhon puheenjohtaja Jorma Sucksdorf [sic] arvioi että kentällä toimii 2500 ilmailuharrastajaa.

Helsingin kaupunki perii asuntotonteista vuokraa 1,46 – 2,77 €/m² ja tonttien markkinavuokrahinta hinta lienee jotain 5 – 15 €/m² väliltä. Asuntotonttien vuokrahinnoilla kaupungin kaupungin tuotot aluesta olisivat asuinrakennuskäytössä noin 9,5 – 18 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli lentokenttäalue rinnastettaisiin toisaalta esimerkiksi liikuntapuistoihin tai -kenttiin olisi maanvuokra vuodessa 6,5 miljoonaa euroa, koska voimassa olevan liikuntaviraston maanvuokrausperusteiden mukaan tuossa käytössä olevien alueiden maanvuoka on 1,0 €/m².

Kukaan ei ole toistaiseksi esittänyt ensimmäistäkään uskottavaa laskelmaa siitä, miten Malmin lentokentän toiminta olisi mahdollista rahoittaa. Jo pelkän alueen maanvuokrakustannukset ilmailuharrastajille tulisivat olemaan siis jotain 6,5 – 18 miljoonan euron välillä vuosittain. Tämän lisäksi alueen kunnossapito ja tarvittavan henkilöstön palkat aiheuttausivat miljoonien kustannukset. Ilmailuharrastajien kykyyn maksaa harrastuksensa nousevat kustannukset ei kannata uskoa. LVM:n selvityksen mukaan kun ”pienlentokoneilla lentävien harrastajien määrät ovat olleet laskevia viime vuosina harrastustoiminnan kalleuden vuoksi”. Alueella toimivien yritysten liikevaihto puolestaan on noin 33 miljoonaa euroa. Mikäli liiketoiminnan liikevoittoprosentti on pienempi kuin kansainvälisessä huumekaupassa, ei tuoltakaan miljoonia tonttivuokriin ole löydettävissä.

Valtion lopetettua toimintansa alueella ja sen siirryttyä kaupungin haltuun ainoa uskottava toiminnan rahoittaja ja ylläpitäjä on siis Helsingin kaupunki. Tämä tarkoittaisi kaupungille menetettyjä maanvuokratuloja ja suoria kuluja kentän ylläpidosta.

Helsinkiläisissä liikunta- ja urheiluseuroissa liikkuu vuosittain noin 84 000 ihmistä. Jos tätä Malmin lentokentän 100 – 2500 harrastajan saamaa mahdollista tukea verrataan liikuntaviraston helsinkiläiselle liikutaseurakentälle myöntämään noin 16  miljoonan euron avustuspottiin on ero aika  valtava. Suurimmalla mahdollisella harrastajamäärällä (2500) ja pienimmällä mahdollisella kustannuksella (6,5M€) tuki per harrastaja olisi 2600 €/vuosi kun liikuntajärjestöjen vastaava tuki on tällä hetkellä noin 190 €/hlö/vuosi. On aika vaikea ymmärtää miksi kaupungin pitäisi tukea jokaista ilmailuharrastajaa vuosittain lähes 14-kertaisella summalla verrattuna liikunnanharrastajiin.

Voisiko esimerkiksi edellämainitut kaupunginhallituksen kokoomuslaiset kentän säilyttämisen puolesta äänestäneet selittää minulle?

Viimeisen parin vuoden aikana liikuntaviraston investointibudjettia on leikattu noin 50 % vedoten investointikattoon ja kaupungin taloustilanteeseen. Nykyinen noin 10 miljoonan euron taso ei riitä edes nykyisen rakennuskannan ylläpitoon. Uusien liikuntapaikkojen uudistarakentamisesta kasvavan kaupungin tarpeisiin on mahdotonta edes uneksia. Erityisen aktiivinen menokurin ylläpidossa on ollut nimen omaan Kokoomuksen ryhmä.

Ja jos edellämainitut arvon poliitikot ovat syystä tai toisesta päätyneet siihen johtopäätökseen, että kaupungilla onkin yhtäkkiä varaa tukea kaikkia kivoja harrastuksia miljoonilla eurolla, olisiko silloin mahdollista, että myös liikuntaviraston investointibudjetti saataisiin asianmukaiselle tasolle?

12 thoughts on “Kevyt kenttäavustus

  • Mielenkiintoinen ajattelumalli.. Hakemalla haet kohtia, missä voit sanoa että liikuntavirastossa tehdään asiat väärin. Käsittääkseni lautakunnan edustajana, sinun tulisi tukea viraston ehdotuksia. Eikös ne ole siellä liikuntavirastossa kuitenkin valmistelleet asian jota lautakunnalle esitetään, hankkineet pohjatiedot yms? Sä luet vain paperin jonka eteen on tehty päiviä, viikkoja ehkä jopa kuukausia töitä, etsit sieltä kohdan josta voit olla erimieltä.

    Tykkää

    • En minä mielestäni missään totea, että liikuntavirastossa tehdään asiat väärin. Päin vastoin, liikuntavirastossa tehdään erinomaista työtä käytettävissä olevilla resursseilla. Esimerkiksi viraston investointi- kuten kaikesta muustakin budjetista päättää kaupunginvaltuusto.

      Tykkää

  • Noudatat logiikkaa, jonka mukaan asuntoalueeksi kaavoittamaton alue – olkoon sitten puisto, leikkikenttä, metsäpalsta tai lentokenttä – merkitsee suurta kustannusta kaupungille saamatta jääneiden vuokratulojen muodossa, ellei sitä kaavoiteta asuinrakentamiseen. Tällä logiikallahan kaikki Helsingin rajojen sisäpuoliset asuinkäyttöön kaavoittamattomat alueet, joita on runsaasti, tuottavat Helsingille jatkuvasti suuria kustannuksia, ja näitä kustannuksia voitaisi pitää ikään kuin ”tukena” jollekin taholle. Ymmärtäisin logiikan edes jollain tasolla, jos Helsingissä olisi pulaa asuntorakentamiseen soveltuvasta maasta, mutta näinhän ei kuitenkaan ole. Helsingissähän on vaikka kuinka paljon alueita, jotka soveltuvat rakentamiseen – jopa paljon paremmin kuin malmin lentokentän suoalue.

    Tykkää

    • Ensinnäkin: joku maksaa alueesta aina vuokraa jonnekin, jos ei muuten niin kaupungin sisäisinä vuokrina kiinteistövirastolle. Kun Malmin lentokenttä siirtyi kaupungin hallintaan ja valtio poistui alueelta, jonkun on tuo vuokra maksettava. Asuinrakentamisen yhteydessä maksaja on aika selvä. Jos alue jää rakentamatta ja toiminta jatkuu, looginen maksaja on se taho, joka alueella toimii. Jos kaupunki jostain syystä ei tältä toimijalta tonttivuokraa peri, se on yksiselitteisesti suoraa vuokrasubventiota tuolle toimijalle ja toisaalta pois kaupungin tuloista (ja paikattava jollain toisella keinolla, esimerkiksi kunnallis- tai kiinteistöverolla). Samalla lentokenttä olisi täysin eriarvoisessa asemassa oikeastaan mihinkään muuhun toimijaan nähden kaupugissa kuten kirjoituksessa esitin. Ei tätä mitenkään muuten voi katsoa.

      Toisekseen: missä ihmeessä nämä valtavat rakentamattomat tonttimaareseservit oikein luuraavat?

      Tykkää

  • Onpa hassu tapa nähdä asia. Se on totta, että valtio on ilmoittanut lopettavansa toiminnan kentällä, mutta syynä on se, että sinä ja sinun kaltaisesi ovat ajaneet asiaa erinäisiin, lähinnä tunteisiin vetoaviin syihin perustuen. Kaikkein huvittavinta on ehkä se, että asian alasajossa on merkittävässä roolissa ollut virasto, jonka tehtävänä nimenomaan on tukea ja kehittää ilmailua. Eikä kannata unohtaa mitä EU on linjannut ilmailusta, ilmailun tulevaisuudesta ja sen merkityksesta kehittyvän euroopan suhteen. Tämä hanke sotii kaikilta osin jo pelkästään sitä vastaan.

    Kaikesta tästä seuraa monta mielenkiintoista yhtälöä mikäli hanke toteutuu. Listalla ensimmäisenä on alueen rakentamisesta seuraavat kustannukset; kenttää ei ole sijoitettu millään arvalla tuolle paikalle, ja yksi kalleimmista haasteista on paaluttaa tuo noin 20-30 metrin syvyyteen ulottuva savipatja. Vasta sitten päästään rakentamaan, ja kunnallistekniikan vetäminen alueelle on oma haaste maaperästä johtuen, paaluttamisesta huolimatta. Suosittelen tutustumaan asiasta tehtyihin laskelmiin hankkeen kustannuksista, kyseessä kun ei ole enää mikään pikkusumma.

    Seuraavaksi tulee mieleen kentältä pakolla siirretty Rajavartiolaitoksen toiminta. Helsinki-Vantaan kenttä on jo nyt sen verran ruuhkainen, että mielenkiinnolla jään seuraamaan minne toiminta lopulta siirretään kun todetaan että Rajavartiolaitoksen toimintaa ei voi hoitaa uskottavalla tasolla kyseiseltä kentältä.

    Mistä päästään siihen toiseen julkiseen palveluun, eli Pelastuslaitokseen. Ilmaan on heitetty ehdotuksia korvaavista kentistä Hyvinkää-Mäntsälä tienoilla. Ei varmaan tarvitse selittää kuinka paljon matka pitenee verrattuna Malmin kenttään jos tavoitteena on päästä nopeasti Helsingin alueen sairaaloihin.

    Lopulta päästään siihen mistä tässäkin kirjoituksessa pariin otteeseen takerrutaan, eli rahaan. Toteutuessaan tämä hanke tulee kaikilta edellä mainituilta osilta kalliimmaksi kuin tällä hetkellä pahimmissa painajaisissa.

    Yleinen ja mielellään levitetty harha on se, että malmin kenttä on asuntojen rakentamisen kannalta jollain tapaa tärkeä ja ainutlaatuinen, mikä on todellisuudessa täyttä puppua. Helsingin asuntopulaa ei korjata rakentamalla Malmin kentälle asuntoja ja kun katsoo Helsingin sateliittikuvia, herää kysymys miksi näin harvaan rakennetussa kaupungissa on tärkeää rakentaa ensisijaisesti kauas kantakaupungista ja vielä toimivan kokonaisuuden päälle, joka nimenomaan on osa monimuotoista modernia kaupunkia. Mikäli asia kuulostaa oudolta, kannattaa tältä osin perehtyä siihen kuinka maailmalla monessa kaupungissa on vastaava pienkonekenttä. Suuremmissa useampi. Kuten Malmin tapauksessa, niilläkin kentillä on monenlaista muutakin toimintaa kuin tuota pelkkää ”kalliilla tuettua” harrastelentämistä.

    Pelkästään historiallisista syistä kenttää kannattaisi päin vastoin kehittää, ei ajaa alas. Keskittää lentomuseon toiminta alueelle jonne se kaiken järjen mukaan kuuluisi. Tehdä kentästä paikka, joka on itsessään toimiva nähtävyys, sen sijaan että alueelle jätetään vain se kaunis asema plakaatti kyljessä satunnaiselle turistille selittämään ”tässä se joskus sijaitsi”. Ulkomailla matkaillessa olen aina osannut arvostaa ja ilahtua siitä, kuinka pienistä historiallisista yksityiskohdista ollaan ylpeitä ja kuinka ne halutaan säilyttää tuleville sukupolville. Täällä taas halutaan tehdä makkarataloon verrattavia ratkaisuja, ja joka kerta yhtä ilmavin perustein. Valitettavasti jälki on myös sen mukaista.

    Tykkää

    • Minulla ei ole ollut mitään osaa valtion päätöksentekoprosessissa, eikä sen puiminen enää tässä vaiheessa ole kovin hyödyllistä. Valtio on sieltä lähtenyt, valtio ei sinne tule takaisin ja sillä sipuli.

      Mitä lentokentän kehittämiseen ja toiminnan jatkamiseen tulee niin olen valmis suhtatumaan siihen avomielisesti heti kun joku osoittaa mistä toiminnan jatkamiseen tarvittavat noin parikymmentä miljoonaa euroa vuosittain taiotaan. Ennen näiden laskelmien löytymistä keskustelu on aika turhaa.

      Tykkää

  • Mistä ajattelit että löytyy se maaperän pelkkään paaluttamiseen grynderiheppujen arvioima 890 miljoonaa? Silloin kosteikko-kattilanpohjalla ei vielä ole infraa yhtään. Suosittelen myös pohtimaan mihin hulevedet tuolta johdetaan. Nythän ainoa luontainen vesiväylä on Longinoja.
    Kannattaa myös jutella Falkullan ja Alppikylän asukkaiden sekä niiden kerrostalojen rakennuttajien kanssa perustusten vajoamisen aiheuttamista hiushalkeamista seinissä ja pohjarakenteissa.
    Myös Hartwallin varastorakennuksen Tattarisuon kupeeseen rakentanut firma voi kertoa miten maaperätutkimukset vaikuttivat prosessiin.
    Uskoisitkohan sinä edes kunnon kairaustuloksia, jos joku taho ne tuolta luvan kanssa kävisi tekemässä sinne tarvittavaan 25 metrin syvyyteen.
    Helsingin kaupungingeodeetti on mukava heppu. Hän varmaan mieluusti itsekin olisi mukana katsomassa mitä sieltä ylös tulee.
    Oisko tässä ns rakentavampi ehdotus kuin omasi tuossa yllä?
    Kyllä, SingaporeKIN on rakennettu suolle. Kalliilla rahalla. Ja seKIN vajoaa, että valideja argumentteja sitten jos sille tielle, jookos.

    Tykkää

    • Tää on sitten enemmänkin markkinavoimien kysymys. Ei kaupunki sitä aluetta paaluta vaan kaupunki kaavoittaa, kilpailuttaa ja vuokraa tontit. Pääasiassa rakennusliikkeet sitten rakentavat yrittäjäriskillä jos/kun katsovat että asunnoille on kysyntää. Helsingin asuntohinnoilla ja kasvuennusteilla varmasti on. Tai jos ei ole niin se on sitten rakennusliikkeiden ongelma.

      Kitinää siitä, että johonkin on mahdotonta ja kallista rakentaa on kuulunut aina. Todetaan nyt kuitenkin että iso osa Helsingin kantakaupunkia on rakennettu täyttömaalle ja sellaisiinkin hetteiköihin kuin Pikku-Huopalahteen on asuinalueita saatu syntymään. Tämä kalleusargumentti on kyllä historiassa kerta toisensa jälkeen osoittautunut vääräksi.

      Tykkää

  • Vihreitäkin on kutsuttu tutustumaan Malmin lentokentän (muuten Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä) toimintaan ja sitä ympäröivään luontoon, joka on merkittävä ulkoilu- ja virkistysalue lähiseudun asukkaille. Vaan eipä ole kiinnostanut. Suuresti ihmettelen miksi!

    Toiselta vihreiden ehdokkaalta kuulin, että kaupunki saisi pelkästään rakennusoikeuksista 3Mrd€. Jos tuolle aluelle oikeasti saataisiin tungettua 30 000 asukasta, maksaisi pelkkä rakennusoikeus 100k€ per asukas. Kuinka järjettömän kalliita niistä asunnoista oikein olisi tulossa?

    Vihreidenkin kannattaisi tutustua faktoihin ennenkuin pääsee suusta suurempia sammakoita 😉

    Tykkää

  • Kairaustulokset löytyvät täältä. Kaupungin soppariehdotelmahan menee niin, että Helsinki pohjaa / paaluttaa kentän alueen ja vuokraa sitten sen rakennuttajalle eli grynderille määräajaksi ns valmiina rakennusmaapohjana, jos asian olen oikein käsittänyt.
    Mistä vatusta stadi vetää miljardin tuohon hommaan, kun on investointikatot ja sote-härdellit, Guggenheimit ja muut koulutus- & kotoutusfyrkkatarpeet?
    http://www.malmiairport.fi/lentokentan-maaperan-paalutussyvyys-jopa-29-metria/

    Tykkää

    • Helsingin tonttihinnoilla tuo on ihan älyttömän tuottoisa investointi. Jos Kluuvin kuivattaminen ja täyttäminen merenpohjasta on ollut kannattavaa, niin en usko hetkeäkään ettei Malmin kentän alueen paaluttaminen olisi.

      Tykkää

      • Mä olen Hankenin käynyt KTM mutta en silti ymmärrä sun investointi- ja kannattavuuslaskelma-logiikkaasi kuntatason talouskalkyyleina. Aika näyttää kumpi meistä on parempi ennustaja ja numeronikkari 🙂

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s