”Ensimmäinen suomalainenkin oli ulkomaalainen”

Törmäsin jokin aika sitten eräässä kirjassa mielenkiintoiseen tilastotietoon, jonka mukaan Helsingissä asui 1900-luvun alussa suhteellisesti enemmän ulkomailla syntyneitä ihmisiä kuin näinä ”holtittoman maahanmuuton” aikoina, ja ajattelin jakaa huomion nopeasti Twitterissä:

Yllätykseksi huomasin Kaisa Kyläkosken tarttuneen tähän heittoon omassa blogissaan. Kyläkosken mukaan olin käyttänyt dataa valikoivasti ja selitys ulkomaalaisten suureen määrään tuona aikana oli itärajan takaiset poikkeukselliset tapahtumat.

..jos poliittinen kehitys idässä olisi ollut toinen, ulkomaalaisia olisi ollut Suomessa vähemmän. Ja jos maailmalla olisi ollut rauhallisempaa viime vuosikymmeninä, olisi ulkomaalaisia Suomessa nyt vähemmän. (Kalvosetin sivu 13 paljastaa, että ulkomaalaisten osuus on nyt maan laajuisesti aivan muuta kuin 20-luvulla.) Maahanmuuttopolitiikka ei tietääkseni ole koskaan ollut löysää.

Suomalaiset uusetnonationalistit haaveilevat paluusta jonkinlaiseen mytologiseen suomalaisen yhtenäiskulttuurin aikaan. Twitter-kommenttini ajatus oli viime kädessä se, ettei tällaista ”suomalaisuuden kulta-aikaa” todellisuudessa koskaan ole ollut olemassa. Toki kunkin ajanhetken siirtolaisuuden määrään ja suuntaan vaikuttaa ympäröivän maailman tapahtumat. Ilman bolševikkien valtaannousua Venäjällä 1920-luvulla Helsingissä olisi todennäköisesti ollut vähemmän venäläisiä ja ulkomaalaisia kuin todellisuudessa oli. Mutta 20-luku ei kuitenkaan ollut mikään ainutkertainen poikkeus Suomen historiassa. Tänne on kautta historian tultu, ja täältä on lähdetty.

Suomea ja suomalaisuutta siinä merkityksessä kun me sen nykyisin ymmärrämme, ei oikeastaan ollut olemassa ennen Suomen suurruhtinaskunnan luomista ja suomalaisuusaatteen syntymistä 1800-luvulla. Kuitenkin jo 1100-luvuilta alkaen ruotsinkielistä väestöä, nykyisten suomenruotsalaisten esi-isiä, muutti nykyisen Ruotsin alueelta Ahvenanmaalle ja Turun saaristoon. 1400-luvulle tultaessa iso osa Suomen rannikkoalueista oli ruotsalaisten siirtolaisten asuttamia. Keskiajalla niin Turun kuin Viipurinkin porvareista valtaosa oli saksalaisia ja 1500- ja 1600-luvuilla aatelittomista säätyläissuvuista 25 % oli peräisin Ruotsista ja 10-17 % Saksasta.

Autonomian aikana Helsingin kauppiaista yli puolet oli ulkomaalaisia, muun muassa venäläisiä, balttilaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia. Ensimmäinen tilasto ulkomaalaisten määrästä tehtiin vuonna 1870 suurten kaupunkien väestönlaskentojen yhteydessä, jolloin ulkomaalaisia oli maassa 17 000. Luku nousi aina vuoteen 1910 asti, jolloin ulkomaalaisia oli 36 244 ja sen jälkeen se kääntyi hitaasti laskuun. Vuonna 1950 ulkomaalaisia oli enää noin 10 000. Vasta 1991 ulkomaalaisten määrä saavutti itsenäisyyden alkuaikojen tason.

Toisaalta, suomalaisia on myös koko historian ajan muuttanut ulkomaille. 1500- ja 1600-lukujen aikana tuhansittain suomalaisia kaskenpolttajia muutti nykyisen Ruotsin alueelle. Autonomian kaudella 150 000 suomalaista lähti Venäjälle. Pietari oli lähes koko 1800-luvun maailman suurin suomalainen kaupunki väkiluvulla mitattuna: siellä asui suomalaisia yhtä paljon tai enemmän kuin Turussa tai Helsingissä. Myös Viipurin maalaiskunnasta kotoisin oleva isoäitini isä oli nuorena miehenä töissä Pietarissa rakennustyömailla. Karjalankannaksen eteläosissa kuulemani mukaan ”kaupunkiin lähteminen” viittasi nimen omaan Pietariin, ei esimerkiksi Viipuriin. 1800-luvun lopulla suomalaisten siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan alkoi ja 1880- ja 1930-lukujen välisenä aikana siirtolaisia oli  noin 400 000. Ja Ruotsiin siirtolaisia 60- ja 70-luvulta lähti miltei 700 000. Vasta 1800-luvun alkupuolella Suomesta tuli nettomaahanmuuton kohde. Yhteensä siirtolaisiksi Suomesta lähti vuosisadan kuluessa miltei 1,5 miljoonaa ihmistä.

Friedrich Wilhelm August Argelander
Friedrich Wilhelm August Argelander (Kuva: Wikipedia)

Maahan- ja maastamuutto on kuitenkin vain yksi kansainvälisyyden ilmentymä Suomessa. Myös muilla tasoilla olemme keskiajalta alkaen ollut tiiviissä yhteydessä muihin kulttureihin ja kansoihin. Jo myöhäiskeskiaikaisessa Saksassa valmistetussa Tyrvään kirkon alttarikaapissa esitettiin piispa Henrikin surmaava Lalli turkkilaisen sotilaan asussa – Osmanien kukistettua Konstantinopolin ja piiritettyä Wieniä vuonna 1529 aihe kun oli Keski-Euroopassa ajankohtainen. Mikael Agricola opiskeli Saksassa, mahdollisesti merkittävin Suomessa koskaan vaikuttanut tieteilijä, Turun ja Helsingin observatorioita johtanut Friedrich Wilhelm August Argelander oli suomalais-saksalaisesta suvusta. Ja sitten on tietenkin vielä Carl Ludvig Engel, Fredrik Pacius, Sinebrychoff, Fazer, Paulig, Stockmann, Didrichsen.. Toisaalta kuvanveistäjä Walter Runeberg tai arkkitehti Eero Saarinen, jotka hädin tuskin koskaan edes asuivat Suomessa.

Vaikka viimeisten vuosikymmenien maahanmuuton aiheuttamat muutokset suomalaisessa väestörakenteessa ja kulttuurissa vaikuttavat ehkä radikaaleilta ja ainutkertaisilta, ne eivät sitä ole. Päinvastoin, se 50-luvun yhtenäiskulttuurin kausi oli historiallinen poikkeus. Kanslianeuvos Risto Laakkonen on kuvannut tuota kautta seuraavasti:

Vielä pitkään sodan jälkeen eristimme itsemme muusta maailmasta. Tänne ei päästetty ketään. Ulkomaalainen tarvitsi työluvan pelkästään yhtä esitelmää varten. Ulkomaalainen ei voinut omistaa asunto-osakettakaan. Lisäksi oli joukko ammattipelottelijoita rakentamassa muuria ulkomaailmaa vastaan.

Vaikka Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja olisikin asiasta eri mieltä, kyllä Helsingissä pärjätään reilun kymmenen prosentin ulkomaalaisryhmän kanssa. Onhan sitä pärjätty ennenkin.

12 thoughts on “”Ensimmäinen suomalainenkin oli ulkomaalainen”

  • Kun nyt nimeni ja perussuomalaiset ovat samalla sivulla todettakoon, että
    a) olen äänestänyt viimeiset 20 vuotta vihreitä ja
    b) esivanhemmissani on puoli tusinaa Ruotsin ulkopuolelta 1600-luvulla tullutta ja [kauhistus] niitä riikinruotsalaisia, jotka ovat aikanaan myöskin maahansa muuttaneet.

    Mieli tekisi nipottaa otsikon käsitteellisestä ristiriidasta, mutta olen oppinut läksyni puolihuolimattomasta kommentoinnista.

    Tykkää

  • Mielestäni voisit Joonas saman tien mennä vähän kauemmaksi historiaan, kun (mielestäni hyvin) aloitit.

    – Ne suomalaiset, jotka edes kenties tuota suomalaista yhtenäiskulttuuria (jos sitä koskaan oli) olivat muodostamassa, ovat geneettiseltä perimältään sieltä sun täältä (Helsingin yliopiston kurssilla ”Suomalais-ugrilainen kansatiede” saa tästä enemmän tietoa, jos tahtoo). Alkuperäiset suomalaiset alkuasukkaat ovat sakkia, jota nykyään kutsutaan saamelaisiksi. Rannikoille pesiytynyt ulkomaalaisten joukko (kauhistus, esi-isämme, MEIDÄN esi-isämme), joista löytyy jälkiä ruotsalaisesta, saksalaisesta, balttilaisesta perimästä, ajoi ALKUPERÄISET suomalaiset, eli saamelaiset pohjoiseen. Täten ulkomaalaisten tulo Suomeen on ollut jo paljon vanhempi ilmiö kuin minne asti itse menet kirjoituksessasi, kuten myös tuo ”ulkomaalaisten” kammottava kulttuurin rappeuttaminen. Meidän aito kulttuurimme, Saamelainen kulttuurihan on tuhottu! Lisäksi, mistä saamelaiset tulivat? Pitäisi kysyä, miksi maahanmuutto oli OK silloin kun meidän esi-isämme tekivät sitä, mutta ei nyt? Tämä maa oli asutettu ”ulkomaalaisilla” ennen kuin suomalaisuutta edes oli keksitty.

    – Toinen asia, josta tahtoisin uus-xenofoobeja muistuttaa, on että se asenne, jota he nyt maahanmuuttajiin/uus-suomalaisiin kohdistavat, on aivan sama asenne, jolla suhtauduttiin SUOMALAISIIN Viipurista paenneisiin evakoihin. He saivat osakseen halveksuntaa, sättimistä, heitä, paikasta riippuen pidettiin toisen luokan kansalaisina, heidän asuttamiseensa ”kantaväestön” joukkoon suhtauduttiin penseästi. (Onko niin, että Viipurin evakot ovat epäkelpoja suomalaisia myös? Hehän eivät ole syntyneet nykyisten Suomen rajojen sisällä, pitäisikö heidät mahdollisesti ajaa Venäjälle?)

    Koska sanaa ”juntti” ei ole sopivaa käyttää, käyttäisin sanaa ”oppimaton” väestä, joka omaa ajatteluaan reflektoimatta käy Suomen hyvinvointia haittaavaa sotaa Suomeen veroja maksavia maanmiehiään vastaan, liittämällä heihin ominaisuuden, ”ei-suomalaisuuden”, sen kummemmin asiaa miettimättä.

    Kiinnittäisin myös huomiota siihen, että suomalaisuuden määrittely on tällä hetkellä aika häilyvää. Yhden perussuomalaisen sloganin kuulin: ”Suomalaisia ovat Suomessa syntyneet” … eli äitini, Viipurin evakko, ei Suomeen kelpaisi. Näinkö on? Ihmisten tulisi terävöittää argumenttejaan ja määritelmiään (esim. ”suomalainen”, ”suomalaisuus”, jotta tämä keskustelu etenee mihinkään suuntaan.

    Tykkää

  • P.S. Finlaysoninkin voisi noissa ulkomailta tulleissa kauheissa suvuissa mainita, Skotlannista tulivat tänne teollisuutta pystyttämään, roistot.

    Tykkää

  • Ruotsalaisuusasiaan liittyen on todettava, että yhden vallitsevan nykyhistorian näkemyksen mukaan nykyisen Ruotsin alueella oli suomenkielistä väestön ennen ruotsin kielen tulemista seudulle. Mitä tulee nykyisen Suomen alueen historiaan ennen ruotsalaisten tuloa, niin toki nykyinen historiankirjoitus on kulkenut ruotsalaisen eli valloittajan seulan läpi. Valloittajilla ei yleensä ole ollut tapana ylistää tai dokumentoida valloitetulla alueella ollutta kulttuuria ja historiaa, koska se ei edistä valloittajan intressejä.

    Maahanmuuttokeskusteluun aktiivisesti osallistuvien kannattaa miettiä, mikä on oma konkreettinen kosketuspinta maahamuuttajiin. Mikä on maahanmuuttajien osuus a) lähinaapurustossamme, b) lastemme koulussa/päiväkodissa, c) työpaikallamme, d) ystäväpiirissämme, e) perheessämme ja suvussamme. Monella maahaanmuuttoon erittäin myönteisesti tai kriittisesti suhtautuvilla ei ole mitään todellista kosketuspintaa maahanmuuttajiin (tai korkeintaan kategoriaan-c esim. teknologiasektorin tai finanssisektorin ulkomaalaisten huippuosaajien kautta). Puheet ovat tässsä asiassa usein toista kuin se henkilökohtainen omaan elämään vaikuttava valinta eli mihin kouluun lapset laitetaan, keitä valitaan lähipiiriin jne. Minulla on asiassa kosketuspintaa kaikkiin kategorioihin eikä vähiten siitä syystä, että olen naimisissa maahanmuuttajataustaisen puolison kanssa. Kerronpa myös sen, että kaikkein kovinta maahanmuuttajakritiikkiä (erilaisiin käytäntöihin ja tukiin liittyvää) olen kuullut maahanmuuttajataustaisilta ihmisiltä, jotka ovat tulleet Suomeen pärjäämään omillaan.

    Tykkää

  • Joonas Lyytinen: jos olisit rehellinen, sanoisit kehitysmaaperäisen maahanmuuton lisäävän sosiaalimenoja ja rikollisuutta Helsingissä. Miksi valehtelet ihmisille päin naamaa?

    Tykkää

    • Vaikka Hommafoorum-perspektiivistä saattaa vaikuttaa radikaalilta kirjoittaa maahanmuutosta muunakin kuin ongelmana, jokainen blogissa kerrottu tieto pitää paikkaansa.

      Pääosin kehitysmaista tuleva humanitaarinen maahanmuutto on kaiken kaikkiaan kohtuullisen marginaalinen ilmiö suomalaisessa maahanmuuttokentässä: neljä viidestä maahanmuuttajasta EI tule maahan humanitaarisin perustein. Ja maahanmuuton ja rikollisuuden suhde on paljon, paljon monimutkaisempi kuin annat ymmärtää – esimerkiksi 1950-luvulla, jolloin ulkomaalaisten määrä Suomessa oli kaikkien aikojen alhaisimpia, oli maa huomattavasti rikollisempi ja väkivaltaisempi kuin se on nykyisin.

      Tykkää

      • No hyvä, että myönnät kehitysmaaperäisen maahanmuuton aiheuttavan väkivaltaisten ja rikollisuuden kyllästämien ghettojen muodostumista. Näinhän on käynyt Ruotsissa, Lontoossa ja USA:ssa. Lontoossa tehdään yli 30 000 ryöstöä vuodessa. Yli 50 % tapauksista epäilty rikollinen on musta, vaikka mustia on vain 11 % Lontoon väestöstä.

        Tämä on se kehitys, jota sinä olet ajamassa Suomeenkin. Hyvä, että myönnät avoimesti pyrkiväsi rikollisuuden ja köyhyyden lisäämiseen Helsingissä. Outoa on se, että joku sinua äänestää vaaleissa.

        Tykkää

    • Joonas Lyytinen, lähteeni Lontoon rikollisuudesta on Wikipedia, jossa viitataan The Sunday Telegraphin artikkeliin.
      http://en.m.wikipedia.org/wiki/Crime_in_London
      The Telegraph sai Freedom of Information Actin avulla Lontoon oikeuslaitokselta tiedot epäiltyjen rodullisesta jakaumasta. Paikallinen vihervasemmisto toki haluaa pimittämällä estää äänestäjiä saamasta rehellistä tietoa rikollisuusongelmasta.

      Jos sinä tunnet Lontoon rikosongelman paremmin kuin The Telegraph, niin korjaa toki tuo Wikipedia-artikkeli.

      Vihervasemmisto haluaa Helsinkiin samanlaisen ghettorikollisuusongelman,joka on Lontoossa. Jos tunnet vihreitä, niin voisit kertoa, mikä perverssi pykologia heitä ajaa eteenpäin tässä tuhoisassa pyrkimyksessä.

      Tykkää

      • 1) en ole Joonas, Joonas on entinen kollegani. 2) miksi epäilty = syyllinen maailmankuvassasi? Pääsääntöisesti sivistyneiden maiden oikeuskäytännössä ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan – jos on niin että EPÄILLYISTÄ suurin osa on esim. Afrikkalaistaustaisia se saattaa kertoa jopa poliisitutkinnan vääristymistä enemmän kuin itse rikollisuuden jakaumasta. Olen poliisikoulutuksen ohessamtutustunut rasistisiin poliiseihin, joita katsoessa karmi ajatella minkälaisen kohtelun EPÄILTY, ei siis todistetusti SYYLLINEN tutkinnassa saisi. Onko termi Hangman jury sinulle tuttu? Tässä tapauksessa rikoksen ilmetessä lähdettäisiin metsästämään ensin maahanmuuttajia ja jos sieltä ei todellakaan löydy ketään sitten vasta edettäisiin kantasuomalaisiin, jotka Suomessa tekevät valtaosan rikoksista. 3) miksi ihmeessä uskot wikipediaa, jota kuka tahansa voi käydä muokkaamassa mieleisekseen…vaikka sinä?

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s