Tanssiinkutsu ekumeeniseen jenkkaan

Kotimaa24-verkkosivusto uutisoi eilen kirkkomyönteisten vihreiden valmistelevan uuden, Armon vihreiksi kutsutun järjestön perustamista. Hankkeen yhden puuhamiehen professori Heikki Hiilamon mukaan ”taustalla on puolueen jännitteinen suhtautuminen kirkkoon ja uskontoihin. – Jyrkillä ja ymmärtämättömillä linjauksilla on suljettu toiminnasta pois ihmisiä, joille kirkko ja kristinusko ovat tärkeitä”.

Uutinen herätti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Erityistä kritiikkiä esitettiin jutussa haastatellun Jukka Relanderin kommenttille, jonka mukaan ”Puolueessa on ollut hyvin järjestynyt ateistinen osasto mutta kristinuskoon muulla tavoin suhtautuvat eivät ole oikein löytäneet toisiaan”. Monet katsoivat ettei mitään ateistista vihreää fraktiota ole olemassakaan eikä puolueen suhtautuminen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ole kielteinen, tavoitteena on vain kirkon juridisen erityisaseman purkamisen myötä edistää uskonnonvapautta ja tasa-arvoa.

Aluksi pitää tunnustaa muutama tosiasia. Ensinnäkin, jo vihreän kannattajakunnan ikä- ja koulutusrakenteen perusteella on selvää, että puolueen jäsenten keskimääräiset asenteen kirkkoon ja uskonnollisuuteen poikkeavat koko väestön keskimääräisistä näkemyksistä ja asenteista. Mikäli vihreät haluavat lisätä kannatustaan suurimpien kaupunkien korkeasti koulutettujen nuorten ulkopuolella, ei puolueella ole varaa antaa itsestään vaikutelmaa kirkkoihin ja uskontoihin vihamielisesti suhtautuvana joukkona taistelevia ateisteja. Monien vihreiden, ainakin osittain tiedostamatonta asennetta luterilaista kirkkoa ja uskonnollisia yhteisöjä kohtaan yleensä kuvaa Vesa Saarisen (monilta osin ansiokas) blogikirjoitus tästä samaisesta aiheesta:

Evankelis-luterilainen kirkko kaipaa Vihreiden hyviä näkemyksiä sukupuolten, seksuaalivähemmistöjen, uskontojen, elämäntapojen ja etnisten ryhmien tasa-arvosta. Viekää Vihreiden hyvät ajatukset evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta älkää salakuljettako kirkkoa puolueeseen. Vihreät pärjää ilman evankelis-luterilaisen kirkon uskontunnustusta, evankeliumia ja luomisoppia. Konservatiivisuus, epätasa-arvoisuus ja suvaitsemattomuuskaan eivät Vihreisiin sovi.

Tässä ajattelumallissa vihreät siis edustavat suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa ja kirkko vain konservatiivisuutta, epätasa-arvoa ja suvaitsemattomuutta. Ei kai se nyt ihan näinkään mustavalkoista voi olla. Toiseksi, evankelis-luterilaisella kirkolla on erityisasema Suomessa, koska siihen edelleen kuuluu melkein neljä viidennestä suomalaisista. Silloin kun tätä ei haluta huomioida,  aikaansaadaan valitettavasti sellainen vaikutelma, että ei olla muuttamassa kirkkoon tai kirkkoihin liittyvää lainsäädäntöä vaan vastustetaan itse insitituutiota.

Tyystin toinen asia on, miten tämän pitäisi näkyä maan lainsäädännössä (jos mitenkään). Ylimalkaisten ”kirkko ja valtio pitää erottaa toisistaan” -heittojen esittäminen ei ole kovin informatiivinen kommentti, jos sen sisältöä ei haluta avata tarkemmin. Mitä tällä tarkoitetaan? Olen kuullut useamman kerran tämän vielä muodossa ”valtio ja kirkko pitää erottaa toisistaan niinkuin Ruotsissa tehtiin” ollenkaan ymmärtämättä, että Ruotsin kirkon tilanne on nyt uudistusten jälkeen suurin piirtein sama kuin se on ollut Suomessa jo vuodesta 1812. Valtion ja kirkon suhteisiin liittyy ainakin seuraavat konkreettiset asiat:

  1. Yhteisövero. Tämä on jokseenkin omituinen instituutio, josta pitäisi päästä jo eroon. Yhteisöveron tuotto voitaisiin ohjata kunnille, jotka voisivat käyttää ne rahat joko hautaustoimen järjestämiseen itse tai hankkia sen vaikka ostopalveluina seurakunnilta. Seurakunnilla on tässä kuitenkin olemassa varsin toimiva ja kustannustehokas organisaatio. Osa verosta voitaisiin myös kanavoida museoviraston kautta kirkon rakennushistorialllisesti arvokkaan kiinteistömassan ylläpitoon hakemusten perusteella.
  2. Kirkollisvero. Jäseniltä peritty maksu ei kai sinänsä ole mikään suuri tasa-arvo-ongelma, mutta ongelmana on se, että veronkanto-oikeus koskee vain kahta kansankirkkoa. Ymmärtääkseni esimerkiksi Suomen ekumeeninen neuvosto on ehdottanut, että nykyisestä vero-oikeudesta voitaisiin siirtyä samantyyppiseen malliin kuin ammattiyhdistysliikkeillä on jäsenmaksujen kanssa ja tämä voisi koskea kaikkia rekisteröityjä uskonnollisia yhteisöjä.
  3. Kirkkolaki ja laki ortodoksisesta kirkosta. Tämä on enemmänkin symbolinen kuin todellinen ongelma. Sinänsä lait voitaisiin varmaan jollain aikavälillä lakikirjasta poistaakin ja hoitaa kirkkojen omilla säännöillään.

Sitten on olemassa asioita, jotka nousevat myös esiin tässä samassa keskustelussa, mutta joissa ei oikeastaan ole kyse kirkon ja valtion suhteista lainkaan . Kuten esimerkiksi siinä, että lapsilla on kouluissa oikeus oman uskonnon (tai uskonnottomuuden) opetukseen (tiettyjen ehtojen täyttyessä). Tämä oikeus koskee suurin piirtein yhtä lailla kaikkia eri uskontokuntia. Toki on ehdotettu, että tästä järjestelmästä luovuttaisiin, mutta se on varsin huono idea. Ruotsissa ja Norjassa, jossa oman uskonnon opetus on korvattu yhteisellä uskontotiedolla on myös ilmennyt ongelmia ja opetuksesta on jouduttu vapauttamaan uskontokuntiin kuulumattomia – Norjassa peräti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksellä. Valtakulttuurin ja -uskonnon vaikutusta “neutraalissa” uskontotiedossa on vaikea välttää.

9 thoughts on “Tanssiinkutsu ekumeeniseen jenkkaan

  • Lämmin kiitos vastakommentista!

    Tartuit lauseeseeni ”Konservatiivisuus, epätasa-arvoisuus ja suvaitsemattomuuskaan eivät Vihreisiin sovi”. Lause on kieltämättä epätarkasti muotoiltu.

    Ajatukseni ei ollut eikä ole, että evankelis-luterilainen kirkko instituutiona on eksplisiittisesti konservatiivinen, epätasa-arvoinen ja suvaitsematon. Eikä ajatukseni ole se, että kaikki evankelis-luterilaista uskontoa tunnustavat ovat jotakin tai joitakin näistä kolmesta.

    Ajatukseni on se, että evankelis-luterilaisen kirkon monet jäsenet – jopa papit – ovat esittäneet kovin konservatiivisia, epätasa-arvoisia ja suvaitsemattomia näkemyksiä. Heidän ajatuksiaan en Vihreisiin toivo. Mutta edelleen: näkemykseni ei ole, että kirkko tai sen jäsenet olisivat konservatiivinen, epätasa-arvoinen ja suvaitsematon monoliitti. (Samalla on toki todettava, että moisten näkemysten ujuttautuminen Vihreisiin ei nyt mikään todellinen uhka liene.)

    Toisaalta myös tulkintasi, jonka mukaan mielestäni ”kirkko (edustaa) vain konservatiivisuutta, epätasa-arvoa ja suvaitsemattomuutta” on liioiteltu. Tätä en kirjoituksessani väitä. Sana ”vain” on omaa tulkintaasi, eikä se osu kohdalleen.

    Tykkää

    • Otin sinut ehkä vähän epäreilustikin esimerkiksi siitä suhtautumisesta uskonnollisiin yhteisöihin, joihin Vihreissä aika ajoin törmää ja, kuten sanoin, uskon että ne asenteet ovat ainakin osittain tiedostamattomia. Ymmärsin kyllä, ettet kirjoituksellasi tuota sinänsä pyrkinyt sanomaan, ja, kuten sanoit, se ”vain” oli minun oma kärjistykseni.

      Todetean vielä, että olen monesta blogissasi esittämästä kommentista samaa mieltä, esimerkiksi itselleni ortodoksisen kirkon jäsenenä Armon vihreiden teesien evankelis-luterilainen painotus tuntui vieraalta.

      Tykkää

  • Terve,

    pari kommenttia aiheesta eli ”evankelis-luterilaisella kirkolla on erityisasema Suomessa, koska siihen edelleen kuuluu melkein neljä viidennestä suomalaisista.” Tämä on huono peruste sortaa meitä 1/5. Vertailun vuoksi ruotsinkielisiä on neljä kertaa vähemmän kuin uskontokuntiin kuulumattomia.

    ”kirkko ja valtio pitää erottaa toisistaan” -heittojen esittäminen ei ole kovin informatiivinen kommentti, jos sen sisältöä ei haluta avata tarkemmin. Mitä tällä tarkoitetaan?” Aika hyvä lista korjattavista epäkohdista löytyy Vapaa-ajattelijoiden kannanotoista, kuten tästä:
    http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lausunnot/puolueille

    Kirkko on tietysti monille hieno asia, mutta mielelläni antaisin kirkon kannattajilleen ja kannattajat kirkolleen ilman tarvetta kulkea maksamieni verorahojen kautta. tehköön keskenään, (lakin sisällä), mitä haluavat. Mutta antakaa minulle ja muille tasa-arvo vakaumuksemme suhteen. Se ei ole paljoa vaadittu sivistysvaltiossa eikä kirkolla tai sen kannattajille pitäisi olla tässä mitään menetettävää tai pelättävää.

    Mikko Pöri

    Tykkää

  • Hei,

    Se, että valtaosa suomalaisista kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön ja että tuolla yhteisöllä tästä johtuen on tietty erityisasema suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa ei mielestäni tarkoita että tähän uskontokountaan kuulumattomia sorrettaisiin. Minusta ilmaisu ”sorto” on myös aika voimakas ilmaus esimerkiksi siitä, että yliopistojen promootioiden ja valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestetään evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia, joihin uskonnottomat tai muihin uskontokuntiin kuuluvat voivat tai voivat olla osallistumatta. Tai siitä, että jossain valakäytännöissä ihmisellä on valittavanaan joko uskonnollinen vala tai uskonnoton vakuutus.

    Oleellista on, ettei kukaan oman vakaumuksensa vastaisesti joudu harjoittamaan mitään uskontoa ja siten Vapaa ajattelijoiden ehdotus uskonnottomasta varhaiskasvatuksesta päiväkodeissa on varmasti ihan kannatettava ajatus.

    Tykkää

  • Oleellista on erottaa valtio kirkosta. Valtion tulisi olla neutraali suhteessa vakaumukseen. ”Erityisasema” ei mielestäni ole kovin selkeä ilmaisu tilanteesta, ja ainakaan sen ei tulisi heijastua valtion toimintaan sen enempää kuin muidenkaan kansalaisjärjestöjen tai poliittisten liikkeiden.

    Ja sorto on oikea sana siitä, että 19,2 % kansastamme joutuu kouluissa, armeijassa, kirkossa yms. seremonioissa epätasa-arvoiseen asemaan ja maksamaan veroja vakaumuksensa vastaisen toiminnan tukemiseksi.

    Mitä pahaa olisi kirkon erottamisessa valtiosta, kuka siitä kärsisi ja miten? Miksi haluatte jatkaa tätä ongelmatilaa?

    Tykkää

  • ”[…] lapsilla on kouluissa oikeus oman uskonnon (tai uskonnottomuuden) opetukseen (tiettyjen ehtojen täyttyessä).”

    Suomen perusopetusjärjestelmässä oppilas opiskelee joko ainetta nimeltä oman uskonnon opetus tai jos hän ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, ainetta nimeltä elämänkatsomustieto. Suomessa ei ole mainitsemaasi uskonnottomuuden opetusta. Elämänkatsomustiedon oppisisältö ei ole uskonnottomuuden opiskelua, vaan elämänkuvaan ja -katsomukseen liittyvän tieteellisen, filosofisen ja juridisen aineiston käsittelyä ikävaiheeseen sopivalla tavalla.

    Aiheeseen liittyen todettakoon, että jostain syystä meillä on lainsäädännössä sellainen epäsuhta, että uskontokuntiin kuulumattoman vanhemmat voivat valita lapselleen oman uskonnon opiskelua, mutta johonkin uskontokuntaan kuuluvan lapsen vanhemmat eivät voi valita lapselleen elämänkatsomustiedon opiskelua.

    Tykkää

  • Olet oikeassa, vaihtoehdot ovat joko oman uskonnon opetus, joka valtaosalla on evankelis-luterilaista uskonnonopetusta ja elämänkatsomustieto. Tarkennuksena todettakoon, että uskonnottomat vanhemmat eivät voi valita mitä tahansa oman uskonnon opetusta (esimerkiksi ortodoksista tai islamia) vaan vain sen yleisimmän evankelis-luterilaisen version.

    Tykkää

  • Kirkon läsnäolo kouluissa, armeijassa ja mm. sairaaloissa on tosiaan aika lailla monimutkaisempi asia kuin tuo ”kirkko erotettava valtiosta” -slogan antaa ymmärtää. Muun muassa koulut saavat käsittääkseni itsenäisesti päättää, millaista ohjelmaa lukukausien päättäjäisissä on, ja sairaalateologien läsnäolo riippunee sairaalan päätöksistä. Usein kirkon läsnäolo johtuu jopa ihan henkilökohtaisista kontakteista paikan työntekijöiden ja seurakunnan välillä. Sellaisiin tilanteisiin on aika lailla vaikeampi puuttua lainsäädännöllisin keinoin – kyse on enemmän työntekijöiden tilannetajusta ja hienotunteisuudesta.

    Ihan hyvä kysymys on, milloin teologin läsnäolo, armeijassa tai sairaalassa, on enemmistön palvelemisen nimessä perusteltua, ja milloin häiritsee läsnäolollaan toisuskoisia.

    Tuo yksi virsi ei tee jumalanpalvelusta -linjaus yhdessä muuten uskonnottomien seremonioiden kanssa taitaa olla ihan hyvä kompromissi.

    ”Sorto”. Hmmm. Kyllä valtio käyttää aika paljon rahaa minunkin vakaumukseni vastaisesti, mutta en silti ole kokenut tulleeni sorretuksi. Ehkä minun pitäisi muuttaa retoriikkaani. 🙂

    Katsomusten tasaveroisuus on oikeasti hyvä tavoite. Uskonnonopetuksesta olen Joonaksen kanssa samoilla linjoilla. On vaikea nähdä tasaveroisuuden lisäämisenä sitä, että kaikki vähemmistöt pistetään opiskelemaan todennäköisesti evankelisluterilaisuuteen painottuvaa uskontotietoa. Nyt jo näkee, että sekä ET:n että luterilaisen uskonnon tunnit läpikäyneet ovat omaksuneet aika lailla saman, protestanttisen uskonkäsityksen.

    Tykkää

  • Uskonnottomuuteni ei tee minusta toisuskoista vaan olen uskontoneutraali. Jos olisin pakana tai muslimi, voisitte kutsua minua toisuskoiseksi, kuten minäkin teitä, kaikella kunnioituksella 🙂

    Riippumatta paikallisista suhteista kaikkia kansalaisia tulisi kohdella vakaumuksellisesti tasevertaisesti valtion ja kuntien toimesta.

    Hyvä kompromissi on uskonnoton meno tai rituaali, silloin ollaan tasapuolisia kaikkia vakaumuksia kohtaan. Yksi virsi tekee jumalanpalveluksen. ”Uskonnottomuus” ei ole asenne, ideologia, uskonto tai maailmankatsomus, se on vain uskonnon 0-tila, neutraali.

    Tuntuu, että enemmistöllä on hieman vaikeuksia asettua vähemmistön kenkiin ja nähdä maailmaa meidän silmiemme kautta 🙂 hyvä kysymys onkin, miksi haluatte valtiokirkon aseman jatkuvan? Mitä te valtionkirkon edustajat pelkäätte menettää? Onko kyse jostain tunneasiasta, että usko on tärkeä ja siten mikä tahansa kritiikki sitä kohtaan on ”kiivas hyökkäys”?

    ” On vaikea nähdä tasaveroisuuden lisäämisenä sitä, että kaikki vähemmistöt pistetään opiskelemaan todennäköisesti evankelisluterilaisuuteen painottuvaa uskontotietoa.” no sellainen ei lisäisikään tasa-arvoa, mutta kukapa sitä onkaan esittänyt? ET olisi kaikille sopiva neutraali oppiaine.

    ” Nyt jo näkee, että sekä ET:n että luterilaisen uskonnon tunnit läpikäyneet ovat omaksuneet aika lailla saman, protestanttisen uskonkäsityksen.” Olen täysin eri mieltä, jo ET-opetuksenkin läpikäyneenä 🙂 Kehotan tutustumaan opetuksen sisältöön eli ns. faktoihin:
    http://et-opetus.fi/

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s