Oodi teoriahömpötykselle

James Clerk Maxwell, yksi kaikkien aikojen suurimmista teoriahömpöttäjistä ja tuottamattomista horisijoista, joka sen sijaan että olisi esimerkiksi perustanut yrityksiä ja luonut uutta kehitti perustan koko modernille digitaaliteknologialle.
James Clerk Maxwell, yksi kaikkien aikojen suurimmista teoriahömpöttäjistä ja tuottamattomista horisijoista, jonka sen sijaan että olisi esimerkiksi perustanut yrityksiä ja loisivat uutta loi pohjan koko modernille digitaaliteknologialle.

Aikuisen ihmisen pitäisi jo ymmärtää olla lukematta Tuomas Enbusken kolumneja, mutta kun ei.

Tuomas Enbuske pohti 25.10. kolumnissaan koulutusta ja sitä, miten liiallinen koulutus ”tuhoaa meidät”. No ei tuhoa.

Enbusken käsitys taloudesta ja talouskasvusta on jumiutunut Adam Smithiin ja Kansojen varallisuuteen. On varmaan ihan totta, että maatalous- tai käsityöläisyhteiskunnissa koulutuksen vaikutus kansantalouteen oli (jonkin perustason jälkeen) olematon tai ehkä jopa negatiivinen. Mutta kun me ei enää eletä maatalousyhteiskunnassa. Talous ei ole vain asioiden myymistä ja ostamista markkinoilla (johon Enbusken mukaan tuntuu riittävän vain ”kokemus ja itsevarmuus”) vaan kasvu syntyy oleellisin osin siitä, että keksitään ja kehitetään uutta ostettavaa ja myytävää. Ja tässä ollaan korkeakoulutuksen ja ”tuottamattomien horisisoiden” ytimessä.

Kaikki todella vallankumoukselliset talouteen vaikuttaneet muutokset ja uudet innovaatiot ovat syntyneet yliopistolaitoksen ja perustutkimuksen kautta. Ensimmäinen teollinen vallankumous perustui merkittäviltä osin edistysaskeliin fysiikan, metallurgian ja kemian, toinen teollinen vallankumous taas sähködynamiikan ja modernin fysiikan ja digitaalinen vallankumous taas pääasiassa sovellettuun matematiikkaan aloilla.

Kaikki nuo edistysaskeleet ovat tulleet ”tuottamattomilta horisijoilta”, jotka ”osaavat tehdä asioita teoriassa, ei käytännössä” ja jotka elävät niiden ”kustannuksella, jotka oikeasti tekivät jotain tuottavaa”.

Ja ei, merkittävät perustutkimuksen edistysaskeleet, jotka myöhemmin ovat tehneet mahdollisiksi kaupalliset sovellukset, jotka ovat luoneet kokonaan uusia teollisuuden ja talouden alueita eivät ole juuri koskaan syntyneet yksityisellä sektorilla, vaan yhteiskunnan rahoittaman perustutkimuksen tuloksena korkeakoululaitoksen piirissä.

”Teoriahöpötyksestä on tullut aikamme ilmiö. Sitä harrastavat paitsi korkeasti koulutetut myös konsultit, jotka eivät ole panneet senttiäkään omia rahojaan likoon. Koulutus on tiettyyn rajaan hyödyllistä. Lukemaan ja laskemaan oppinut voi tutustua helpommin uusiin asioihin.”

Kun oppii lukemaan ja laskemaan voi tutustua ”uusiin asioihin”. Se ei kuitenkaan riitä siihen, että pystytään luomaan ja innovoimaan noita ”uusia asioita”. Siihen tarvitaan edelleen teoriahömpötystä. . Ehkä jos Enbuskekin olisi saanut vähän enemmän ja parempaa teoreettista koulutusta, se olisi havainnut tämänkin ajattelunsa ristiriitaisuuden.

Ja se Kiinan talouskasvu? Ei ole varmaan sattumaa, että Kiina investoi 160 miljardia dollaria tieteeseen ja tutkimukseen vuonna 2012 ja tullee ylittämään Yhdysvaltain tutkimusrahoituksen seuraavan vuosikymmenen aikana. Ehkä Enbusken pitäisi käydä kertomassa jollekin, että ”Kiinan bruttokansantuote [ei] kasva siksi, että ihmiset olisivat yhtäkkiä koulutetumpia. Se kasvaa, koska ihmiset eivät ole liian koulutettuja”. Kouluttavat vielä itsensä pilalle.

One thought on “Oodi teoriahömpötykselle

  • Ihan hyviä pointteja – kaikki talouskasvu perustuu lähes 100 % perustutkimukseen.

    Talouskasvu ei kuitenkaan ole ainoa syy perustutkimukselle ja yliopistokoulutukselle, ne voidaan nähdä myös itseisarvoina. Ihminen on lajityypillisesti utelias ja tilaisuus jossa hyvä elintaso mahdollistaa maailman tutkimisen, on niin huikea että sitä ei saa jättää käyttämättä.

    Mitä tulee Aasiaan, Japani laiminlöi perustutkimuksen kunnes sen talouskasvu pysähtyi kuin seinään 90-luvun alussa – jos ei ole ulkomailta kopioitavaa ja itse ei tuota tarpeeksi perustutkimusta, ei ole oikein mitään keinoa kasvattaa taloutta – paitsi nostamalla työtuntimäärää joka on kertaluontoinen toimenpide, ei mikään kumulatiivinen toimenpide.

    Kiina toki yrittää investoida runsaasti perustutkimukseen ja korkeakoulutukseen, mutta siellä väestön osaamistaso on vieläkin alhaalla ja perustutkimus ei tuota kovin merkittäviä tuloksia. Menee kymmeniä ellei satoja vuosia että Kiinan perustutkimus saavuttaa länsimaat. Japani aloitti Meiji-restauraation 1860-luvulla (jota ennen länsimaiden tutkimustietoja oli toki yritetty kopioida) ja vasta viime vuosina, lähes 150 vuoden yrityksen jälkeen Japanin perustutkimus on alkanut saavuttaa länsimaita. Perustutkimus ei ole pelkkää rahan kaatamista vaan pitkällisiä tutkimustraditioita, kulttuuria jossa oikeassa oleminen on tärkeämpää kuin menestyminen millä keinolla tahansa (tässä on kai Aasian maissa ongelmia), vapaata ajattelua ja tiedonvälitystä, eli toisin sanoen hyvin monimutkainen prosessi.

    Kumma että Enbuske ei suuresta taloustieteellisestä kiinnostuneisuudestaan huolimatta ole perehtynyt siihen, mistä talouskasvu todellisuudessa johtuu ja mihin se perustuu.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s