Lentävät sankarilääkärit

Kuva: Wikimedia Commons Scoo, CC-SA

Viikolla tiedotusvälineissä uutisoitiin, että lääkärihelikopterien rahoitus siirtyy kokonaan valtion kontolle.  Aikaisemmin rahat toimintaan oltiin saatu Raha-automaattiyhdistyksen tuilla ja yhdistysten keräämillä lahjoitusvaroilla. Valtion budjettin 22 miljoonan euron määrärahalla ylläpidetään viittä helikopteritukikohtaa ja myöhemmin tarkoituksena on lisätä kuudes tukikohta Tampereelle.

Toisin kuin yleisesti luulaan, eivät lääkärihelilkopterit kuljeta potilaita sairaalaan kovinkaan usein, vaan ne toimittavat paikalle lääkärin, joka nousee potilaan kanssa ambulanssiin. Tavallinen ambulanssikuljetus on huonokuntoiselle potilaalle usein parempi vaihtoehto kuin helikopterikyyti ja ambulanssi on vielä usein perillä sairaalassa yhtä nopeasti kuin helikopteri.

Lääkärihelikopteritoiminnan ongelmana on se, ettei sen kustannusvaikuttavuutta ole juurikaan tutkittu. Eli sitä, kuinka paljon pelastettuja ihmishenkiä tai terveyttä toimintaan sijoitetulla rahalla saadaan. Erään vuonna 2000 julkaistun raportin mukaan helikopterilla toimitettu hengenpelastava apu maksaa 3 196 – 528 782 euroa potilaan yhtä lisäelinvuotta kohden. Lääkärihelikopterista todellista hyötyä perinteiseen sairaankuljetukseen verrattuna saaneiden potilaiden on arvioitu olevan parhaimmillaan noin neljäsosa ja hengen pelastava apu on harvinaista – lähinnä yksittäistapauksia. Lääkärihelikopterin kustannusvaikuttavuutta on arvioitu raportin pohjalta ”lievästi positiiviseksi” olettaen, että toiminnan volyymi on riittävä. Hengenpelastavan avun hulppean kustannushaarukan huomioon ottaen tätä ei voida varmaankaan pitää kovin tarkkana arviona.

Pelastushelikopterit luovat ihmisille turvallisuuden tunnetta ja niiden positiivista imagoa on pönkittänyt JIM-kanavan realitysarja. Helikopterilla paikalle kiittävistä sankarilääkäreistä saa hyvää televisiota. Asialla on kuitenkin toinenkin puoli. Viikolla THL:n pääjohtaja Pekka Puska vaati suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän pelastamista: ”80 prosenttia suomalaisista asuu sellaisen terveyskeskuksen alueella, jossa aikaa lääkärille joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa”. Terveyskeskukset uhkaavat jäädä yksityisten lääkäriasemien ja työterveyshuollon rinnalla toisen luokan terveyspalveluiksi toisen luokan kansalaisille. Terveyskeskukset ovat keskeisessä asemassa suomalaisten kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Onko perusteltua, että  valtion rajallisia rahoja sijoitetaan 22 miljoonaa lääkärihelikopteritoimintaan ilman perusteellista kustannusvaikuttavuuden arviointia samalla kun kansalaisten eriarvoisuus perusterveydenhuollon palveluiden saatuvuuden osalta kasvaa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s