Helsingin uutisten vaalikoneen vastaukset

Ensimmäinen vaalikonekyseli kolahti sähköpostilaatikkoon tänään iltapäivällä. Alla Helsingin uutisten vaalikoneen kysymykset ja vastaukset selityksineen. Helsingin uutisilla oli käytössään ZEF-vaalikonejärjestelmä, eli sama jota esimerkiksi MTV3 on käyttänyt viime vuodet: vastaus valitsemalla kohta vapaasti akselilla samaa mieltä – eri mieltä.

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Melko eri mieltä

Pieni- ja keskituloisille lapsiperheille päivähoitomaksut ovat merkittävä menoerä, ja niiden korottaminen hankaloittaisi lapsiperheiden asemaa. Päivähoitomaksujen yläraja tulee kuitenkin vastaan jo varsiin kohtuullisilla tuloilla. Hyvätuloisten perheiden maksaman ylimmän päivähoitomaksun korottamista voisi harkita.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla.

Osittain samaa mieltä

THL:n tekemän selvityksen perusteella Helsingin vanhusten pitkäaikaishoito on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Vanhustenhoidossa pitää keskittyä erityisesti koti- ja omaishoidon tukemiseen ja auttamaan vanhuksia asumaan kotonaan niin pitkään kun se on mahdollista. Mikäli näiden palveluiden parantaminen vaatii maltillisia veronkorotuksia, ovat ne perusteltavissa.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Melkein täysin eri mieltä

Pakko ei yleensä tuota parasta tulosta. Maahanmuuttajien kielen oppimisen ja kotoutumisen kannalta oleellisempaa on luoda sellaisia sosiaalisia tilanteita, jossa maahanmuuttajat pääsevät luontevasti käyttämään suomen tai ruotsin kieltä kantaväestön kanssa. Tarvitaan ammatillista koulutusta, työpajatoimintaa, monikulttuurisia liikunta- ja urheiluseuroja ja monikielisiä kirjastoja.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Täysin samaa mieltä

Olen. Sosiaaliset ongelmat eivät katoa piilottamalla ne pois näkyvistä. Asuinalueellani Maunulassa toimii jo nyt suonensisäisesti huumeita käyttävien terveys- ja sosiaalineuvontaan erikoistunut terveydenhuollon yksikkö, eikä se ole aiheuttanut mitään häiriötä. Yksiköiden sijoittamisessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon esimerkiksi koulut ja päiväkodit.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Melkein täysin eri mieltä

Työttömien syrjäytymistä estää kepin sijaan paremmin porkkana: sosiaaliturvajärjestelmää on muutettava niin, että se tekee työnteosta työttömälle aina taloudellisesti kannattavaa. Parhaiten tämä onnistuu perustulolla. Erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille pitää lisäksi tarjota aktiivisia työllistämistoimia.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä

Melko eri mieltä

Ilmaisen joukkoliikenteen sijaan Helsinkiin pitää saada parempaa joukkoliikennettä. Menetetyt lipputulot olisivat noin 150 miljoonaa euroa ja ne pitäisi löytää muualta kaupungin budjetista. Ilmaisuuden sijaan joukkoliikenteen vetovoimaa parantaa enemmän toimiva poikittaisliikenne, tiheät vuorovälit ja hyvät vaihtoyhteydet.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Melkein täysin eri mieltä

Kuntien perustehtäviä, kuten perusopetusta, terveydenhuoltoa ja vanhuspalveluita tuottavien työntekijöiden lomautukset ovat vihon viimeinen säästökeino.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Melkein täysin samaa mieltä

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja. Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa, jotka pitää harkita tapauskohtaisesti.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Melkein täysin eri mieltä

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän työolobarometrin mukaan hyvän työpaikan tunnusmerkki on yleensä avoimuuden, keskinäisen luottamuksen ja vastavuoroisuuden ilmapiiri. Työpaikan jatkuvuuden puolesta pelkääminen vahingoittaa työntekijöiden luottamusta ja johtaa turvallisuushakuiseen käyttäytymiseen jossa epäkohtiin ei uskalleta puuttua eikä omaa työtä kehittää. Suurten ikäluokkien eläkeelle jäämisen myötä kunta-ala joutuu kilpailemaan yksityissektorin kanssa osaavasta työvoimasta eikä työolojen heikentäminen ole omiaan lisäämään kuntien vetovoimaa työnantajina. Varsinkaan kun palkalla ei välttämättä pystytä kilpailemaan.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Osittain samaa mieltä

Yli 20 000 asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenten viikkossa luottamustehtävään käyttämä aika lähenee jo osa-aikatyötä (14 – 16 tuntia / vko). Tällaisen työpanoksen vaativan tehtävän hoitaminen ilman rahallista korvausta voi monille olla vaikeaa. Tämä on demokratian kannalta ongelmallista: tärkeimpiä luottamustehtäviä voivat hoitaa vain ihmiset, jotka ovat varakkaita ja voivat vaikuttaa työaikoihinsa ja -määräänsä. Pormestarimallilla voitaisiin ehkä helpottaa Helsingissä johtavien kuntapäättäjien työtaakkaa poliittisesta ohjauksesta luopumatta.

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.

Melkein täysin eri mieltä

Kaupunki ei ole velvollinen järjestämään majoitusta Suomeen matkailijoina saapuneille ulkomaalaisille. Lasten, vammaisten tai apua tarvitsevien vanhusten perustarpeista tulee kuitenkin huolehtia.

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.

Osittain eri mieltä

Maailman parhaaksi todetun suomalaisen peruskoulujärjestelmän kulmakivi on se, että oppilaille pyritään tarjoamaan yhtä hyvät mahdollisuudet oppimiseen asuinpaikasta ja vanhempien varakkuudesta huolimatta. Koulujen tasoeroja pitää pyrkiä tasaamaan antamalla erityistukea heikommin suorituville kouluille.

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).

Osittain samaa mieltä

Periaatteessa, jos samalla kannustetaan ja tuetaan myös isien nykyistä aktiivisempaa osallistumista lastenhoitoon. Vanhemmuuden kustannuksien pitäisi jakautua nykyistä tasaisemmin mies- ja naisvaltaisille aloille, eikä vanhemmuudesta pitäisi muodostua estettä naisten etenemiselle työelämässä. Kunnalle kotihoito tulee kuitenkin aina edullisemmaksi kuin päivähoitopaikan tarjoaminen. Olin itse hoitovapaalla molempien lapsieni kanssa ja suosittelen samaa kaikille isille.

Adoptioperheitä eriarvoisesti kohteleva kuntalisä pitää korjata. Asiasta voi lukea lisää täältä.

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista

Melkein täysin eri mieltä

Emme tarvitse koulukiintiöitä, vaan aktiivista kaupunkisuunnittelua ja erilaisten asuinmuotojen sijoittamista samoille asuinalueille. Näin maahanmuuttajaghettojen syntyminen voidaan estää. Myös maahanmuuttajalapsilla pitää olla oikeus omaan lähikouluunsa. Rahoituksesta päätettäessä on huomioita eri koulujen ominaispiirteet.

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.

Osittain samaa mieltä

 Guggenheim-hanke olisi ollut hyvä mahdollisuus saada Helsinkiin yksi merkittävä kulttuuri-instituutio lisää. Toivottavasti se ei ollut ainoa mahdollisuus, vaan nykytaiteen museota lähdetään toteuttamaan esimerkiksi  Checkpoint Helsinki -konseptin pohjalta.

16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.

Osittain eri mieltä

Lähikirjastot ovat tärkeitä ihmisryhmille, jotka eivät helposti pääse liikkumaan, kuten vanhuksille ja lapsille. Siksi lähikirjastoverkkoa ei saa purkaa. Lähikirjastot ja uusi Keskustakirjasto eivät saa olla toistensa vaihtoehtoja.

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.

Osittain eri mieltä

Terveasemien peruspalveluiden, äitiys- ja lastenneuvoloiden, yleislääkärien ja hoitajien vastaanottojen sekä päihdetyöntekijöiden pitää olla lähellä ihmisiä: asuinalueiden terveyskeskuksissa tai matalan kynnyksen palvelupisteissä kuten terveyskioskeissa.

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.

Melkein samaa mieltä

Asumisen pitää Helsingissä olla nykyistä halvempaa niin, että myös pienituloisilla on mahdollisuus asua kaupungissa. Helsinki tarvitsee lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa.

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.

Osittain samaa mieltä

Yksityisautoilua tulee hillitä ja kävelyä, joukkoliikenteen käyttöä sekä työmatkapyöräilyä tukea. Pysäköinti ja parkkisakkoja tehokkaampia keinoja yksityisautoilun suitsemiseen ovat kuitenkin liittymäpysäköintimahdollisuudet ja ruuhkamaksu – ei pysäköintimaksujen ja parkkisakkojen korotus.

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena

Melkein samaa mieltä

Kyllä. Yhdistyminen tuottaisi etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s