Yleisradion vaalikoneen vastaukset

Yleisradion vaalikoneeseen jättämäni vastaukset kommentteineen.

Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.

jokseenkin samaa mieltä

Nykyisin ihmisen terveys on vahvasti riippuvainen hänen sosio-ekonomisesta asemastaan: varakas mies elää keskimäärin 13 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Terveyskeskusmaksujen poistaminen on oleellinen askel tämän eron kiinnikuromiseksi. Muiden terveydenhuollon maksujen maksukattojen yhdistämistä tulosidonnaisesti pitäisi myös harkita. Maksukatot pitäisi yhdistää niin, että se edistäisi ennen kaikkea pienituloisten asemaa.

Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

jokseenkin eri mieltä

Vanhuksilla tulisi mielummin olla päivähoitoon rinnastettava oikeus asua kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista ja he itse sitä haluavat. Laitoshoidon tietoinen lisääminen ei ole sen enempää vanhusten kuin yhteiskunnankaan etu.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

jokseenkin eri mieltä

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja. Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa, jotka pitää harkita tapauskohtaisesti.

Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

täysin eri mieltä

Terveyden sosio-ekonomisesti tasaisemman jakautumisen vuoksi terveyskeskusmaksut pitää kunnastani poistaa, ei ainakaan korottaa.

Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.

  • sosiaalitoimen palveluihin
  • lasten päivähoitoon
  • vanhusten hoitoon
  • kouluihin
  • hoitohenkilökunnan palkkoihin
  • terveyskeskuksiin
  • erikoissairaanhoitoon

THL:n tekemän selvityksen perusteella Helsingin vanhusten pitkäaikaishoito on tällä hetkellä hyvällä tasolla, vaikka omais- ja kotihoidon tukea pitäisikin kehittää. Nuorten syrjäytyminen on suuri ongelma ja uhka tulevaisuudelle. Helsingissä jää vuosittain 300 – 400 nuorta ilman opiskelu-, työpaja- tai muuta vastaavaa paikkaa ja lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakkaita oli yli 10 000. Peruskoululla on keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä ja muun muassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Koulujen oppilashuoltoa pitää tehostaa. Sosiaalitoimessa pitää keskittyä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivoimiseen.

Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.

jokseenkin samaa mieltä

Kaupunki ei ole velvollinen järjestämään majoitusta Suomeen matkailijoina saapuneille ulkomaalaisille. Lasten, vammaisten tai apua tarvitsevien vanhusten perustarpeista tulee kuitenkin huolehtia.

Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.

jokseenkin eri mieltä

Helsingissä ei ole samanlaisia koulujen lakkautuspaineita kuin muuttotappioalueilla. Varsinkin pienillä lapsilla pitää olla oikeus omaan, kävely- tai pyöräilymatkan päässä olevaan lähikouluunsa.

Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.

jokseenkin eri mieltä

 Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

täysin eri mieltä

Emme tarvitse koulukiintiöitä, vaan aktiivista kaupunkisuunnittelua ja erilaisten asuinmuotojen sijoittamista samoille asuinalueille. Näin maahanmuuttajaghettojen syntyminen voidaan estää. Myös maahanmuuttajalapsilla pitää olla oikeus omaan lähikouluunsa. Rahoituksesta päätettäessä on huomioitava eri koulujen ominaispiirteet.

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

täysin samaa mieltä

Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin perustuva hädänalaisten ihmisten auttaminen on jokaisen kunnan vastuulla.

Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

jokseenkin eri mieltä 

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 teettämän tutkimuksen mukaan päivähoito-oikeuden ”perusteettoman käyttämisen” ongelma ei ole kovin suuri. Noin 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista toinen vanhemmista on kotona. Valtaosalla näistä lapsista on kuitenkin perusteltavissa oleva syy päivähoitoon: perheessä on sosiaalisia ongelmia, lapsella on kehityksen pulmia, vanhempi on työtön työnhakija tai vaikka maahanmuuttaja, jolloin päivähoito on kielen oppimisen kannalta lapselle edullista.

Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

jokseenkin samaa mieltä

Helsingissä jää vuosittain 300 – 400 nuorta ilman opiskelu-, työpaja tai muuta vastaavaa paikkaa ja lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakkaita oli yli 10 000. Vaikka ongelman torjuntaan määrättiin keväällä 10 miljoonan eritysmääräraha, lisää täytyy tehdä. Opetusministeriön laskelman mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. On vaikea kuvitella mitään kustannustehokkaampaa kunnallista toimintaa kuin nuoriin panostaminen.

Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

täysin eri mieltä

Sosiaalihuollon nykymallista pitää luopua ja ottaa käyttöön perustulo. Perustulolla järjestelmästä saataisiin yksinkertaisempi, kannustinloukuista päästäisiin eroon ja sosiaalihuollon resursseja vapautuisi aktiiviseen ohjaukseen ja kuntoutukseen nykyisen hakemushärdellin pyörittämisen sijaan.

Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.

jokseenkin eri mieltä

Guggenheim-hanke olisi ollut hyvä mahdollisuus saada Helsinkiin yksi merkittävä kulttuuri-instituutio lisää, mutta asia lienee nyt loppuun käsitelty. Toivottavasti se ei kuitenkaan ollut ainoa mahdollisuus, vaan kansainvälisesti merkittävää nykytaiteen museota lähdetään toteuttamaan esimerkiksi  Checkpoint Helsinki -konseptin pohjalta.

Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.

jokseenkin eri mieltä

Uutta tonttimaatata ei taianomaisesti ilmaannu Helsinkiin pakkolunastamalla. Kuitenkin esimerkiksi muuttamalla Länsiväylä bulevardiksi Lauttasaaressa saadaan tilaa 10 000 uudelle asukkaalle. Östersundomiin pitää myös nopealla tahdilla kaavoittaa uutta tonttimaata.

Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

täysin samaa mieltä

Tarvitseeko jätteiden lajittelusta edes enää keskustella 2010-luvulla?

Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

jokseenkin eri mieltä

Katujen kunnossapito on pääsääntöisesti Helsingissä hyvällä tolalla. Muutamien edellisten talvien kaltaisia runsaslumisia poikkeuksia on vaikea etukäteen ennustaa. Helsingin keskustassa kaupunki voisi hoitaa katujen kunnossapidon kokonaisvaltaisesti. Pyöräteiden paremmalla talvikunnossapidolla voitaisiin tukea ympärivuotista työmatkapyöräilyä.

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

jokseenkin eri mieltä

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

jokseenkin samaa mieltä

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyttyä yhdeksi metropoliksi häviää niiden välinen verokilpailu ja kiinteistöveron maltillisella korotuksella on mahdollista rahoittaa väestön ikääntymisen mukaanaan tuoma menojen nousu. Korottamalla rakentamattomien ja vajaarakennettujen tonttien kiinteistöveroa voidaan myös kaupunkirakenteen tiiviyttä edistää.

Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

täysin samaa mieltä

Ruuhkamaksut parantaisivat Helsingin liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, parantaisivat ilmanlaatua ja lisäisivät joukkoliikenteen käyttöä. Liikenneministeriön laskelmien mukaan ne ovat myös kustannustehokas järjestelmä. Ilman niitä kaupunkiin pitäisi rakentaa jättiristeyksiä ja moottoriteitä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa tai liikenne lamaantuisi täydellisesti vuoteen 2035 mennessä. Ja kaiken lisäksi, valtaosa helsinkiläisistä on ruuhkamaksujen kannalla.

Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.

jokseenkin samaa mieltä

Tiivis kaupunkirakentaminen julkisen liikenteen äärelle on kustannustehokasta ja säästää ympäristöä. Tornitaloja pitää kuitenkin sijoittaa niin, ettei kaupungin ”skyline” esimerkiksi mereltä katsottaessa muutu oleellisesti.

Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

täysin samaa mieltä

Kun pääkaupunkiseudun kunnat saadaan yhdistettyä yhdeksi metropolialueiksi, päätäntövaltaa pitää Oslon ja Tukholman esimerkin mukaisesti delegoida kaupunginosavaltuustoille. Paikallisista asioista pitää päättää paikallisesti.

Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

täysin samaa mieltä

Joukkoliikenteen lippujen hintoja pitää laskea ja lastenlippu ulottaa 17-vuotiaisiin asti.

Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

täysin samaa mieltä

Liikenneinvestointien kohdentaminen yksityisautoilun sijaan työmatkapyöräilyyn ja toimivaan joukkoliikenteeseen on paras vaihtoehto niin kaupunkirakenteen, ympäristön kuin kaupunkilaisten terveydenkin kannalta.

Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.

  • asunnottomien yömaja
  • huumeruiskujen vaihtopiste
  • turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
  • ongelmanuorten hoitokoti
  • päihtyneiden katkaisuasema

Kysymykseen on vaikea vastata, koska, kilometrin säteellä kodistani on jo huumeruiskujen vaihtopiste ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, eikä kummastakaan ole koitunut minkäänlaista häiriötä. Olisin valmis ottamaan naapurustoon minkä tahansa näistä.

Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.

täysin samaa mieltä

Kyllä. Yhdistyminen tuottaisi etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa. Ihmisten arkea lähellä olevissa asioissa päätöksentekoa pitää tuoda lähemmäksi esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen avulla.

Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

jokseenkin samaa mieltä

Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

jokseenkin samaa mieltä

Kuntavaaleissa äänestetään nuorten arkea lähellä olevista asiosta, muun muassa kouluista, liikuntapaikoista ja nuorisotoimesta. Näissä asioissa olisi hyvä saada nuorten ääni paremmin kuuluviin. Äänestysikärajan laskemisesta evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa saatiin hyviä kokemuksia. Kirkon tukimuskeskuksen tutkijan mukaan ”nuorille voi antaa äänioikeuden. He ovat halukkaita ja kykeneviä kantamaan vastuuta”.

Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.

  • karsittava palveluja
  • korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
  • korotettava veroja
  • myytävä kunnan omaisuutta
  • kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja
  • otettava lisää velkaa

Taloudellisen taantuman aikana hätiköidyillä palveluiden karsimisilla saadaan aikaan pahaa tuhoa. 90-luvun laman aikana tehtyjen leikkauksien laskuja maksetaan vielä nykyisinkin.

Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

jokseenkin eri mieltä

Kuntien palvelujen käyttäjäkuntana pitää pysyä koko väestö ja eikä pidä antaa varakkaampien kadota ykistyissektorin piiriin. Joissain tietyissä tapauksissa tätä voidaan kuitenkin harkita. Esimerkiksi päivähoitomaksujen yläraja tulee vastaan jo varsiin kohtuullisilla tuloilla. Hyvätuloisten perheiden maksaman ylimmän päivähoitomaksun korottaminen voisi olla mahdollista.

Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

en osaa sanoa

Oleellista on katsooko kansanedustaja voivansa riittävässä määrin hoitaa myös valtuutetun tehtäväänsä vai viekö valtakunnanpolitiikka kaiken ajan. Viime kädessä päätös valtuutettujen valinnasta on äänestäjillä, eikä ehdokkaiden esikarsinta kuulu demokratiaan.

Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

jokseenkin samaa mieltä

Ainakin tilanteissa, jossa kunnat tekevät useita peräkkäisiä liitoksia, joista jokaisessa viiden vuoden suoja-aika alkaa uudelleen, alkaa asiaintila olla kohtuuton. Kuntaliitoksien jälkeen pitäisi myös kunnan palvelu- ja henkilöstörakennetta päästä uudistamaan ja päällekkäisiä toimintoja purkamaan kohtuullisessa ajassa.

Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

jokseenkin eri mieltä

Ihmisiä ei pidä eikä voida demokratiassa sulkea politiikan ulkopuolelle heidän ammattinsa tai työnantajansa perusteella. Valta edustajiensa valinnasta on suoraan tai välillisesti äänestäjillä. Kunnanhallituksen jäsenien pitää tietenkin olla tarkkana esteellisyyskysymyksissä.

Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?

  • Leikkaan lapsilta.
  • Leikkaan vanhuksilta.
  • Yritän tasapuolisesti höylätä kummaltakin.
  • On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

Tällaisessa karmaisevassa tilanteessa olisi ajateltava tulevaisuutta. Lasten palveluista karsiminen aiheuttaisi vuosikymmeniä inhimillistä kärsimystä ja myös valtavia kustannuksia. Yksi syrjäytynyt nuori aiheuttaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonan euron menot. Tuolla rahalla hoitaisi aika monta vanhustakin. Todellisuudessa valinta ei kuitenkaan, onneksi ole näin yksioikoinen kun tässä kysymyksenasettelussa.

Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?

  • Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.
  • Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
  • On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen.
  • Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
  • Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.

Lyhytnäköisen talousajattelun jäljet 60-70-luvun Suomessa ovat nähtävissä melkein kaikkien Suomen kaupunkien keskustoissa. Helsingissä esimerkiksi hävitettiin niin Heimolan kuin Norrménin talot. Nyt 2010-luvulla pitää ottaa oppia menneisyyden virheistä.

Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?

  • Näen tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä. En voi ymmärtää pyrkimystä monimuotoisesta asuinkulttuurista.
  • Mietin voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
  • Lähden aktiivisesti hakemaan kompromissia naulaamatta omaa kantaani kiinni.
  • Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

Näin asuinalueita tulee rakentaa, jotta ei synny ongelmalähiöitä ja eliittiasuinalueita, maahanmuuttajaghettoja ja kantaväestön aidattuja yhteisöjä. Ja näin asuinalueita on tähänkin asti pääsääntöisesti rakennettu. Hankkeen kanssa eri mieltä olevien ihmisten leimaaminen lähtökohtaisesti suvaitsemattomiksi on kuitenkin perusteetonta ja tyhmää.

Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?

  • Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta. Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.
  • Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
  • Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa.
  • Minulla on syvää näkemystä, haluan visioida ja ajatella hiljaa ennen kuin tulen esiin ajatusteni kanssa.

Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?

  • Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.
  • Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
  • Ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita.
  • Pyrin olemaan moitteeton. Vaadin sitä sekä itseltäni että alaisiltani.
  • Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.

Ulkoistin kysymykseen vastaamisen suoraan työkavereilleni ja tämä oli yksimielinen kanta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s