Wille ja kysymyksenasettelun johdattamisen taito

Wille Rydmania harmittaa.

Ensin Willeä harmitti jokunen päivä sitten se, ettei natseja kohdella tiedotusvälineissä reilusti.

screen-shot-2016-09-26-at-17-21-36Jos tätä arvoitusta yrittää tulkita niin Wille ilmeisesti yrittää sanoa, että ”turvapaikanhakija”, ”maahanmuuttaja” tai ”muslimi” ovat natsin kanssa rinnasteisia ryhmiä ja näitä pitäisi käsitellä julkisuudessa samalla tavalla.

Tämä on tietenkin käsittämättömän typerä vertaus. ”Maahanmuuttajien” sijaan kansallissosialistisen Suomen vastarintaliikkeen kanssa rinnastuvat ryhmä voisi olla esimerkiksi ISIS, joka on samalla tavalla väkivallan ja terrorin avulla ihmisoikeuksia polkevan diktatuurin perustamiseen pyrkiviä ääriryhmä. Suuri osa Suomeen ja Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista on lähtenyt kotiseuduiltaan pakoon nimenomaan tällaisten ryhmien vainoa ja väkivaltaa.  Willen ei onneksi tarvinnut olla harmissaan yksin, samaan analyyttisen ajattelun lokakaivoon ehätti tunkemaan myös Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Tänään Willeä ryhtyi sitten harmittamaan se, että 15000 ihmistä Helsingissä lauantaina kokoontui osoittamaan mieltään rasismia ja poliittista väkivaltaa vastaan. Suomen vastarintaliikkeen jäsenen Asema-aukiolla tekemä raaka poliittisin motiivein tehty pahoinpitely kun:

valjastettiin kuitenkin nopeasti osaksi poliittista kampanjaa, jossa tapauksen todellinen luonne oli sivuseikka ja valtakunnan hallitukseen kohdistuva hyökkäys pääasia.

Ottaen huomioon, että monet valtakunnan hallituksen ministereistä ja hallituspuolueiden kansanedustajista osallistuivat mielenosoitukseen, tämä tuntuu perin erikoiselta tulkinnalta. Ehkä Willen pitäisi keskustalla tästä mielenosoitukseen osallistuneiden puoluetovereidensa sisäministeri Paula Risikon, valtiovarainministeri Petteri Orpon tai opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa.

Harmitus ei kuitenkaan jäänyt vain tähän. Lisäksi Willen mielestä:

Käynnistetyssä mediamylläkässä SVL-natsit ovat todellisuudessa pelkkä keppihevonen ja hyökkäyksen varsinaisena maalina maahanmuuttopolitiikan tiukennukset. Kun järkiargumentit puoltavat tiukennuksia, pyritään keskustelu palauttamaan perinteiseen rasismidiskurssiin, jossa kaikkiin maahanmuuton kiristyksiin tahdotaan lyödä rasismin tai jopa natsismin leima.

Eräs politiikan perustotuuksia on, että julkisen keskustelun voittaa se, joka onnistuu johdattamaan kysymyksenasettelun itselleen suotuisaksi.

Kysymyksenasettelun voi poliittisessa keskustelussa johdattamaan itselleen suotuisaksi esimerkiksi niin, että julistaa oman näkemyksensä perustuvan ”järkiargumentteihin” ja kaikkien erimielisten olevan kiiluvasilmäisiä rasismikortinheiluttajia.

Willen mielestä tällaisia rasismikirveenheiluttajia ovat ilmeisesti esimerkiksi Amnesty Internationalin Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti, Suomen UNICEF, Plan, Kirkon Ulkomaanapu, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, SOS-Lapsikylä, Ensi- ja turvakotien liitto, Trasek ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Seta ry ja Naisasialiitto Unioni – jotka kaikki ovat kritisoineet hallituksen tekemiä perheenyhdistämisen ehtojen tiukennuksia lyhytnäköisinä, koska tehdyt muutokset vaikeuttavat kotoutumista merkittävästi ja johtavat todennäköisesti siihen, että ”kotoutumista edistävät toimenpiteet ja siihen laitetut resurssit uhkaavat valua hukkaan, jos kaikki energia menee jatkuvaan huolehtimiseen perheen turvallisuudesta”.

Willeä kismitti vielä erityisesti se, että on keskusteltu siitä, pitäisikö verkossa tapahtuvaan vihakirjoitteluun puuttua –sekin kun kuitenkin on viime kädessä samojen rasistikorttia heiluttavien suvakkien syytä. Mitäs ovat luoneet ”lähiöiden monikulttuurisen arjen”.

Niin – itse asiassa nämä vihakirjoittelijat ovat usein juuri niitä, jotka päivittäisessä arjessaan joutuvat elämään köyhissä lähiöissä kaikkien maahanmuuton ikävien lieveilmiöiden keskellä. He ovat matalan tulotasonsa vuoksi vankeina lähiöiden monikulttuurisessa unelmassa. He eivät ehkä osaa kirjoituksissaan pukea ahdistustaan sanoiksi yhtä tyylikkään analyyttisesti kuin korkeammin koulutettu väki, mutta se ei muuta ahdistusta ja sen taustalla olevia ongelmia yhtään vähemmän todellisiksi.

On helppo ymmärtää, niin vastenmielistä se onkin, että Wille on valjastanut kuntavaalivankkuriensa vetäjiksi Lähi-idän pakolaiskriisin ja Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden monissa suomalaisissa herättämän pelon ja turvattomuuden. On vaikeampi ymmärtää sitä perinjuurin ylimielistä ja alentuvaa asennetta jolla Wille näitä ihmisiä yrittää itseään äänestämään kosiskella.

Rydmanin maailmassa lähiöt ovat täynnä ”monenkirjavista sosiaalisista ongelmista” kärsiviä ihmisiä, joiden on mahdotonta puhua omaan elämänpiiriinsä liittyvistä ongelmista ja ahdistuksista ilman että tekstit ”vilisevät kirjoitusvirheitä, kirosanoja ja muita alatyylisiä ilmaisuja”. Ja näiden plebeijien äänillä Wille yrittää ilmeisesti nyt polkuaan kaupunginvaltuustoon tasoittaa.

14364672_10154158923388292_530654803385291175_n

Etualalla rasismikorttia heiluttavat suvakit. Taustalla ”kansan syvät rivit”.

Viime lauantaina Helsingissä 15000 ihan tavallista ihmistä lähiöistä, kantakaupungista ja naapurikunnista kokoontui osoittamaan mieltään rasismia, muukalaisvihamielisyyttä ja poliittista väkivaltaa vastaan. Narikkatorilla ja Musiikkitalon liepeillä pidettyihin vastamielenosoituksiin osallistui yhteensä noin viisikymmentä henkeä.

Suurin osa ihmisistä ei siis ole Rydmanin kaltaisia itsehillintään ja sivistyneeseen keskusteluun kykenemättömiä vihan vallassa olevia ihmisraunioita. Ihmiset kykenevät keskustelemaan maahanmuutosta ja siihen liittyvistä haasteista, uhista, ongelmista ja ennen kaikkea niiden ratkaisuista rauhallisesti ja asiakeskeisesti jos heille tarjotaan siihen mahdollisuus ja tila. Niin kauan kun pieni mutta äänekäs rasistista öyhötystä ylläpitävä nettiaktivistijoukko hiljentää kaikki rauhalliset ja maltilliset äänet tätä tilaa ei ole.

Myös siitä syystä on vihellettävä peli poikki.

Avainsanat: , ,

Urheilulahjakkuuksien löytäminen edellyttää laajaa harrastuspohjaa

Screen Shot 2016-09-05 at 09.18.27Tämä kirjoitus julkaistiin alun perin lyhennettynä Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla  sunnuntaina 4.9. 2016
Suomen historiallisen huonon olympiamenestyksen jälkeen keskustelu huippu-urheilun tilasta ja sen merkityksestä on käynyt kiivaana. Entinen jääkiekkovalmentaja Petteri Sihvonen päätyi syyttämään huippu-urheilun kehnosta tilasta Nuori Suomi -henkeä ja “kaikki pelaa” -periaatetta. Helsingin Sanomien vieraskynässä puolestaan Teijo Pyykkönen nosti esiin nykyisen liikuntapolitiikan ristiriitaiset tavoitteet terveysliikunnan ja tavoitteellisen kilpaurheilun välillä. Kun samaan aikaan pyritään kansanterveydellisistä syistä edistämään terveysliikuntaa ja turvaamaan urheilusta kiinnostuneiden mahdollisuudet menestyä, on rajalliset resurssit levitetty liian laajalle.
Merkittävän kansallisen huippu-urheilumenestyksen saavuttamiseen on karkeasti ottaen kaksi kilpailevaa toimivaa mallia. Ensimmäinen näistä pohjautuu järjestelmään, jossa urheilumenestyksestä on tehty tehty yksilölle väylä merkittävään taloudellisen ja sosiaalisen statuksen nousemiseen. Esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä yhteiskunta panostaa voimakkaasti kilpaurheiluun, siinä menestymiseen ja palkitsee menestyneitä urheilijoita runsaskätisesti. Yhdysvalloissa puolestaan sosio-ekonomisena porkkanana kilpaurheilijoille tarjotaan stipendejä huippuyliopistoihin, joka monelle nuorelle on ainoa väylä korkeakouluopintoihin ja pois sukupolvien köyhyyden kierteestä.
Viimeisinä vuosikymmeninä olympialaisissa Suomea paljon paremmin menestyneissä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on ollut käytössä toinen malli. Näissä maissa varsinaista huippu-urheilua tuetaan suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomessa, mutta liikuntaan suunnatut määrärahat ovat Suomea huomattavasti suurempia. Näissä maissa, kuten Suomessakin, huippu-urheilijat (harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta) tavoittelevat menestystä omien taloudellisien intressiensä vastaisesti, intohimosta ja rakkaudesta omaan lajiinsa. Ilman taloudellisia motivaattoreita riittävän intohimoisten ja lahjakkaiden urheilijoiden löytäminen vaatii laajaa harrastuspohjaa, josta menestyjät voidaan seuloa.
Suomessa, onneksi, olympimitalit eivät ole enää samanlainen keskeinen kansallisen identiteetin tarvepuu kuin se on joskus ollut ja on helppo ajatella, että huippu-urheilun tukeminen on vain rahan haaskausta. Varmaa on myös se, ettei urheilumenestyksen turvaamiseksi ole olemassa poliittista tahtoa luoda Kiinan tai Venäjän kaltaista valtiojohtoista komentojärjestelmää. Huippu-urheilu ei kuitenkaan ole jokin muusta liikunnasta ja urheilusta erillään oleva ilmiö. Kyseessä on jatkumo, jossa lahjakkaimmat ja motivoituneimmat liikkujat siirtyvät jossain vaiheessa huippu-urheilijoiksi ja usein huippu-urheilu-uran jälkeen palaavat rivikilpaurheilijoiksi tai valmentajiksi tai vain riviliikkujiksi omaksi ilokseen. Siksi ilman huippu-urheilua ei olisi myöskään harrasteurheilua tai liikuntaa, eikä niiden mukanaan tuomia kansanterveydellisiä etuja.
Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa avain valtavaan liikkumattomuuden ongelman ratkaisemiseen on siis sama kuin menestykseen huippu-urheilussa: mahdollisimman monen lapsen, nuoren ja aikuisen liikuttaminen. Tämä vaatii kuntien ja valtion nykyistä mittavampaa rahallista panostusta nimen omaan liikuntaan: tarvitaan uusia liikuntapaikkoja ja rahaa liikuntaharrastusten kustannusten nousun hillitsemiseen sekä uusien matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksien luomiseen. Kun massat on saaatu liikkeelle, niiden joukosta löytyneille motivoituneille lahjakkuuksille on enää vain voitava tarjota polku kohti huippu-urheilua urheiluakatemioiden, lajiliittojen maajoukkuerinkien ja muun urheilijärjestelmän kautta.
“Kaikki pelaa” ei pilaa suomalaista huippu-urheilua, oikein tehtynä se pelastaisi sen. Ja ratkaisisi monta muutakin kansanterveydellistä ongelmaa.

 

Avainsanat: , ,

Ei pelasteta Keskuspuistoa – kehitetään sitä

14053794_10154036776356715_644200920589858139_o

Keskuspuiston kaavamuutokset yleiskaavaehdotuksessa. Kuva: Tero Juuti Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmästä.

Viime viikkoina on keskusteltu laajasti yleiskaavassa esitetyistä muutoksista Keskuspuistoon. Erityisesti Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin yhteydessä Pirkkolan alueen rakennushankkeiden on katsottu nakertavan Keskuspuistoa tavalla, joka vaarantaa sen arvon kaupunkilaisten virkistysalueena.

On totta, että erityisesti Pirkkolan ja Haagan alueilla Keskuspuistoon kaavaillut muutokset näyttävät huolestuttavilta. On myös totta, että yleiskaavaa tulkittaessa pitää ymmärtää, ettei kaikki viereisessä kartassa punaisella merkityt alueet ole tulossa rakennuskäyttöön johtuen siitä, että yleiskaavassa maankäyttöä karkeasti kuvataan 100 x 100 metrin ruuduilla. Lopullinen rakennusten ja viheralueiden raja määritellään myöhemmin asemakaavalla.  Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa bulevardisoidun Hämeenlinnanväylän itäreunalle saatetaan rakentaa vain yksi talorivi, joka toimisi myös meluesteenä sen takana olevalle puistolle. Poliittinen vääntö Keskuspuiston kohtalosta tulee jatkumaan siis vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä ja toivottavasti lopulta puiston suojelu voittaa.

Samalla kuin keskustelu Keskuspuiston suojelusta käy kuumana on kuitenkin myös hyvä ajoittain miettiä, miten sitä ja sen virkistysarvoja voitaisiin myös kehittää, ei vain suojella.

Screen Shot 2016-08-30 at 09.52.42

Raide-Jokerin tuleva reitti Maunulan ja Haagan välillä.

Jo nykyisin puiston on useasta kohdasta pirstaloitunut johtuen sen poikki kulkevista teistä. Merkittäväimmät näistä autoreiteistä ovat Maunulan eteläpuoluella kulkeva Metsäläntie Oulunkylästä Haagaan ja Keskuspuiston ja Maunulanpuiston erottava Pirkkolantie Eliel Saarisen tieltä Pakilantielle. Näistä jälkimmäinen tulee lähitulevaisuudessa kokemaan suuren muutoksen kun Raide-Jokerin reitti tulee kulkemaan sen kautta.

Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä olisi mahdollista kehittää Keskuspuiston virkistysarvoja merkittävästi pienillä lisäkustannuksilla. Pirkkolantie ei nykyisinkään ole kovin merkittävä reitti henkilöautoliikenteen kannalta. Henkilöautoliikennen pohjois-etelä-suunnassa suuntautuu pääosin Veturitien ja Tuusulanväylän reiteille, koska Eliel Saarisen kadun tunneliosuus on varattu joukkoliikenteelle ja reitti keskustaan on tämän vuoksi hidas ja hankala. Pirkkolan liikuntapuistoon suuntautuva liikenne puolestaan voidaan hoitaa puiston pohjoispuolista reittiä, joka johtaa Pirkkolan uimahallin pysäköintialueelle.

57394142.jpg

”Metsäspora” Kiovassa.  (Kuva: Google Earth)

Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä voitaisiin siis, ilman suurempaa haittaa muulle liikenteelle, katkaista Pirkkolantie liikuntapuiston ja Hämeenlinnanväylän väliseltä matkalta henkilöautoliikenteeltä ja tehdä sinne vain maisemoitu raideyhteys ja kevyen liikenteen väylät. Tämä lisäisi Keskuspuiston yhtenäisyyttä ja mahdollistaisi uusien ulkoilureittien rakentamisen Maunulanpuiston ja Keskuspuiston väliin. Se myös lisäisi Keskuspuiston ”metsän tuntua”, koska puisto ei olisi niin selvästi autoteiden pirstaloima kuin nykyisin.

 

Avainsanat: , , , ,

Liikuntalautakunta 25.8.

Kesän hassuttelujen jälkeen on aika palata yhteisten asioiden hoitamisen äärelle.

4. Va. liikuntajohtajan sijaisten määrääminen (pdf) (html) 

Ok.

5. Liikuntatoimen vuoden 2016 talousarvion toteutumisennuste (pdf) (html)

Liite 1 Tas 0616

Talous on kunnossa ja toiminnalliset tavoitteet uimarantojen kävijämäärää lukuunottamatta tullaan saavuttamaan. Ok.

1. Liikuntalautakunnan lausunto valtuutettu Thomas Wallgrenin valtuustoaloitteeseen koskien Haaganpuron ja sen taimenkannan elvyttämistä (pdf) (html)

”Liikuntalautakunta suhtautuu myönteisesti aloitteeseen Haaganpuron Pikku-Huopalahden alueen uoman ennallistamiseksi välillä meri-Vihdintie.” Ok.

2. Liikuntalautakunnan lausunto valtuutettu Jape Lovènin aloitteesta, koskien Vuosaarenlahden venesataman kehittämistä junioritoiminta huomioiden (pdf) (html)

”Liikuntavirasto on vuokrannut Vuosaaren Purjehtijat ry:lle Vuosaarenlahden venesatamasta maa-alueen sekä myöntänyt laiturinpito-oikeuden samoin, kuin muillekin venekerhoille on Helsingissä myönnetty. Vuosaaren Purjehtijat ry:llä on näin mahdollisuus kehittää junioripurjehdustoimintaa kyseessä olevassa venesatamassa.”

Ok.

1. Talin liikuntapuiston tekonurmikentän peruskorjaustyön hankesuunnitelma (pdf) (html)

 

2. Talin liikuntapuisto, tekonurmikentän peruskorjaustyö, urakan hankinta (pdf) (html)

Liite 2 Tarjouspyyntö

 

Talin kentän Sonera stadionilta siirretty vanha tekonurmi on  tullut tiensä päähän ja pitää uusia. Ok.

3. Oikaisuvaatimus koskien muiden liikuntaa edistävien yhdistysten toiminta-avustusta vuonna 2016 (pdf) (html)

Kaksi yhdistystä pyytänyt oikaisua. Barreto ry:n hyväksytään, koska avustusta laskettaessa ei oltu huomioitu vuokra-avustusta edelliseltä vuodelta. Ok.

 4. Oikaisuvaatimukset koskien toiminta- ja tilankäyttöavustusta vuonna 2016 (pdf) (html)

 

Ok.

5. Oikaisuvaatimukset koskien liikuntalautakunnan päätöstä avustuskelpoisuuden myöntämisestä 2016 (pdf) (html)

Ok.

6. Tila- ja kurssivarausjärjestelmän hankintaa koskeva päätös(pdf) (html)

Liite 4 Liite_4_Sopimusluonnos

Tila- ja kurssivarausjärjestelmän kilpailutus. Ohjelmisto hankitaan palveluna, eli toimittaja vastaa sen ylläpidosta, palvelimista  ja sen sellaisesta. Kilpailutus toteutettu neuvottelumenettelynä ja neljä toimittajaa oli päässyt lopulliseen tarjouskilpailuvaiheeseen. Arvioitiin pisteytyksellä, jossa 60 % perustui hintaan ja 40 % laatuun.

Enkora Oy:n tarjous voitti ja sen kanssa ollaan solmimassa kolmen vuoden sopimusta.

 

6. Viraston tiedotuksia (pdf) (html)

Liite 1 Vetoomus.pdf

Neljäs teollinen vallankumous?

Float_Glass_Unloading

By ICAPlants (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)%5D, via Wikimedia Commons

Tämän vuoden toukokuussa Adidas ilmoitti, että vuonna 2017 se aloittaa urheilujalkineiden valmistuksen uudelleen Saksassa Ansbachissa. Saksan tehtaan lisäksi yrityksen tavoitteena on avata toinen tehdas Yhdysvaltoihin saman vuoden aikana. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan kaikki sen jalkineet oli valmistettu alihankkijoilla Aasiassa. Myös Nike on suunnittelemassa valmistuksen aloittamista uudelleen Euroopassa.

 

Adidaksen ja Niken suunnitelmat eivät kuitenkaan ole merkkejä siitä, että teollinen työ olisi palaamassa rikkaisiin länsivaltoihin Aasian ja muiden maanosien muista halvan työvoiman maista. Se on merkki siitä, että teollinen työ on katoamassa kokonaan. Uudet tehtaan tulevat nimittäin olemaan lähes täysin automatisoitua tuotantolaitoksia, joiden työllistävä vaikutus tulee olemaan minimaalinen.

Näiden robotiikan ja tekoälyn kehityksen aiheuttamien muutosten valossa Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana yhdeksi keskeiseksi teemaksi noussut teolliseen tuotantoon liittyvien töiden ”tuominen takaisin” Yhdysvaltoihin esimerkiksi Kiinasta ja Meksikosta tuntuu epärealistiselta ja omituisen jälkijättöiseltä. Erityisesti Trump ja Sanders, mutta myös Clinton uskottelevat kilvan äänestäjille, että ilman Kiinaa ja ”epäreiluja kauppasopimuksia” Yhdysvaltain teollisuustuotanto nousee hetkessä taas uuteen kukoistukseen ja sadat tuhannet teolliset työpaikat syntyvät uudelleen – huomioimatta sitä tosiasiaa, että teollinen tuotanto on nyt jo Adidaksen esimerkin mukaisesti palaamassa takaisin Yhdysvaltoihin, mutta ilman niitä menneen ajan työpaikkoja.

Tulevina vuosikymmeninä työelämä tulee käymään läpi vallankumouksellisen myllerryksen, vanhojen töiden ja ammattien kadotessa ja uusien syntyessä. Tähän pitäisi valmistautua nyt; ei haikailemalla takaisin menetettyyn vanhaan tayloristiseen tuotantotalouteen, vaan kehittämällä tulevan työväestön taitoja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, luomalla uutta yritteliäisyyttä korkean jalostusasteen ja tietotyön piiriin ja kehittämällä työmarkkinoita esimerkiksi perustulon avulla joustavammiksi ja erilaisia työsuhteita paremmin mahdollistaviksi.

Vaikka tämä on monien muiden toimesta tullut lausutuksi on useaan kertaan, ansaitsee se tulla sanotuksi jälleen: nykyisen hallituksen toimet kilpailukykysopimuksen kaltaisella 6 minuutin päivittäisen työajan pidennysnäperryksellä ei näihin haasteisiin vastata. Varsinkaan kun samalla leikkaamalla tieteestä, tutkimuksesta ja koulutuksesta nakerretaan tulevaisuuden talouden perustuksia. Se on vain meidän oma härmäläinen versiomme yhdysvaltalaisesta savupiippunostalgiasta. Kiina, joka on tähän asti ollut taloudellisesti suurin voittaja teollisen työn uudelleenjaossakin on ymmärtänyt tämän. Sen panostukset koulutukseen ja tuotekehitykseen ovat olleet rajussa kasvussa ja tulevat pian ohittamaan niin Yhdysvaltain kuin EU:n tason.

 

Avainsanat: , , , ,

Minun Helsinkini

Minun Helsingissäni on harrastusmahdollisuuksia kaikille ja siellä suunnitellaan ja rakennetaan kaupunkia, joka innostaa ihmisiä liikkumaan ja tarjoaa elämyksiä, palveluja ja toimintaa.

Niksi-Pirkka esittää: Miten pilata hyvä idea huonolla toteutuksella

Täytin keväällä pyöreitä vuosia. Hyvän keski-iän kriisissä piehtaroinnin keskeytti Helsingin kaupungilta tullut alla oleva ystävällinen kirje. Olisi aika kartoittaa elintapoja ja terveydentilaa, senkin setämies. Että ”kundit kondikseen” vaan.

af62a59c-edef-497f-b063-76ddfa10619e

Sinänsä tässä ollaan nyt todella oikealla asialla. Terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat Suomessa OECD:n huippua ja erityisen rankasti tämä kohtelee miehiä, jotka elävät keskimäärin seitsemän vuotta vähemmän kuin naiset. Riskiryhmiin kuuluvien miesten seulonta ja ohjaaminen ennaltaehkäisevän hoidon piiriin onkin erittäin hyödyllinen toimenpide.

Aikaisemmin Helsingissä kutsuttiin kaikki 40 vuotta täyttäneet miehet henkilökohtaiselle lääkärikäynnille terveyskeskukseen. Tämä vei valtavan määrän resursseja ja maksoi rahaa, vaikka ei-tupakoivan, alkoholia maltillisesti käyttävän ja aktiivisesti liikkuvan nelikymppisen, jolla ei ole tiedettyjä terveydellisiä riskitekijöitä ei oikeastaan lääkärikäyntiä tarvinnut.  Sitten joku sai ilmeisesti sosiaali- ja terveysvirastossa neronleimauksen: sähköisellä kyselyllä voitaisiin seuloa riskiryhmiin kuuluvat miehet ja kutsua sitten vain nämä laboratoriotesteihin ja lääkärille. Kaikkien osapuolien aikaa ja rahaa säästyy ilman, että oletettava lopputulos huononee. Suomalainen lääkäriseura Duodecim oli vielä rakentanut tätä tarkoitusta varten valmiin Terveysvalmennus-sovelluksen joka oli helppo ottaa käyttöön, ei tarvinnut edes omaa tietojärjestelmää lähteä rakentamaan. Mahtavuutta.

Sitten varsinaiset ongelmat kuitenkin  alkoivat. Katsokaapa miten näppärää tämän palvelun käyttöönotto oli. Yllä olevan kirjeen ohjeita noudattaen päästiin tällaiseen käyttökokemukseen:

Screen Shot 2016-06-16 at 13.28.07.png

Ensimmäisen mentiin sähköiseen asiointiin. So far so good.

Screen Shot 2016-06-16 at 13.28.22

Sitten kirjaudutaan vahvaa tunnistusta käyttäen palveluun. Käytän nyt mobiilivarmennetta, koska se on näppärämpi kuin pankkitunnukset.

 

Screen Shot 2016-06-16 at 13.28.58.png

Puhelimeen tulee tunnistautumispyyntö ja sitten päästään eteenpäin.

Screen Shot 2016-06-16 at 13.29.28.png

Nyt ollaan päästy sisään Helsingin kaupungin sähköiseen asiointiin. Sitten pitää etsiä tuolta oikeasta valikosta ”Terveydenhuollon lomakkeet”.

Screen Shot 2016-06-16 at 13.30.17.png

Sitten jos oikein tarkaan tihrustaa, niin huomaa että tuolla taulukon alapuolella on ”linkkipalveluun”, jota pitää osata klikata.

 

Screen Shot 2016-06-16 at 13.31.10.png

Ja kappas, nyt päädyttiinkin jonnekin ihan muualle. Ohjeiden mukaan pitää valita varmaan tuo ”aloita käyttö” ja… ööh?

Screen Shot 2016-06-16 at 13.31.32.png

..tehdä käyttäjätunnukset? Mitä ihmettä, johan niiden pitäisi tietää kuka minä olen kun olen jo kerran vahvasti tunnistautunut. No luodaan nyt perhana sitten.

Screen Shot 2016-06-16 at 13.32.09

Jee, mä pääsin nyt vihdoin täyttämään tätä seulontalomaketta. Kiitos ${DEITY}.

Käyttökokemuksen kannalta on täysin käsittämätöntä ja anteeksiantamatonta, että yhden lomakkeen täyttämistä varten pitää käydä läpi kymmenen vaiheinen tietotekninen agilityrata. Ainoa järjellinen selitys, minkä itse olen tälle käyttäjäkukkaselle keksinyt on se, ettei hankintaa tehtäessä kukaan ollut sosiaali- ja terveysvirastossa miettinyt miten Duodecim-seuralta hankittu palvelu aiotaan integroida osaksi kaupungin sähköistä asiointia. Kun hankinta oli jo tehty, jouduttiin rakentamaan yllä kuvatun kaltainen purkkaa ja paukkulankaa -viritys, joka todennäköisesti vain puhtaan kiukun ja verenpaineen nousun myötä lyhensi odotettavissa olevaa elinikääni puolisen vuotta.

Sosiaali- ja terveysvirastolta pitäisi kysyä tämän palvelun käyttäjätilastoja. Kuinka moni kirjeen saanut kirjautuu oikeasti palveluun ja kuinka moni näistä onnistuu räpiköimään tämän viidakon läpi maalin ja oikeasti käy seulan läpi. En usko että kovin moni. Siksi harmituksen ja ajanhukan lisäksi tällaisten julkisten palvelujen tuottamisella aiheutetaan vakavampiakin ongelmia. Nelikymppisten miesten seulonnalla on tavoitteena tavoittaa juuri sellaisia keski-ikäisiä miehiä, joiden motivaatio tai kyky oman terveyden ylläpitämiseen esimerkiksi elämänhallinnallisten ongelmien vuoksi  on heikentynyt. Tekemällä jo seulonnan aloittaminen näin kertakaikkisen monimutkaiseksi ja vaikeaksi on varmaa, että suuri osa tästä kohderyhmästä ei jaksa, viitsi, kykene tai osaa koskaan edes aloittamaan lomakkeen täyttämistä. Näin he eivät koskaan jää seulaan kiinni, eivät koskaan tule kutsutuiksi terveyskeskukseen ja eliniänodotetta ja elämänlaatua parantavat toimenpiteet jäävät tekemättä – ja vuosikymmen päästä hoidetaan korkean verenpaineen aiheuttamia sydänkohtauksia tai aivohalvauksia. Huono käytettävyys maksaa elinvuosia ja pahimmillaan ihmishenkiä.

P.S. Terveysvalmennuksen mukaan en ole ihan lähivuosina kuolemassa käsiin, joten joudutte todennäköisesti kärsimään läsnäoloani todellisuuden tällä tasolla vielä tovin.

Avainsanat: ,

Liikuntalautakunta 16.6.

Tämän kauden viimeisessä lautakunnan kokouksessa lyhyempi lista kuin viimeaikoina. Lausunto Käpylinnan kohtaloon ja normaaleja vuokrasopimuksia ja lainahakemuksia.

Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koskien Urheiluhallit Oy:n lainahakemusta Töölön Urheilutalon peruskorjaukseen ja kaupungin takauksen myöntämisestä rahoituslaitoksilta haettaville lainoille (pdf) (html)

Liite 2  Töölön Urheilutalon peruskorjaus 2017-2018 hankesuunnitelma

Töölön Urheilutalon peruskorjaus ja parannustöitä varten haettu laina. Hankkeen tarkoituksena parantaa kuntouintialtaan käytettävyyttä ja lisätä palloiluhalliin välipohja, jolla saadaan uutta liikuntatilaa rakennukseen. Hankkeeseen saadaan myös rahaa valtiolta. Lainan osuus kokonaiskustannuksista noin 40 % ja käytännössä kaikki loput tulevat rahoituslainoina. Tulevat lainanhoitokulut nostavat Urheilutalon laitosavustustarvetta ja nykyinen laitosavustusmäärärahan taso ei tule riittämään tulevina vuosina. Ok.

Liikuntalautakunnan lausunto koskien kaupunginvaltuuston toivomuspontta Käpylinnan liikuntatiloista (pdf) (html)

Valtuuston Bunkkeri-päätökseen liitetty toivomusponsi, jolla halutaan  varmistaa Käpylinnaa käyttävien erityisryhmien palvelut joko Käpylinnassa tai muualla. Edellisessä lautakunnan kokouksessa lautakunta liitti ensi vuoden talousarvioesitykseen mielestäni vähän epärealistisen toivomuksen siitä, että  mahdollisuutta säilyttää Käpylinnan uimahallina kiinteistön peruskorjauksen mukaisen päiväkotisuunnitelman sijaan. Liikuntavirasto on esittänyt sosiaali- ja terveysvirastolle neuvottelupyynnön Käpylinnan tilojen yhteiskäytöstä. Käpylinnan tilojen peruskorjauksesta järjestetään viranomaispalaveri 16.6.2016 tilakeskuksen johdolla.

Lausunnossa mahdollisuuteen säilyttää Käpylinnan allasosasto suhtaudutaan epäilevästi:

Käpylinnan toiminta jatkuu vielä normaalisti kevään 2017 loppuun saakka. Rakennuksen peruskorjauksen on tarkoitus alkaa kesällä 2017 ja sen arvioitu kesto on reilu vuosi. Tilojen korjaaminen nykyiseen käyttöön on tilakeskuksen arvion mukaan vaikeaa ja kallista.

Ennen Bunkkerin valmistumista tullaan korvaavina tiloina käyttämään Kinaporin palvelukeskusta, Yrjönkatua ja Kampin liikuntakeskusta. Bunkkerin valmistumisen jälkeen suurin osa ryhmistä voidaan sijoittaa sinne ja erityisolosuhteita vaativat ryhmät voidaan sijoittaa heille paremmin soveltuvaan Kampin liikuntakeskukseen.

Ok.

Oulunkylän Tekonurmi Oy:n pitkäaikainen maanvuokrasopimus Oulunkylän liikuntapuiston tekonurmelle (pdf) (html)

 

Ainakin Gnistanin käytössä olevan Oulunkylän Tekonurmi oy:n lämmitettävän  jalkapallokentän vuokrasopimuksen jatko. Nykyinen vuokrasopimus päättyy 31.7.2016.

Ok.

Liikuntalautakunnan lausunto Pikku Delfiinit Oy:n allasvuokrien korotuksia koskevaan aloitteeseen (pdf)(html)

 

Vauva- ja perheuinteja järjestävä Pikku Delfiinit Oy hakee alennusta kaupungin perimistä allasvuokrista. Liikuntalautakunnan aikaisemman päätöksen perusteella elinkeinotoimintaa harjoittavilta yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä peritään eri tilavuokrat. Erilliset hinnat yhdistyksille ja yrityksille ovat perusteltuja. Itse olen avannut näitä perusteita aikaisemmassa blogi-kirjoituksessani, jossa totean:

Yritysten tehtävä on yleisesti taloudellisen voiton tuottaminen omistajilleen. Tässä ei sinänäsä ole mitään tuomittavaa tai ongelmallista ja monissa asioissa voittomotiivi tuottaa niin yrityksen kun sen asiakkaidenkin kannalta myönteisiä lopputuloksia. Näin tapahtuu erityisesti silloin kun saman hyödykkeen markkinoilla on useita toimijoita ja syntyy aitoa kilpailua asiakkaista. Näillä markkinoilla hyödykkeen hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan.  Myyntihinnan ja hyödykkeen tuotantokustannusten erotus jää sitten yritykseen voittona. Jos tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin mikä on markkinoiden määrittämä hinta, yrityksen toiminta loppuu lyhyeen…

Mikäli yrityspohjalta toimivaa liikuntapalvelujen tuottajaa tuettaisiin suoraan julkisista varoita, se ei alentaisi hyödykkeen hintaa (koska hinta määräytyy markkinoiden, ei tuotantokustannusten perusteella) vaan kasvattaisi yrityksen voittomarginaalia. Sen lisäksi että tämä vääristäisi markkinoita, se ei olisi myöskään kovain järkevää julkisten varojen käyttöä: hyöty ei kohdistuisi kuntalaisille vaan yrityksen omistajille…

Yhdistyksillä tätä ongelmaa ei ole. Käytännössä yleishyödylliset yhteisöt kuten urheiluseurat eivät saa tuottaa taloudellista hyötyä osallisille vaan ovat velvollisia tuottamaan saamillaan tuloilla palveluja jäsenistölleen. Julkiset toiminta-avustukset näiden yhteisöjen toimintaan pitää siis käyttää toiminnan tuottamiseen. Kun liikuntaseuralle annetaan rahaa avustuksina, lopputuloksena pitäisi olla enemmän, parempia tai jäsenistölle edullisempia liikuntapalveluita. Yhdistyksen jäsenilleen tuottamien palvelujen hinnan määrittää siten viime kädessä niiden tuotantokustannukset, ei markkinat.

Toisin sanoen, ei ole syytä muuttaa aikaisempaa hinnastoa ainakaan tältä osin.

Oikaisuvaatimus koskien liikuntalautakunnan päätöstä avustuskelpoisuuden myöntämistä helsinkiläisille avustuskelpoisuutta hakeneille yhdistyksille 2016 (pdf)(html)

Ki-Ken-Tai Icchi ry:n avustuskelpoisuus hylättiin, koska katsottiin, ettei sen lajiliitto kuulu valtakunnallisen liikunnan ja urheilun kattojärjestö Valo ry:n varsinaisten jäsenten joukkoon. Myöhemmin on selvinnyt, että Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry on opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toiminta-avustuksen piirissä vuonna 2016, joten avustuskelpoisuuden ehdot täyttyy.

Eli päätöstä tältä osin korjataan. Ok.

 

Avainsanat: , ,

Poppamiehet ja julkinen terveydenhoito

Zulujen inyang suosittelee säännöllistä esi-isien konsultointia luontevana osana oman terveytesi tarkkailua
Kuva: Wellcome Library, London. CC BY 4.0

Duodecim-lehdessä julkaistiin viime vuonna patologian emeritusprofessori Eero Sakselan kirjoitus ”PSA-testi, markkinavetoisen medisiinan kauhukakara” miesten eturauhassyövän seulontaan käytetyn psa-testin tehokkuudesta ja ongelmista. Artikkelissa Saksela kertoi miten lääketeollisuuden markkinoinnin ja lobbauksen myötävaikutuksella eturauhassyövän seulontatestauksesta tuli Yhdysvaltain kaikkien aikojen mittavin seulontaohjelma, jonka seurauksena ylidiagnostiikkaan, turhiin hoitoihin ja kuolemiin on 30 vuoden aikana käytetty 240 miljardia dollaria rahaa.  Vuonna 2012 asiantuntijapaneli otti seulontaan kielteisen kannan ja totesi:

”Kuvitelkaamme kaksi suurta auditoriota, joista toisessa on tuhat tervettä miestä, jotka ovat käyneet läpi PSA-seulonnan sekä siihen liittyvät toimenpiteet ja toisessa samoin tuhat samanikäistä miestä, joita ei ole testattu. Kahdeksan miestä kummastakin ryhmästä tulee aikanaan kuolemaan prostatasyöpään. Siinä eturauhassyövän seulontojen tilastollinen todellisuus.” Ensimmäisen auditorion miehistä merkittävä osa on lisäksi PSA-testiä seuranneiden turhien toimenpiteiden vuoksi inkontinentteja, impotentteja ja erilaisista paikallisista komplikaatioista kärsiviä elämänlaatuvammaisia.

Siitä huolimatta, että psa-seulontatestit ovat todettu tehottomaksi tavaksi ehkäistä syöpäkuolemia ja suorastaan haitallisiksi monille ylidiagnosoiduille ihmisille, edelleen kuulee vaatimuksia niiden järjestämisestä  esimerkiksi poliitikkojen taholta [1] . Lisäksi yksityiset lääkäriasemat suosittelevat ja markkinoivat edelleen säännöllisiä psa-testejä asiakkailleen. Yksityinen syövän hoitoon ja diagnosointiin erikoistunut Docrates-sairaala muun muassa kertoo verkkosivuillaan:

Säännöllinen PSA-arvon tarkistus miehillä on luonnollinen osa omaa huolenpitoa. Yksinkertaisella veritestillä, sen asianmukaisella tulkinnalla ja vertailulla edellisiin mittaustuloksiin, saadaan luotettavaa tietoa miesten yleisimmän syövän, eturauhassyövän, mahdollisuudesta. Varhainen todentaminen mahdollistaa parantavan hoidon. Ota sinäkin PSA-testi luontevaksi osaksi oman terveytesi tarkkailua.

Jos et kuitenkaan ottaisi.

Yksityisiä lääkäripalveluja tarjoavat yritykset luonnollisesti yrittävät hankkia markkinointiponnisteluilla itselleen uusia asiakkaita ja on vaikea estää ihmisiä käyttämästä omia rahojaan mihin haluavat, oli se sitten psa-testaus, homeopaattiset ”hoidot” tai enkeliterapia.

Viime päivinä on noussut pienoinen myrsky siitä, että yksityisiltä gynekologikäynneiltä saatetaan olla poistamassa kelakorvausta. Tätä on pidetty jopa esimerkkinä Sipilän hallituksen naisvihamielisestä politiikasta, koska julkisessa terveydenhuollossa ei järjestetä säännöllisiä gynekologisia tutkimuksia vaan ihmiset ovat hakeutuneet niihin yksityislääkäreille.

Vuonna 2014 yhdysvaltalainen asiantuntijaraati julkaisi Annals of Internal Medicine -lehdessä kliiniset ohjeet, joissa todettiin:

ACP [American College of Physicians] recommends against performing screening pelvic examination in asymptomatic, nonpregnant, adult women (strong recommendation, moderate-quality evidence).

Aivan kuten psa-testin tapauksessa, myös säännöllisten gynekologisten tutkimusten tapauksessa yksityisiä palveluja tarjoavat lääkärikeskukset antavat markkinoinnissaan kuitenkin lääketieteellisen näkemyksen kanssa ristiriitaista viestiä. Esimerkiksi Lääkärikeskus Aavan mukaan:

Säännöllinen käynti gynekologin tarkastuksessa on tärkeä osa omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Parhaimmillaan oma gynekologi (naistentautien erikoislääkäri) on naisen luottolääkäri, joka auttaa, tukee ja ohjaa elämänkaaren eri vaiheissa. Tarvittaessa hänen puoleensa voi kääntyä myös muissakin kuin gynekologisissa ongelmissa.

Jollain ilveellä on tehokkaalla markkinoinnilla ja tiedottamisella saatu iso osa suomalaisista uskomaan, että naiseus on krooninen sairaus, joka vaatii säännöllistä erikoislääkäritasoista hoitoa. Tutkimus ei kuitenkaan tue tätä näkemystä.

Julkisessa terveydenhoidossa pitää toimia vastuullisesti ja käyttää yhteiset varat ja resurssit sellaiseen, joka tutkitusti parantaa ihmisten terveyttä ja elämänlaatua. Siksi emme tarjoa miehille säännöllisiä psa-seulontoja eturauhassyövän diagnosointiin. Ja siksi ei ole myöskään tarvetta käyttää julkisia varoja säännöllisten gynekologisten tutkimusten kelakorvauksiin. Ne rahat kun voidaan käyttää paljon tehokkaammin todellisessa hoidon tarpeessa olevien ihmisten palvelujen parantamiseen.

 

Avainsanat: , , , ,

Äitiyslaki – Candida pro causa ense candido

i-cant-believe-i-still-have-to-protest

Seniorikansalainen Yhdysvalloissa esittää vahvan argumentin äitiyslakialoitten hyväksymisen puolesta.

Kuuntelin jokin aika sitten yhdysvaltalaisen Vox-lehden mahtavaa The Weeds -podcastia. Ohjelman lopussa keskustelijoilla on tapana aina esitellä ”viikon tutkimus”, joka tällä kertaa oli arvostetun The Lancet -tiedelehden julkaisema artikkeli maailmanlaajuisista aborttitilastoista viimeisen neljännesvuosisadan aikana ja seikoista, jotka tutkimusaineiston perusteella vaikuttavat abortti-insidenssiin. Tutkimuksen yllättävä johtopäätös oli ettei aborttioikeutta rajoittavalla lainsäädännöllä vaikuta olevan vaikutusta tehtyjen aborttien määrään. Sen sijaan, vähemmän yllättävästi, ehkäisyvälineiden helpolla saatavuudella oli.

Tutkimuksen johtopäätöksiä ruodittaessa eräs keskustelijoista puolivahingossa teki varsinaisen avainhavainnon useimmista poliittisista arvokysymyksistä:

Ihmiset usein toivovat, että asiat  joita he pitävät moraalisesti oikeina ovat myös tehokkaita. Usein ne eivät kuitenkaan ole niin tehokkaita. Ja ihmisillä on vaikeuksia erottaa näitä asioita toisistaan.

Toisin sanoen, saavuttaakseen sen päämäärän mihin pyrkii, tavoite ja keinot pitää usein erottaa toisistaan. Valitettavan usein julkisen poliittisen keskustelun tiivistetyssä ydinviestinnässä tämä on erittäin hankalaa ja johtaa, noh, hölmöilyyn.

Kristillisdemokraatit onnistuivat edellisen hallituksen sekavilla loppumetreillä kaatamaan aloitteen äitiyslain uudistamisesta. Syitä tähän hölmöilyyn on vaikea ymmärtää – ilmeisesti tarkoitus oli kaikin mahdollisin keinoin vastustaa ”perinteisen” perhemallin muuttumista ja kategorisesti vastustaa kaikkien tuohon muottiin sopimattomien ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. Ongelma on vain on tässäkin tapauksessa sama kuin edellä mainitussa aborttiesimerkissä: valitut ”moraalisesti oikeat” keinot eivät ole tehokkaita halutun tavoitteen toteuttamisessa: on vaikea kuvitella että yksikään sateenkaariperhe jättää hankkimatta lapsia siksi, että joutuu vahvistamaan toisen vanhemman vanhemmuuden byrokraattisen perheen sisäisen adoption kautta.

Ainoa asia mitä kristillisdemokraattien jarrutuksella on saatu aikaan, on kuntien adoptioneuvontojen ja oikeuslaitoksen työllistämistä tarpeettomalla byrokraattisella lisätyöllä – eli käytetty rajallisia resursseja turhuuteen, kun ne oltaisiin voitu paljon järkevämmin käyttää esimerkiksi kansainvälisten tai kotimaisten avoimien adoptioiden hoitamiseen ja edistämiseen.

Kun nyt äityislaki lopulta on tulossa eduskuntaan kansalaisaloitteen kautta, toivon että kansanedustajat muistavat sen, jonka jokainen minun laillani adoption kautta vanhemmaksi tullut jo tietää: vanhemmuus ei ole pääosin biologista vaan sosiaalista. Lapsen vanhemmat ovat ne, jotka lapsesta huolehtivat, häntä hoitavat ja häntä rakastavat. Tehokkain tapa edistää lapsen etua ja tukea perheitä on mahdollisuuksien mukaan taata lapselle kaksi rakastavaa vanhempaa. Ilman tarpeetonta byrokraattista höykytystä. Tämä on myös moraalisesti oikein.

Avainsanat: , , ,