Miksi etuoikeudesta puhuminen on vaikeaa?

Modernissa rasismiin ja sukupuolten tasa-arvoon ja muuhun yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvässä keskustelussa käytetään usein ”etuoikeuden” (eng. privilege) käsitettä. Termi ilmaantui akateemiseen tutkimukseen 80-luvulta alkaen kun tieteilijät pyrkivät laajentamaan sosiaalisen epätasa-arvon tutkimusta aikaisemmin vain selkeään syrjintään keskittyneestä perspektiivistä. Tässä yhteydessä etuoikeudella tarkoitetaan monista eri tekijöistä kuten sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sosioekonomisesta asemasta ja muista seikoista riippuvaa asemaa yhteiskunnassa, jota erityisesti etuoikeudesta nauttivien on usein sen moniulotteisen luonteen vuoksi vaikea havaita.  Peggy McIntosh kuvaili kuuluisassa esseessään White Privilege: Unpacking the Invisible Backpack valkoiseen ihonväriin liittyvää etuoikeutta seuraavasti:

White privilege is like an invisible weightless backpack of special provisions, maps, passports, codebooks, visas, clothes, tools and blank checks.

 

Suomalaisessa keskustelussa, liittyi se sitten ihonväriin, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun yhteiskunnalliseen ilmiöön, päädytään kuitenkin valitettavan usein asetelmaan, jossa näiden erilaisten etuoikeuksien olemassaolo kyseenalaistetaan tai kiistetään.  Tämän kritiikin voi hieman yksinkertaistaen ja kärjistäen tiivistää seuraavaan ajatukseen: koska kaikilla valkoihoisilla heteromiehillä ei mene taloudellisesti tai muilla tavoin hyvin, ei valkoiset heteromiehet ole myöskään etuoikeutettuja. Etuoikeus yksinkertaistetaan janaksi, jossa jokainen yksilö asettuu johonkin kohtaan +∞ ja  -∞ välille, ja koska kunkin vertaisryhmän edustajia löytyy eri kohdista tätä janaa, ei ryhmän silloin voi katsoa olevan etuoikeutetussa asemassa. Tämän jälkeen usein päädytään vielä enemmän hakoteille ja todetaan, että koko etuoikeuden käsite on vain tehty syyllistämään miehiä tai valkoihoisia tai valkoihoisia miehiä tai mitä ryhmää nyt sattuu edustamaankaan.

Etuoikeus, kuten se sosiologisessa kontekstissa ymmärretään, ei kuitenkaan ole yhden vaan useamman muuttujan tulos. Sosioekonomisesti ei-etuoikeutetussa asemassa oleva työtön mielenterveyskuntoutuja voi edelleen olla miehisyytensä tai valkoisen ihonvärinsä vuoksi etuoikeutettu ja toisaalta professorina työskentelevä varakas afrikkalainen maahanmuuttaja ihonvärinsä vuoksi ei-etuoikeutettu. Kaikki nämä etuoikeudet ovat todellisia ja havaittavissa, vaikkakin eri tavoin. Jotkut etuoikeudet on yksilötasoisia ja sosio-ekonimisia, toiset liittyvät rodullistamiseen tai johonkin muuhun syntyperäiseen seikkaan. Valkoisten miehisen etuoikeuden olemassaolo ei siis tarkoita, että kaikilla valkoisilla miehillä olisi kaikki asiat hyvin.

 

 

 

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan lähtökohta ja perusperiaate on alusta alkaen ollut se, että erilaisia yhteiskunnallisia etuoikeuksia on pyritty tasaamaan ja luomaan kaikille yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Alun perin toimenpiteet olivat hyvin konkreettisia tasa-arvon esteiden poistamisia: naisten holhouksenalaisuus poistettiin, äänioikeudesta tuli yleinen ja yhtenäinen ja naiset saivat oikeuden omaisuuteen ja yhtäläiseen vanhemmuuteen. Myöhemmin maksuton koulutus ja peruskoulujärjestelmä ovat tasanneet väestön sosioekonomisia eroja ja kiihdyttänyt luokkakiertoa. Viimeisten vuosikymmenten aikana erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa on parannettu ja oikeuksia laajennettu.

Tästä historiallisesta kontekstista johtuen ei ole yllättävää, että olemme lopulta aika hyviä tunnistamaan nimenomaan sosio-ekonomisia ja toisaalta ainakin yksiselitteisesti mitattavia sukupuoleen tai muuhun liittyviä etuoikeuksia kuten miesten ja naisten palkkaeroja tai sen, ettei naisia ole johtotehtävissä ole yhtä paljon kuin miehiä.

Ainakin toistaiseksi olemme huonompia havaitsemaan sellaisia hienovaraisempia ja vaikeammin mitattavia yhteiskunnallisia etuoikeuksia, jotka liittyvät esimerkiksi ”rotuun” tai sukupuoleen: miten arkipäivän rasismi vaikuttaa ihmisen psyykeen tai miten lasten sukupuolittaminen varhaislapsuudessa ja varhaiskasvatuksessa vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen.

Vaikka se on vaikeaa, myös näistä etuoikeuden mekanismeista pitää oppia keskustelemaan ja havaitsemaan niitä nykyistä paremmin.  Valkoiseksi mieheksi syntyminen ei ole valinta eikä omaan etuoikeuteensa ole syyllinen. Silti se on olemassa ja pitäisi tiedostaa. Se vaatii että opimme hahmottamaan etuoikeuden ja sen puutteen nykyistä laajempana ilmiönä. Ja sen jälkeen siitä keskusteleminenkaan ei enää ole niin vaikeaa ja ajoittain turhauttavaa kuin nyt.

 

Liikuntalautakunta 9.2.

Varsinaisen asialistan lisäksi kokouksessa on tarkoitus keskustella paljon kansalaispalautetta aiheuttaneesta Talin seikkailupuiston laajennushankkeesta, jonka tiimoilta viime tiistaina järjestettiin asukastilaisuus. Munkkivuorelaiset ovat ilmaisseet perustellun huolensa puiston laajentumishankkeen vaikutuksista metsän virkistyskäyttöön ja tarkoituksena on käydä läpi asukastilaisuudessa saatua palautetta ja miettiä millainen ratkaisu voisi tyydyttää kaikkia osapuolia.

screen-shot-2017-02-09-at-10-39-38

Toinen tärkeä keskusteltava asia on Suomi ensin -vatipäiden järjestämästä hygieniapoliisipartiosta Itäkeskuksen uimahallissa viime lauantaina.  Jostain minulle suureksi mysteeriksi jäävästä syystä lahtelainen kunnallisvaaliehdokas  Pontus Söderblom oli kavereineen päättänyt matkustaa Helsinkiin vahtimaan muiden uimahallin käyttäjien pesukäyttäytymistä ja uimahousujen käyttöä. Koska tämä on maailman ongelmista sieltä tärkeimmästä päästä, oletan. Söderblom ei toki ole kohtuuton mies, ei kuulemma ollut huomautellut kaikki uimahousujen käyttämisestä suihkussa, koska:

”Ei sitä ihan kaikesta voi alkaa huomauttelemaan. Ei tarkoitus ole nipottaa.”

Julkisuudessa liikkuneista päinvastaisista tiedoista poiketen lautakunta ja virasto oli tästä häppeningistä etukäteen tietoisia ja sen tiimoilta oltiin oltu myös yhteydessä poliisiin ja vartiointipalveluun.

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki sen kaltainen liikuntapaikoilla järjestettävä toiminta, joka suuntautuu liikuntapaikkojen muita käyttäjiä vastaan on tuomittavaa. Liikuntaviraston liikuntapaikat ovat tarkoitettu liikuntaa varten. Kaupungin liikuntapaikoille ovat tervetulleita kaikki ikään, sukupuoleen, etniseen alkuperään ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Ja virasto on täysin kykenevä valvomaan järjestyssääntöjen noudattamista ilman lahtelaisia kunnallisvaaliehdokkaita, thank you very much. 

Sitten varsinaiseen asialistaan.

4 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koskien Urheiluhallit Oy:n lainahakemusta Töölön Urheilutalon peruskorjaukseen ja kaupungin takauksen myöntämisestä rahoituslaitoksilta haettaville lainoille (pdf) (html)

Liite 2 Hankesuunnitelma_2017.pdf

Päätöshistoria (pdf) (html)

Jo aikaisemmassa kokouksessa käsitely lainahakemus Töölön urheilutalon peruskorjaamista varten tuli uuteen käsittelyyn, koska hankesuunnitelmaan on tullut muutoksi, jotka muun muassa parantavat tilojen esteettömyyttä. Ok.

5 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle suunnitteluvarauksen myöntämisestä Helsinki Stadion Management Oy:lle Sonera Stadiumin peruskorjaus- ja -parannushanketta varten (pdf) (html)

Liite 2 Helsinki Stadion Oy, pöytäkirjanote 17.1.2017

 

Suunnitteluvaraushakemus: Sonera Stadiumia korjataan ja parannetaan tavoitteena ”yleisöviihtyvyyden parantaminen” ja se  ”että stadion kokonaisuutena vastaa huippujalkapallolle asetettuja olosuhdevaatimuksia”. Ok.

6 Liikuntatoimen tilinpäätös 2016 sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (pdf) (html)

Liite 1 Tas1216 tp

Liite 2 IRTTOT 1216

Liite 4 SUORVE16 tp

Vuosi 2016 meni liikuntatoimelta hyvin:

Vuosi sujui taloudellisesti hyvin, sitova toimintakatetavoite oli talousarviota parempi ja myös toiminnallisissa tavoitteissa onnistuttiin. Liikuntatoimen tulot olivat 17,3 (16,4 vuonna 2015) miljoonaa euroa ollen näin 0,9 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Tulot ylittivät talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla. Liikuntatoimen käyttömenot olivat yhteensä 80,1 (80,2 vuonna 2015) miljoonaa euroa. Käyttömenot alittivat talousarvion noin 64 000 eurolla. Menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisina kaikissa kululajeissa.

Ok.

SISÄLIIKUNTAPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan lausunto valtuutettu Hanna Mithikun valtuustoaloitteeseen koskien maauimalan rakentamista Kannelmäkeen (pdf) (html)

Liite 1 Allekirjoitettu Mithiku Hanna ym valtuustoaloite kvsto 16.11.2016 asia 14

Valtuutettu Hanna Mithiku on tehnyt valtuustoaloitteen maauimalan rakentamisesta Kannelmäkeen. Maauimalat (Uimastadion ja Kumpula) ovat yksi Helsingin liikuntaviraston suosituimmista palveluista ja investointibudjetin tilanteen ollessa toinen, uuden rakentaminen olisi mahtava juttu. Mutta käytännössä tällä hetkellä investointimäärärahat eivät riitä edes olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapitoon, joten uusi maauimala on utopiaa.

Tulevia vuosia varten olisi hyödyllistä tehdä kartoitus helsinkiläisten uimamahdollisuuksista ja -palvelujen saatavuudesta ja sen perusteella selvittää mihin uusi maauimala kannattaisi sijoittaa. Paras lopputulos kaupunkilaisten kannalta ei välttämättä synny sillä, että valtuutetut ehdottavat sijoituspaikkoja omille hoodeilleen ilman tarkempaa kokonaiskuvan tarkastelua.

ULKOLIIKUNTAPALVELUT

screen-shot-2017-02-09-at-10-56-491 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle maa-alueen vuokraamisesta Kivikon liikuntapuiston alueelta Kivikon Koiraurheilukeskus Oy:lle (pdf) (html)

Liite 1 Hakemus 28.12.2016

Liite 2 Hakemuksen liitteet

Liite 4 Vuokra-alue

Kivikon Koiraurheilukeskus Oy haluaa vuokrata Kivikosta alueen agilitytoimintaa varten. Bueno.


2 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamScreen Shot 2017-02-09 at 11.00.42.pngisesta ja suunnitteluvarauksen myöntämisestä Kromax Consulting Oy:lle monitoimihallin rakentamista varten Tapulikaupungin liikuntapuiston alueelle (pdf)(html)

Liite 2 Taloussuunnitelma_monitoimihalli_Tapulikaupunki

Liite 3 Rahoituslaskelmat_monitoimihalli_Tapulikaupunki

 

Myönnetään vuoden suunnitteluvaraus monitoimihallin suunnittelua varten Tapulinkaupungin liikuntapuistosta.  Kromax Consulting omistaa tällä hetkellä Malmin palloiluhallin ja taustalla on yksityishenkilöitä. Ok.

LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kokoomuksen valtuustoryhmän harrastustakuuta koskevasta ryhmäaloitteesta (pdf) (html)

Päätöshistoria (pdf) (html)

Kokoomuksen ryhmäaloitteessa esitetään että ”Helsingissä kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi aloitteessa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten harrastusten kasvaviin kustannuksiin sekä edellytetään käynnistämään selvitys siitä, miten taataan jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus.”

Lausunnossa käydään läpi viraston matalan kynnyksen liikuntapalvelutarjonta (EasySport, FunAction ja NYT-liikunta), neuvontapalveluy, yhteistyö kaupungin liikntaseurojen kanssa sekä viraston avustukset helsinkiläisille liikuntaseuroille.

Helsinkiläisen liikunta- ja urheiluseuran puheenjohtajana, jonka seura on myös mukana tuottamassa EasySport ja NYT-liikuntapalveluja kokemukset yhteistyöstä viraston kanssa ovat olleet erittäin positiivisia. Sen sijaan kokemukset yhteistyöstä helsinkiläisten koulujen kanssa ovat olleet vaihtelevia: toisissa kouluissa rehtorit ja liikunnanopettajat mielellään auttavat lasten ja nuorten liikuntaharrastusmahdollisuuksista tiedottamisessa, toisissa kouluissa tämä on osoittautunut mahdottomaksi. Jos lapset ja näiden vanhemmat eivät saa tietoa erilaisista harrastusmahdollisuuksista harrastaminen on vaikeaa. Tästä syystä ehdottaisin, että ”yhteistyön merkitys” otsikon alle lisättäisiin loppun kappale:

Erilaisista harrastusmahdollisuuksista tiedottamisessa lapsille ja nuorille sekä näiden vanhemmille koulut ja opetusvirasto ovat keskeisessä roolissa. Tulevina vuosina liikunta- ja opetusviraston sekä liikuntaseurojen yhteistyötä tulisi kehittää niin, että tieto eri alueiden harrastusmahdollisuuksista saavuttaisi kohderyhmät nykyistä tehokkaammin.

HALLINTOPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponteen (pdf) (html)

 

Lisää yleiskaavan toivomusponsia.

Jarmo Nieminen, toivomusponsi 21 ”Hyväksyessään yleiskaavan valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus pidättäytyä Melkin alueen taajamarakentamisesta. Alueen suunnitteluun palataan, jos asutuksen sijoittaminen saareen on välttämätöntä. Siihen asti Melkkiä kehitetään yhdessä Pihlajasaaren kanssa Helsingin läntisen saariston virkistysalueena.”

Kannatetaan Pihlajasaaren jatkokehittämistä ja pidetään Melkin saaren avaamista kaupunkilaisille hyvänä ajatuksena. Ok.

 

2 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Jasmin Hamidin toivomusponteen (pdf) (html)

 

Jasmin Hamid, toivomusponsi 10 ”Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuudet siirtää Pirkkolan urheilupuistossa sijaitseva pysäköintialue toisaalle. Samalla selvitetään mahdollisuudet ennallistaa nykyinen pysäköintialue niityksi tai metsäksi näin laajentaen yleiskaavan pohjois-etelä – suuntaista ekologista käytävää.”

Esitys on aika tyrmäävä:

Liikuntalautakunta ei puolla toivomusponnessa esitettyä pysäköintialueen siirtämistä.

Lautakunta pitää tärkeänä liikuntapuistojen ja liikuntapaikkojen hyvää saavutettavuutta sekä hyviä ja sujuvia liikenneyhteyksiä liikuntapaikoille. Erityisen tärkeää tämä on isojen, useita erilaisia liikuntapaikkoja ja tiloja sisältävien sekä alueellisesti merkittävien suurten kävijämäärien liikuntapuistojen, kuten Pirkkolan liikuntapuiston, kohdalla.

Screen Shot 2017-02-09 at 11.23.54.pngEn nyt ole tästä kyllä ihan samaa mieltä. Pirkkolan liikuntapuistossa on tällä hetkellä kaksi pysäköintialuetta. Isompaan (merkitty numerolla 1) ajetaan Kehä I:n/Maununnevan kautta ja toinen (numerolla 2) on Pirkkolantien varrella.

On toki tärkeää, että liikuntapuisto on saavutettavissa, mutta

  1. Pirkkolan liikuntapuiston saavutettavuus tulee paranemaan tulevaisuudessa merkittävästi koska raide-Jokeri tulee kulkemaan Pirkkolantietä pitkin. Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin yhteydessä myös sinne on tulossa pikaraitiotie pohjois-etelä-suunnassa. Kun joukkoliikenneyhteydet paranevat, tarve yksityisautoilulle oletettavasti vähenee.
  2. Pirkkolantien parkkipaikka on jo nyt yleensä tyhjä ja osa siitä on vuokrattu rullaluistelijoiden harjoituskäytöön
  3. Olen itse heittänyt ilmaan ajatuksen, että Pirkkolantiestä voitasiin mahdollisesti tehdä maisemoitu raideyhteys ja siten parantaa Pirkkolan liikuntapuiston ja Maunulanpuiston virkistysarvoja

Tämän vuoksi ehdotan että lausunto muutetaan seuraavaan muotoon:

Liikuntalautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginvaltuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Jasmin Hamidin toivomusponteen:

Liikuntalautakunta esittää toivomusponnessa esitettyä pysäköintialueen jatkoselvitystä.

Lautakunta pitää tärkeänä liikuntapuistojen ja liikuntapaikkojen hyvää saavutettavuutta sekä hyviä ja sujuvia liikenneyhteyksiä liikuntapaikoille. Erityisen tärkeää tämä on isojen, useita erilaisia liikuntapaikkoja ja tiloja sisältävien sekä alueellisesti merkittävien suurten kävijämäärien liikuntapuistojen, kuten Pirkkolan liikuntapuiston, kohdalla.

Liikuntalautakunta katsoo, että jäähallien, palloilu- ja uimahallin sekä useiden kenttien ja ulkouimalan muodostama liikuntapaikkakokonaisuus, joka sijaitsee ulkoilu- ja kuntoilureitistöjen solmukohtana ja jonka tiloissa järjestetään vuosittain tuhansia otteluita, suuri määrä turnauksia sekä useita suurempia liikuntatapahtumia ei voi toimia ilman riittäviä pysäköintitiloja.

Pirkkolan liikuntapuiston saavutettavuus tulee lähivuosina paranemaan huomattavasti parempina joukkoliikenneyhteyksinä, kun raide-Jokeri valmistuu. Raide-Jokerin linjaus tulee kulkemaan Pirkkolan tietä pitkin. Lisäksi yleiskaavassa hahmotellussa joukkoliikenteen runkoverkossa on esitetty nykyisen Hämeenlinnan väylän bulevardisoinnin yhteydessä sille rakennettavaa uutta pikaraitiotielinjaa, joka kulkisi pohjois-etelä-suunnassa Pirkkolan liikuntapuiston ohitse.

Raideyhteyksien valmistuessa ja alueen saavutettavuuden parantuessa tulee jatkoselvittää, voidaanko mahdollisesti Pirkkolantien varrella tai Pirkkolan Metsätien päässä sijaitsevasta olevasta pysäköintialueesta luopua tai siirtää ne jonnekin muualle ja muuttaa vapautuva alue osaksi Keskuspuistoa.

3 Liikuntaviraston rakennustarvikkeiden hankinta vuosina 2017-2019 (pdf) (html)

Ok.

4 Liikunnan kansalaistoiminnan avustuksiin myönnettävän määrärahan osittaminen vuonna 2017 (pdf) (html)

Ok.

5 Liikuntatoimen tilavuoroista perittävät maksut 1.1. – 30.4.2018 (pdf) (html)

Ok.

6 Liikuntalautakunnan edustaja liikuntatoimen neuvottelupäiville 14.–15.2.2017 (pdf) (html)

7 Koulujen liikuntasalien ilta- ja vapaa-ajankäytön hinnasto 1.7.2017-30.4.2018 (pdf) (html)

Koulujen liikuntatilat siirtyvät liikuntaviraston hallintaan. Nyt päätetään että ensi tilassa tilavuokria ei muuteta, vaan ne harmonisoidaan liikuntaviraston muiden tilavuokrien kanssa myöhemmin.

Ylen vaalikone

screen-shot-2017-02-09-at-10-15-00

Ylen vaalikoneen kysymykset olivat tällä kertaa minusta parempia kuin esimerkiksi Sanomien. Sen sijaan ratkaisu, ettei vaalikoneeseen voi ladata omaa virallista ehdokaskuvaa ja että profiilin yhteyteen tulevat videot pitää kuvata itse suoraan järjestelämään eikä esimerkiksi virallista kampanjamateriaalia voi ladata niiden sijaan on vähän ikävä, vaikka ymmärränkin mitä tällä todennäköisesti on tavoiteltu.

But, here goes:

Profiili

 Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?

Olen aktiivisesti asioihin perehtyvä ja avoimesti päätöksenteon sisällöistä tiedottava poliitikko, jolla on työelämästä kokemusta organisaatioiden kehittämisestä tehokkaammiksi ja paremmiksi.

Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?

Jokainen lapsi ansaitsee kiinnostavan ja innostavan liikuntaharrastuksen vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Liikunnan mahdollisuuksia terveyden edistämisessä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa pitää hyödyntää nykyistä enemmän.

Helsinkiin pitää luoda uusia sähköisiä palveluja, jotka auttavat ja helpottavat ihmisten työelämää ja arkea ja jossa tietotekniikka on valjastettu palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin.

Mitkä ovat vaalilupauksesi? Nimeä kolme lupausta.

  1. Toimin kaupungin matalan kynnyksen liikuntapalvelujen kuten EasySportin  ja NYT-liikunan kehittämiseksi ja laajentamiseksi.
  2. Pyrin huolehtimaan siitä, että uusille asuinalueille toteutetaan liikunta- ja muut palvelut heti alueen rakentamisen yhteydessä.
  3. Edistän sitä, että sähköisiä palveluja kehitetään käyttäjiä kuunnellen ja että ne ratkaisevat ihmisten oikeita arkielämän ongelmia.  

Taloudelliset sidonnaisuudet

Omistan pienen osuuden Reaktor Group Oy:sta, johon olen myös työsuhteessa.  Asuntolaina vaimoni kanssa yhteisesti omistamastamme kiinteistöstä.

Perheeseeni kuuluu:

Vaimoni ja kaksi alakouluikäistä lasta sekä Emppu-kissa ja Taisto-koira.

Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on:

Harrastan miekkailua, kuntosaliharjoittelua ja satunnaisesti muuta liikuntaa. Toimin Helsingin miekkailijoiden puheenjohtajana ja vapaaehtoisena juniorivalmentajana. Musiikki ja kirjallisuus.

Vaalikone

Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että koulutien nivelkohdissa nuoret eivät putoa kelkasta ja syrjäydy ja siksi jokaiselle tulee olla osoittaa paikka opiskelujen jatkamiseen tai työharjoitteluun.  Jos myöhemmin osoittautuu, ettei aluksi valittu ala ollutkaan nuoren ominta aluetta pitää opiskelupaikkaa tai -alaa voida joustavasti vaihtaa myöhemmin.

Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

täysin samaa mieltä

Laadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaammaksi tavaksi tasoittaa koulutuksen sosio-ekonomista epätasa-arvoa.

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

täysin samaa mieltä

Ongelma on, että länsimaissa lihankulutus on yleisen vaurastumisen myötä ryöstäytynyt täysin käsistä ja me syömme itsemme hengiltä. Suomalaiset syövät keskimäärin noin 1,5 kg lihaa viikossa, kun syöpäjärjestöjen suositus on 500 g. Kasvisperäisen ravinnon osuuden kasvattaminen ei ole kasvisruokaan pakottamista, se on terveellisten ruokailutottumusten opettamista ja kansanterveyden ylläpitoa. Peruskoulun opetussuunnitelmankin mukaan ”kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä”.

Lihan kulutusta ja esimerkiksi kasvisruokapäiviä pohdittaessa unohtuu melkein aina se, ettei milloinkaan ihmiskunnan historiassa olla lihaa syöty niin paljon kun  länsimaissa syödään nyt. Suomessa sen kulutus henkeä kohden on kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tätä ei kestä pidemmän päälle sen enempää ihmisten terveys kuin ympäristökään.

Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

jokseenkin samaa mieltä

Kulttuurin ja siihen liittyvän vapaan kansalaistoiminnan tukeminen on yksi kunnan tärkeistä tehtävistä.  Tutkimusten mukaan se, että lapsella tai nuorella on jokin harrastus on on yksi tehokkaimmista syrjäytymiseltä suojaavista tekijöistä. Erilaiset kulttuuri-, liikunta- ja muut järjestöt tekevät tällä saralla korvaamatonta työtä.

Joissain tapauksissa tilojen antaminen käyttöön täysin vastikkeettomasti voi kuitenkin johtaa resurssien tehottomaan käyttöön ja myös kohtuulliset tilavuokrat ovat joissain tapauksissa perusteltuja. Eri tilanteita pitää harkita tapauskohtaisesti.

Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

jokseenkin eri mieltä

Helsingissä koulujen ryhmäkoot esimerkiksi yläkouluissa ovat olleet viime vuodet keskimäärin alle 20 oppilasta, mikä kansallisessa vertailussa on suhteellisen vähän.

Viime vuosina on myös tutkimuksissa osoitettu, ettei koulun tai ryhmän koko suoraan vaikuta oppilaiden oppimistuloksiin eikä siksi ryhmäkokojen mekaaninen pienentäminen välttämättä ole tehokkain tapa parantaa koulujen oppimistuloksia. Paljon oleellisempaa olisi arvioida yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla sitä, millaisessa ryhmässä tämä oppii parhaiten. Osalle lapsista suuret ryhmät sopivat hyvin, osa tarvitsee pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta.

Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

jokseenkin eri mieltä

Vanhuksilla on oltava oikeus asua siellä, minkä he kokevat parhaaksi. Jos vanhus haluaa asua kotonaan, kuten useimmat kuitenkin tekevät, oikea ratkaisu on parantaa kotihoidon palveluja, ei siirtää vanhusta palvelukotiin.

Palvelukotipaikka pitää olla saatavilla niille, jotka eivät enää kykene asumaan kotonaan tai eivät koe kotona asumista turvalliseksi.

Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

jokseenkin eri mieltä

Sote-uudistuksessa yksi keskeinen tavoite on selkeyttää palvelutuotannon rahoitusta ja tehostaa hallintoa ja tukipalveluja päällekkäisiä rakenteita purkamalla. On potilaan, veronmaksajan ja yhteiskunnan etu, että mahdollisesti hallinnon selkäyttämisellä saavutetut säästöt voidaan käyttää varsinaisen palvelun parantamiseen.

Sote-uudistusta toteutettaessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vanhoja työntekijöitä kohdellaan reilusti ja esimerkiksi uudelleenkoulutuksen avulla saadaan työllistettyä uusiin tehtäviin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.

jokseenkin samaa mieltä

Helsinki on suomalaiseksi kunnaksi pinta-alaltaan kohtuullisen pieni, etäisyydet ovat lyhyitä ja kaupungissa on toimivat joukkoliikennepalvelut.

Joissain tapauksissa palveluja yhdistämällä hyvien kulkuyhteyksien päässä oleviin hieman isompiin yksiköihin saadaan ne tuotettua tehokkaammin ja asiakkaiden pompottelu yksiköstä toiseen vähenee kun kaikki tarvittavat palvelut voidaan tuottaa yhden katon alla.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

jokseenkin eri mieltä

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.

Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa, jotka pitää harkita tapauskohtaisesti. Julkisella puolella voidaan myös omaksua joitain yksityisen puolen toimintatapoja ja -malleja.

Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.

jokseenkin eri mieltä

Ymmärrykseni mukaan lopulta aika harva mielenterveyspotilas haluaa pysyvään laitoshoitoon ja lähtökohtaisesti psykiatrisen hoidon painopisteen siirtyminen avohoitoon on perusteltua ja positiivinen seikka.

Huomiota tulisi kiinnittää kuitenkin nykyistä enemmän siihen, että laitoshoitoa purettaessa avohoitopalvelujen resursseja ei aikanaan kasvatettu riittävässä määrin. Samalla kun avohoitopalvelujen laatua ja kattavuutta parannetaan pitää myös muistaa että vakavasti sairastuneen potilaan ja tämän omaisten kannalta edelleen sairaalahoito on tarpeellista joko tilapäisinä hoitojaksoina tai pysyvästikin.

Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.

jokseenkin samaa mieltä

Sote-uudistuksen yksi keskeinen ja ehdottomasti välttämätön tukijalka on nykyisen monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen. Nykyisin terveyspalveluja rahoitetaan kuntien, kuntayhtymien ja valtion varoista ja tämä johtaa osaltaan tehottomaan osaoptimointiin.

Kun uudistuksen myötä palvelujen rahoitus siirtyy valtiolle, muuttuu myös kuntaveron ja valtion verojen suhde niin, että kuntavero alenee. Kansalaisen kokonaisverotukseen tällä ei kuitenkaan ole oleellista muutosta.  

Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.

jokseenkin eri mieltä

Vaikka joissain tapauksissa valitusoikeutta onkin käytetty miltei kiusantekoon ja vain päätösten tahalliseen viivyttämiseen on valitusoikeus tärkeä ja keskeinen osa oikeusvaltion toimintaa.

Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

jokseenkin eri mieltä

Viimeisen valtuustokauden aikana Helsingissä on otettu isoja harppauksia joukko- ja kevyen liikenteen varaan rakennetun tiiviin kaupungin suunnittelussa ja vanha yksityisautoilua suosinut kaupunkisuunnitteluideologia on väistynyt.

Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

jokseenkin eri mieltä

Yksityisten liikeyritysten tukeminen suoraan rahallisesti tai epäsuorasti esimerkiksi halpojen tonttivuokrien kautta on ongelmallista kilpailun kannalta. Jos tuetaan yhtä yritystä tarjoamalla halpa tontti, pitäisi tukea vähintään kaikkia muitakin samalla markkinalla toimivia yrityksia samalla edulla tai muuten yritysten välinen kilpailuasema vääristyy.

Helsingin ei kannata lähteä rakentamaan kilpailukykyä halpojen tonttien varaan, siinä kisassa me tulemme auttamattomasti häviämään Utsjoelle.

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

jokseenkin eri mieltä

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja ja talouskasvua, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

täysin samaa mieltä

Helsingillä on hyvät mahdollisuudet kotouttaa ja integroida pakolaisia. Ja moraalinen velvollisuus tehdä niin.

Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.

täysin eri mieltä

Jos siitä peritään vuosimaksu, se ei ole enää kirjasto. Se on kirjavuokraamo.

Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.

jokseenkin samaa mieltä

Pääkaupunkiseudulla kunnallisten vuokra-asuntojen kysyntä on niin suurta, että asunnot kohdentuisivat pääosin pienituloisimmille vaikka  tulorajat poistettaisiin.  Yksi tulorajojen ongelma on, että niistä muodostuu helposti kannustinloukku: vuokralaisen ei kannata ottaa työtä vastaan jos tämän seurauksena tulorajat ylittyvät ja henkilö joutuu muuttamaan pois vuokra-asunnostaan.

Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

täysin eri mieltä

Liikunta tarvitsee tiloja ja muita fasiliteetteja. Vuosaaren uusien asuinalueiden rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla, ja vasta aivan viime vuosina, parikymmentä  vuotta asuinalueen valmistumisen jälkeen, sinne suunnitellut liikuntapaikat valmistuivat. Helsingin säästölinjan vuoksi ovat kaupungin liikuntaviraston  investointimäärärahat puolessa vuosikymmenessä pienentyneet kolmanneksen. Nykyisellä määrärahatasolla uusien liikuntapaikkojen rakentaminen kasvavaan kaupunkiin on mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Kalasatamaan tai Keski-Pasilaan tule uusia liikuntapaikkoja. Ainoana valopilkkuna tässä synkässä tilanteessa on Jätkäsaaren Bunkkeriin tuleva mittava uusi liikuntakeskus.

Tilanne on niin vakava, ettei nykyisellä investointibudjetin tasolla voida ylläpitää edes olemassa olevia liikuntapaikkoja vaan kiinteistöjen korjausvelka kasvaa. Seuraavalla valtuustokaudella liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varattu määräraha pitää nostaa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.

täysin samaa mieltä

Helsingissä ensisijainen liikkumisen muoto tulee olla joukkoliikenne. Yksityisautoilun varaan rakentuva liikenneinfrastruktuuri tulee liian kalliiksi, on haitallinen ilmanlaadulle ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti muun muassa vanhuksia ja nuoria, jotka eivät usein omista autoa.

Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua.

täysin eri mieltä

Helsinki on koko Suomen talouden moottori. Kaupungin kasvun keinotekoinen hillitseminen ei olisi tuhoisaa vain Helsingin vaan koko Suomelle.

Ihmiset haluavat muuttaa Helsinkiin. Kaupungin tehtävä on tehdä tämä mahdolliseksi huolehtimalla siitä, että tänne rakennetaan riittävä määrä uusia asuntoja.

Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin.

täysin eri mieltä

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

Keskustatunneli on järjettömän kallis investointi, joka vain lisäisi yksityisautoliikennettä siirtämällä Helsingin keskustaan liikennettä, joka muuten kiertäisi sen ja aiheuttaisi keskusta-alueen ilmanlaadun heikkenemistä.

Keskustatunnelin rakentaminen on mahdollista mielestäni siinä tapauksessa että se toteutetaan täysin yksityisillä varoilla niin, että myös taloudellisen riskin kantaa yksityiset sijoittajat. Kokoomuslaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan (HS 3.1. 2017) esittämässä mallissa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat. Tämä ei ole hyväksyttävissä.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti

jokseenkin samaa mieltä

Mahdollisimman nopeasti, muttei mahdottoman.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa tulee edetä vaiheittain niin, että ensimmäisenä bulevardisoidaan Vihdin- ja Tuusulantie ja sen jälkeen muut. Tämä minimoi hankkeiden liikenteelle aiheuttamat ongelmat ja mahdollistaa aiemmista toteutuksista opittujen asioiden soveltamisen myöhemmissä hankkeissa.

Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä

jokseenkin eri mieltä

Helsinki kasvaa ja uusia asuntoja tarvitaan. Ensisijaisesti tilaa kasvulle tulee etsiä jo aikaisemmin rakennetuista ympäristöistä: moottoritiet bulevardisoimalla ja Malmin lentokenttä rakentamalla saadaan rakentamisreserviä jo moniksi vuoksiksi eteenpäin. Lisäksi olemasssa olevien alueiden täydennysrakentaminen pitää hyödyntää tehokkaasti.

Joissain yksittäistapauksissa tehokkaan kaupunkirakenteen aikaansaaminen voi vaatia rajoitettua rakentamista nykyisille viheralueille. Silloin tulisi harkita kompensoivien uusien viheralueiden luomista toisaalle.

Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään

jokseenkin samaa mieltä

Kaupunkimaiseen asumiseen kuuluu se, että ympärillä on joskus hieman meteliä ja ääntä. Helsinki kaipaa tapahtumia, tilaisuuksia ja iloa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä joutua jatkuvan ja kohtuuttoman melualtistuksen uhriksi.

Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

täysin samaa mieltä

Koskaan ei ole ollut niin hyvin kuin nyt. Ja tulevaisuudessa on vielä paremmin.

Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

jokseenkin eri mieltä

Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka etsii ja löytää kompromisseja ja pystyy tuomaan ihmisiä yhteen ratkomaan ongelmia itse.

Emme tarvitse diktaattoreita.

Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

jokseenkin samaa mieltä

Uteliaisuus ja itsenäisyys eivät ole ristiriidassa hyvän käytöksen ja toisten huomioon ottamisen kanssa. Lapsia ei kuitenkaan ole tarkoitus kasvattaa aikuisiksi, joilla ei ole omaa tahtoa ja jotka vain kyseenalaistamatta tottelevat.

Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.

jokseenkin eri mieltä

Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen eläin, jonka menestys lajina on perustunut kykyyn tehdä rakentavaa yhteistyötä lajitoveriensa kanssa.

Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.

täysin samaa mieltä

Vaikea nähdä mitään ongelmaa, joka ratkeaisi moraalisesti kestävällä tavalla ihmisten epätasa-arvoisen kohtelun avulla.

Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.

jokseenkin samaa mieltä

Tutkimusten mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sosiaalinen liikkuvuus on maailman huippuluokkaa. Vaikka viime vuosina on ilmennyt hälyyttäviä merkkejä siitä miten koulutuksen ja sosioekonomisen aseman peritytyminen on vahvistunut, on pohjoismaalainen malli edelleen se yhteiskuntamalli joka takaa parhaiten kaikille mahdollisuudet edetä elämässä.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.

jokseenkin eri mieltä

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy sille, että ihmiset valitsevat henkilöauton joukkoliikenteen sijaan. Helsingissä maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Uudistus ei juuri vähentäisi yksityisautoilua ja lisäisi julkisen sektorin kuluja miltei 200 miljoonaa euroa mikäli palvelutaso halutaan pitää nykyisen kaltaisena.   

Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja.

Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.

jokseenkin samaa mieltä

Maailmassa ei oikeastaan juuri mitään asiaa kannata tehdä ”hinnalla millä hyvänsä”. Pakolaisten mahdollisimman nopea kotouttaminen kielenopetuksen, opiskelun ja työn kautta sen sijaan on mitä mainioin investointi, joka maksaa itse itsensä takaisin lyhyessä ajassa.

Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.

jokseenkin samaa mieltä

Helsinkiin on liian pitkään rakennettu liian kauas, väljästi ja tehottomasti. Nyt pitää rakentaa lisää kaupunkia.

Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.

jokseenkin samaa mieltä

Kotimaisten raaka-aineiden hyödyntäminen on usein järkevää niin ilmaston kuin terveydenkin kannalta.

Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

täysin eri mieltä

Jos Helsingin väestöpohja olisi liian pieni, asiat olisivat aika heikolla tolalla.

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.

jokseenkin eri mieltä

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on edistää oman kuntansa parasta.  Joskus se voi olla oman tai äänestäjäkunnankin lyhyen tähtäimen etujen kanssa ristiriidassa.

Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.

Ympäristö, maankäyttö ja rakentaminen.

Yleiskaavan käytännön toteuttaminen on seuraavan vaalikauden keskeinen tehtävä ja asemakaavoja valmistellessa ratkaistaan monia asioita vuosikymmeniksi eteenpäin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.

jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että sote-palveluiden nykyinen monikanavainen rahoitusmalli saadaan yksinkertaistettua ja sen luoma tehottomuus korjattua. Perusterveydenhoidon, erityissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen rahoitus pitää tulla yhdestä budjetista.

Videot

Nämä olivat suurin piirtein noiden videoiden käsikirjoitukset, jotka kirjoitin ennen niiden kuvaamista. Lopputulos aikarajoitteiden vuoksi ei sisältänyt ihan kaikkea tätä tekstiä.

1. Miksi sinä olisit sopiva henkilö päättämään kuntasi asioista?

Olen aktiivisesti asioihin perehtyvä ja avoimesti päätöksenteon sisällöistä tiedottava poliitikko. Olen nyt kuluvan vaalikauden ajan tiedottanut ja kommentoinut Helsingin liikuntalautakunnan asioita blogissani aina ennen kokouksia. Minulla on politiikan lisäksi kokemusta erityisesti liikunnan saralta urheiluseuran johtamisesta ja ymmärrän kentän ongelmia ja tarpeita.

Työssäni työskentelen päivittäin erilaisten organisaatioiden kanssa ja yritän saada niitä toimimaan tehokkaammin ja paremmin. Minulla on yli viidentoista vuoden kokemus tehokkaiden sähköisten palvelujen ja muiden tietojärjestelmien suunnittelusta ja kehityksestä niin yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta ja uskon voivani hyödyntää tätä osaamista luottmustoimissani.

2. Minkä asioiden puolesta haluat taistella?

Haluan tehdä kaikkeni sen eteen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy vanhempien varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta oma kiinnostava liikuntaharrastus. Harrastus, joka voi olla  kaverien kanssa höntsäämistä tai tavoitteellista kilpaurheilua tai jotain siltä väliltä.

Tahdon että Helsingissä suunnitellaan ja rakennetaan kaupunkia, joka innostaa ihmisiä liikkumaan ja tarjoaa elämyksiä, palveluja ja toimintaa. Jossa kaupunki on kaupunkia ja Keskuspuisto ja muut tärkeät viheralueet säilytetään kaupungin keuhkoina ja henkireikänä.

Teen töitä sen eteen että Stadissa rakennetaan sähköisiä palveluja jotka auttavat ja helpottavat ihmisten työelämää ja arkea ja jossa tietotekniikka on valjastettu palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin.

3. Mitä muuttaisit kunnassasi ensin, jos olisit yksinvaltias?

Kasvavassa Helsingissä liikunta tarvitsee lisää tiloja ja harrastuspaikkoja. Helsingin säästölinjan vuoksi ovat kaupungin liikuntaviraston  investointimäärärahat puolessa vuosikymmenessä pienentyneet kolmanneksen. Nykyisellä määrärahatasolla uusien liikuntapaikkojen rakentaminen kasvavaan kaupunkiin on mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi Kalasatamaan tai Keski-Pasilaan ole tulossa liikuntapaikkoja uusille asukkaille.

Tilanne on niin vakava, ettei nykyisellä investointibudjetin tasolla voida ylläpitää edes olemassa olevia liikuntapaikkoja vaan kiinteistöjen korjausvelka kasvaa. Seuraavalla valtuustokaudella liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varattu määräraha pitää nostaa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle.

 

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikonevastaukset

Vaalikoneisiin vastaaminen on ihmisen parasta aikaa! Tässä näiden vaalien ensimmäiset vastaukseni.

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa perustus- ja uskonnonvapauslaki turvaavat ihmisten oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia ja turvaavat näiden yhdyskuntien oikeuden toimintamahdollisuudet. Poliittisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta estää ihmisten uskonnonharjoittamista ja eri uskontokuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Täysin eri mieltä.

Perusterveydenhuolloin tarjoaminen myös paperittomille ei ole vain ihmillistä ja moraalisesti oikein, se on myös järkevää. Sen avulla voidaan estää erilaisten tarttuvien tautien leviämistä epidemioiksi ja huolehtia siitä, ettei helposti ja halvalla hoidettavat sairaudet muutu kallista erityissairaanhoitoa vaativiksi ongelmiksi.

 

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Tällä hetkellä kaupungin asuntotuotannon rajoitukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa isot perheasunnot eivät käy kaupaksi, mutta pienistä asunnoista on huutava pula. Yli puolet helsinkiläisistä asuu yhden ihmisen talouksissa. Asuntotuotannon rajoituksia tulisi höllentää niin, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat nykyistä paremmin.

 

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kaupunkimaiseen asumiseen kuuluu se, että ympärillä on joskus hieman meteliä ja ääntä. Helsinki kaipaa tapahtumia, tilaisuuksia ja iloa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä joutua jatkuvan ja kohtuuttoman melualtistuksen uhriksi.

 

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Pakkolunastus ei voi olla ensisijainen tapa edistää Helsingin kaavoitusta. Sitä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa kuin yleinen etu niin vaatii. Onneksi uusi yleiskaava tarjoaa paljon muita mahdollisuuksia uuteen asuinrakentamiseen.

 

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.(HS)

Täysin samaa mieltä

Autopaikkojen rakentaminen hoituu nykyistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin jättämällä se markkinoiden hoidettavaksi. Parkkihalleja ja -taloja rakennetaan silloin kysynnän mukaan yksityisellä rahalla ja autottomat ihmiset eivät joudu yhteisvastuullisesti niiden maksumiehiksi kuten nykyisin.

 

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Jalkakäytävien ja pyöräteiden laadukas talvikunnossapito kannustaa ihmisiä hyötyliikuntaan jolla on tutkitusti merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Lisäksi kevyen liikenteen väylien kunnossapito on yhteiskunnallinen tasa-arvokysymys, joka turvaa esimerkiksi autottomien vanhusten ja pienituloisten mahdollisuuden liikkua.   

 

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Helsinkiä on vuosikymmeniä rakennettu liikaa yksityisautoilun varaan. Kaupungin kasvaessa tämä ei ole enää sen enempää taloudellisesti, yhteiskuntarakenteellisesti kuin ympäristönkään kannalta kestävä ratkaisu. Mitä enemmän ihmisiä saadaan ohjattua joukko- ja keveyenliikenten käyttäjiksi, sitä enemmän myös autoteillä on tilaa yksityisautoilla niille, joille se on työn tai muiden seikkojen kannalta välttämätöntä.

 

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Täysin eri mieltä.

Lähikirjastot ovat demokraattinen ja kaikille avoin paikka tarjota kuntalaisille erilaisia palveluja, viihdettä ja sivistystä. Digitalisaation myötä fyysisten äänitteiden ja kirjojen lainaustoiminta tulee vähenemään kun taas erilaisten digitaalisten palvelujen merkitys kasvamaan. Kirjaston pitää pysyä mukana tässä kehityksessä.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vaikka lähikoulut ovat tärkeä palvelu eikä varsinkaan pienimpien koululaisten koulumatkat saa kasvaa liikaa, kouluissa seiniä oleellisempaa on kuitenkin se, mitä niiden sisällä tapahtuu.  Jos vajaakäytössä olevia toisiaan lähellä olevia kouluja yhdistämällä on mahdollista säästää resursseja opettajiin, kouluavustajiin ja oppimateriaaleihin, kannattaa se tehdä.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vanhemmilla voi olla lukuisia erilaisia syitä valita lastensa koulu ja sen rajoittaminen ei välttämättä ole perheiden kannalta paras ratkaisu. Oleellista on huolehtia esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahoilla siitä, että kaikissa helsinkiläisissä kouluissa opetus on niin korkeatasoista, ettei siitä muodostu valintaperustetta.  Koulujen sosiaalinen segregaatio ei ole kenenkään etu.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Täysin samaa mieltä

Omassa lajissani miekkailussa pojat ja tytöt kilpailevat samoissa sarjoissa aina alle 12-vuotiaiksi asti ja pääasiassa myös seuroissa harjoittelevat yhdessä tämänkin jälkeen. Tämä on todettu kaikkien kannalta hyväksi ratkaisuksi. On vaikea keksiä syitä miksi ei-kilpailullisessa koululiikunnassa oppilaat pitäisi erotella sukupuolen mukaan. Kouluissa joissa yhteisiä liikuntatunteja on kokeiltu on saatu positiivisia kokemuksia.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Täysin samaa mieltä

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 teettämän tutkimuksen mukaan päivähoito-oikeuden ”perusteettoman käyttämisen” ongelma ei ole kovin suuri. Noin 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista toinen vanhemmista on kotona. Valtaosalla näistä lapsista on kuitenkin perusteltavissa oleva syy päivähoitoon: perheessä on sosiaalisia ongelmia, lapsella on kehityksen pulmia, vanhempi on työtön työnhakija tai vaikka maahanmuuttaja, jolloin päivähoito on kielen oppimisen kannalta lapselle edullista.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Naisten pitkät perhevapaat ovat tutkimusten valossa yksiselitteisesti oleellisin syy työelämän palkkaepätasa-arvoon. Perhevapaajärjestelmää pitäisi muuttaa niin, että sen aiheuttamat kustannukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten kesken ja naiset palaisivat takaisin työelämään nykyistä nopemmin lasten hankkimisen jälkeen.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Julkiset terveyspalvelut toimivat mielestäni alueellani hyvin. Potilaan kannalta hoitoon liittyvä päätöksenteko on helpompaa silloin, kun ei tarvitse  pohtia sitä missä määrin palveluntarjoajan ehdottamaan hoitolinjaan vaikuttaa tämän omat taloudelliset intressit.

 

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa ihmisten terveyseroihin liittyvä eriarvoisuus on poikkeuksellisen suurta eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Maksujen poistaminen olisi yksi merkittävä keino loiventaa näitä eroja. Jonkinlaisia pieniä ja mahdollisesti tulojen mukaan porrastettuja maksuja puolustava näkökulma on toisaalta se, että ihmiset usein arvostavat enemmän palvelua, josta maksavat jotain. Pieni asiakasmaksu myös muistuttaa kansalaisia siitä, että terveyspalvelut eivät ole ilmaisia vaan (lähes) maksuttomia.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(HS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimen omaan täällä.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oman kokemukseni perusteella kahden alakouluikäisen vanhempana suomalainen koulu opettaa jo nyt hienosti toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista sekä hyviä käytöstapoja. En usko, että koulu muuttuisi paremmaksi paikaksi sotilaallisella kurilla.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Politiikkaa voi tehdä monista eri lähtökohdista ja erilaisista arvopohjista. Nämä “perinteiset arvot” eivät kuitenkaan ole oman elämänkatsomukseni tai poliittisen toimintani keskiössä.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.  

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

On perusteltua ja ymmärrettävää, että eri tehtävistä yhteiskunnassa maksetaan erilaisia korvauksia ja ihmisten välillä on tuloeroja. Suuret tuloerot eivät kuitenkaan ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä sekä yhteiskunnan palvelut ovat perustaltaan kestävällä pohjalla. Ne kaipaavat toki kehittämistä ja modernisointia mutta eivät romuttamista.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Täysin samaa mieltä

Ympäristövaikutusten arviointi on jo osa kaikkea vastuullista julkista päätöksentekoa. Tätä käytäntöä pitää laajentaa koskemaan myös esimerkiksi liikkumista liikkumattomuuden kansanterveydellisen haasteen ratkaisemiseksi.

31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

 

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Milloinkaan ihmiskunnan historiassa ei olla syöty lihaa niin paljon kun  länsimaissa syödään nyt. Suomessa sen kulutus henkeä kohden on kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tätä ei kestä pidemmän päälle sen enempää ihmisten terveys kuin ympäristökään. Peruskoulun opetussuunnitelmankin mukaan ”kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä”.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Perusterveydenhoidon ja muiden perustarpeiden turvaaminen on halpa tapa ostaa yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta. Yhteiskunnan kannalta huonoin vaihtoehto on se, että ihmiset, joilla ei ole muuta keinoa turvata elantoaan ajautuvat rikollisuuteen, prostituutioon tai muuhun epäsosiaaliseen toimintaan. Maahan ei pidä myöskään lyhytnäköisillä poliittisilla päätöksillä tieten tahtoen luoda laittomasti maassa olevaa ihmisryhmää.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Julkisten palvelujen ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan talouden ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

On tärkeää, että myös varakkaat kokevat olevansa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen piirissä, että tahto rahoittaa palveluja verotuloilla säilyy yhtä korkeana kuin nykyisin. Monissa maissa on havaittu, että keskiluokan poistuminen julkisten palvelujen piiristä on usein ensiaskel niiden romuttamisessa. Yhdyskuntarakenteita pitää myös ohjata aktiivisesti niin, ettei erillisiä ”rikkaiden” ja ”köyhien” alueita pääse syntymään.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimenomaan pääkaupunkiseudulla.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Pääkaupunkiseuden kuntien yhdistäminen  toisi tehokkuutta esimerkiksi kaavoitukseen.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Täysin eri mieltä

Kirjastot eivät ole kirjavuokraamoja vaan kirjastoja.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kulttuuripalvelut luovat hyvinvointia kuntalaisille ja tuottavat sitäpaitsi välillisesti esimerkiksi matkailun kautta tuloja alueelle. Kulttuurin rahanjaosta päätettäessa pitää harkita miten vapaan kansalaiskentän toimijoiden toimintamahdollisuuksia voidaan tehostaa ja ovatko perinteiset kulttuuri-instituutiot aina paras ja kustannustehokkain tapa tuottaa mielenkiintoisia kulttuurielämyksiä kuntalaisille.

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Päivähoitomaksujen hyvätuloisemman osan maksujen korottamista voidaan harkita. Nykyisin korkeimpaan maksuluokkaan päätyy jo varsin maltillisilla tuloilla.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy joukkoliikenteen käyttämättömyydelle. Maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja ja rahat pitää ensisijaisesti kohdentaa tähän.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Yleensä suurituloisimmat ihmiset maksavat veronsa pääosin pääomatuloista eikä ansiotuloista. Koska pääomatuloa ei makseta kuntiin, eivät he osallistu myöskään kuntien palvelujen kustantamiseen. Sote-uudistuksen yhteydessä tilanne osittain helpottuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Jos kännykät aiheuttavat tunnilla häiriötä tulee luokassa sopia yhteisistä pelisäännöistä ja tarvittaessa olla mahdollista esimerkiksi takavarikoida ne määräajaksi. Nykyaikaiset älypuhelimet ovat kuitenkin myös suuri mahdollisuus opiskelussa. Niitä voidaan käyttää tiedonhakuun ja muuhun opiskeluihin liittyviin tehtäviin. Modernin viestintäteknologian ottaminen osaksi kaikkea opiskelua kouluissa antaa oppilaille hyvät lähtökohdat jatko-opiskeluihin ja työelämään.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Täysin eri mieltä

Tasoryhmät ovat olleet suomalaisen oikeiston lempilapsi niin kauan kun peruskoulujärjestelmä on ollut olemassa. Kansakouluissa, oppikouluissa ja peruskoulun alkuvuosina ne olivat vielä käytössä. Lopulta tasoryhmistä luopumisen jälkeen noin kymmenessä vuodessa PISA-testien perusteella suomalainen koulujärjestelmä on maailman parhaita ellei paras. Tasoryhmien palauttaminen tuntuisi tästä johtuen hulluudelta.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oma kokemukseni Helsingin päätöksenteosta ei ole tukenut tätä näkemystä. Hyvä veli -verkostot kuuluivat enemmän aikaan, jolloin suomalaisissa kunnissa yksi (keskusta) tai kaksi (demarit ja kokoomus) suurta puoluetta sumpli kaikki kunnan asiat. Suurimmissa kaupungeissa valtasuhteiden muutosten kautta tästä ajasta on tultu eteenpäin.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ehdottomien sukupuolikiintiöiden käyttöönottaminen voi käytännössä olla hankalaa, koska Suomessa työmarkkinat ovat nykyisin poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolittuneet miesten ja naisten aloihin. Tästä johtuen pätevän miehen löytäminen esimerkiksi päiväkotiin täyttämään sukupuolikiintiötä voi olla vaikeaa. Kiintiöiden sijaan pitää yrittää vähentää työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta esimerkiksi koulutusvalintojen kautta. Luottamustehtäviin valittaessa kiintiöiden toteuttaminen on helpompaa.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin sanoin: ”kerjäämisen kielto on tarpeeton ja turha”.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Maailman menestyneimmät ja vauraimmat seudut ovat kautta historian muinaisesta Alexandriasta moderniin San Franciscoon olleet monikulttuurisia, avoimia vaikutteille ja valmiina omaksumaan uusia asioita vieraista kulttuureista. Helsinki on ollut historiallisesti aina monikulttuurinen kaupunki ja 1900-luvun alussa ulkomaalaisten osuus kaupungin väestöstä oli samaa luokka kuin 90-luvulla.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus päättää elämästään silloin, kun kärsimys on kohtuutonta.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kaikki suomalaiset osallistuvat hoitonsa kustannuksiin maksamalla veroja. Universaalius  on yksi julkisen terveydenhoidon keskeisistä periaatteista. Parempaan tulokseen päästään panostamalla ennaltaehkäisevien palvelujen tarjoamiseen ja luomalla kannustimia terveille elämäntavoille (esimerkiksi sokerivero).

Monien kansanterveydellisten ongelmien taustalla on nykyisin liikkumattomuus ja sen torjuminen on kuntien suuri haaste, joka tapahtuu kannustamalla ihmisiä liikkumaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelun keinoin.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(IS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tehty ensisijaisesti palvelemaan kaikki pysyvästi Suomessa asuvia syntyperästä, kansalaisuudesta tai äidinkielestä riippumatta.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suuret tuloerot eivät ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.

 

Varttivaltuutettu Vapaavuori

Tänä aamuna Helsingin Sanomat julkaisi jo hetken odotellun uutisen Jan Vapaavuoren lähtemisestä Helsingissä Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Laajassa puolentoistasivun haastattelussa Vapaavuori kertoi päätyneensä ratkaisuun koska:

Järki sanoi, että ei kannata lähteä. Mutta sydän sanoi toista. Mitä enemmän tätä pohdin, sitä enemmän sydän vei mukanaan

Uutinen tarkoittaa sitä, että kamppailu Helsingin suurimman puoleen asemasta sähköistyi kerralla. Kokoomuksen kannalta Vapaavuoren lähteminen ehdolle oli selkeä voitto: Jan on pidetty ja karismaattinen poliitikko, joka pystyy tehokkaasti haastamaan Vihreät kuntavaalitaistelussa.

Henkilökuvan mielenkiintoisin sisältö löytyi kuitenkin jutun lopusta:

Jan Vapaavuori aloitti Euroopan investointipankin (EIP) varapääjohtajana 1. syyskuuta 2015. Hänen kautensa on nelivuotinen. Vapaavuori aikoo ottaa virkavapaata pankista kuntavaalikampanjan ajaksi.

Jos Vapaavuori ei tule valituksi pormestariksi, hän palaa virkavapaan jälkeen pankkiin.

Suomeksi tämä siis tarkoittaa seuraavaa: mikäli huhtikuun kuntavaaleissa Vihreät nousevat kaupungin suurimmaksi puolueeksi ja Helsingin pormestarinkäädyt asetetaan Anni Sinnemäen harteille Vapaavuoren sijaan, (lähes varmasti) valtuustoon valittu Vapaavuori aikoo palata Luxemburgiin jatkamaan kauttaan Euroopan investointipankissa.

Vapaavuoren kannalta tämä on täysin ymmärrettävä ja järkevä ratkaisu. Vapaavuorta äänestäneiden kannalta kuitenkin arveluttava.

Kuluvan valtuustokauden aika perussuomalaisten Jussi Halla-aho on saanut näkyvää kritiikkiä siitä, että hänen tultua valittua  keväällä 2014 Euroopan parlamentiin, hän ei ole käytännössä lainkaan osallistunut kaupunginvaltuuston kokouksiin vaan kokouksissa on pääasiassa istunut 1. varavaltuutettu Nuutti Hyttinen. Vuonna 2015 Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Seppo Kanerva ilmaisi mielipiteensä asiasta seuraavasti:

– Höpö höpö! ..Mikä se semmoinen kaveri on, joka kukkuu vain nimenä siellä, muttei näy?

– Se on hänen oma juttunsa, jos on semmoista puhunut. Parempi, että häipyisi pois sinne Brysseliin, eikä tulisi tänne sohimaan asioita.

Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että Vapaavuori heti vaalien jälkeen hakee eroa valtuutetun tehtävästä. Tämä ei helsinkiläisten äänestäjien kannalta ole mielestäni sen parempi vaihtoehto. Jo edellisissä kuntavaaleissa 2012 Vapaavuori valittiin valtuustoon kaupungin suurimmalla äänimäärällä, mutta erosi jäsenyydestä 2015 aloittaessaan työt investointipankissa. Tällä kertaa erohakemus tapahtuisi oletettavasti välittömästi vaalien jälkeen.

 

Mielestäni on vähintäänkin arveluttavaa asettua ehdolle luottamustehtävään, jota ei ole aikomustakaan hoitaa. Jokaisen Vapaavuorta ja Kokoomusta Helsingissä tulevissa kuntavaaleissa äänestävän olisi syytä ottaa tämä huomioon.

Liikunta tarvitsee puolustajia

Kuluvan talven aikana on valmisteltu Helsingin kaupungin uutta johtamisjärjestelmää, joka astuu voimaan seuraavan valtuuston aloittaessa toimintansa kesäkuun ensimmäinen päivä. Uudistuksessa iso joukko nykyisiä virastoja yhdistetään neljäksi toimialaksi ja samalla virastoja johtaneet  lauta- ja johtokunnat yhdistetään neljäksi superlautakunnaksi, joita puheenjohtaa uudet apulaispormestarit.

organisaatiokaavio.jpg

Nykyinen liikuntavirasto tulee jatkossa kuulumaan kulttuurin  ja vapaa-ajan toimialaan yhdessä nuorisoasiainkeskuksen, kulttuurikeskuksen, taidemuseo HAM:n, kaupunginmuseon, kaupunginorkesterin ja kaupunginkirjaston kanssa. Toimialaa johtavalla kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnalla on vielä kolme jaostoa: omansa kulttuurille, liikunnalle ja nuorisolle.

Uudessa johtamismallissa on paljon hyviä puolia: pormestarimalli selventää virkamisvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon rajaa ja antaa tuleville pormestareille taloudellisesti mahdollisuuden keskittyä kaupungin johtamiseen nykyistä paremmin.

Liikunnan asemaan kaupungin päätöksenteossa se mielestäni kuitenkin tulee vaikuttamaan haitallisesti.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala- ja liikuntajohtaja

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajan virkaa ei jostain syystä juuri hakenut liikuntaihmisiä sen enempää kaupungin omasta organisaatiosta kuin sen ulkopuoleltakaan. Joulun alla kaupunginvaltuusto valitsi virkaan hakijoiden joukosta nuorisoasiankeskuksen nykyisen johtajan Tommi Laition. Vaikka Laitio muuten mielestäni olikin ehdokkaista pätevin, sopivin ja nykyisessä tehtävässään  rohkeaksi, tehokkaaksi ja uudistushenkiseksi johtajaksi osoittautunut, ei hänellä ole lainkaan kokemusta liikunnan saralta.

Liikunnan palvelukokonaisuutta toimialan sisällä tulee johtamaan liikuntajohtaja. Käytännössä palvelukokonaisuuksien johtajien itsenäinen päätöksentekovalta tulee jäämään pieneksi, eivätkä he tule toimimaan edes oman palvelukokonaisuuteensa liittyvien asioiden esittelijöinä lautakunnassa vaan esittelyvastuu on toimialajohtajalla. Liikuntajohtajan virka tullaan täyttämään myöhemmin.

Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta ja liikuntajaosto

Valtuuston marraskuussa hyväksymässä uudessa hallintosäännössä määritellään tulevan lautakunnan alla toimivan liikuntajaoston toimivaltuuksia seuraavasti:

Lautakunnan ja jaostojen toimivallan jako on tarkennettu avustustoimintaan ja siihen liittyvään delegointiin. Lautakunta päättää toimialan avustusmäärärahojen jakamisen periaatteista. Jaostot päättävät käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta. Avustusten jakamiseen liittyvät tehtävät ovat nykyisin kirjasto- ja kulttuurilautakunnalla, liikunta- lautakunnalla ja nuorisolautakunnalla.

Johtamisen jaoston 17.10.2016 päätöksen mukaisesti on lisätty kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojaostojen toimivaltaan tehtävät asettaa osaltaan palvelukokonaisuudelle tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista ja antaa lausunnon toimialalautakunnalle tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta.

Suomeksi tämä tarkoittaa, ettei liikuntajaostolla tule olemaan mitään käytännön päätösvaltaa avustusten jakamisessa. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin esimerkiksi kulttuuripuolen avustuksissa, hakemuskohtainen harkinta kaupungin liikunta-avustuksissa on käytännössä olematonta. Lautakunta on määritellyt seikkaperäiset avustusten jakoperusteet, joita on tämän jälkeen sovellettu eri liikuntaa järjestäviin  tahoihin yhteläisesti. Liikuntalautakunnan poliitinen ohjaus on tapahtunut avustusmäärärahojen jakamisen periaatteiden määrittämisessä ja tulevaisuudessa tämä jää uuden toimialalautakunnan toimivaltaan.

Muiden asioiden osalta jaostosta näyttää vain lausuntoautomaatti ilman itsenäistä päätöksentekovaltaa.

Kuntavaalien jälkeisissä ryhmien välisissä neuvotteluissa, jossa eri lauta- ja johtokuntien paikat on jaettu puolueiden kesken on kulttuuri- ja nuorisolautakuntaan ollut isompi tunku kuin liikuntalautakuntaan. Samoin silloin kun eri ryhmät ovat nimenneet omia ehdokkaitaan lautakuntien jäseniksi. Tämä johtuu oman käsitykseni mukaan kahdesta asiasta: jostain syystä kunnallispolitiikkaan päätyy enemmän kulttuuri- ja kirjastoasioista kiinnostuneita ihmisiä kuin liikunnan parissa toimivia ja toisaalta puolueiden nuoria ehdokkaita ja nousevia kykyjä on ollut tapana laittaa  nuorisolautakuntaan.

On varsin todennäköistä, että tämä tulee näkymään myös uuden toimialalautakunnan kokoonpanossa niin, että nimen omaan nuoriso- ja kulttuuriasioiden osaaminen tulee korostumaan liikunnan kustannuksella. Eikä myöskään näytä siltä, että tulevien mahdollisten apulaispormestarien nimilistalla kovin montaa liikuntapolitiikkaan keskittynyttä poliitikkoa pyörisi.

Liikunnan asema johtamisjärjestelmän uudistuksen jälkeen

Pahimmassa tapauksessa siis ensi kesästä alkaen helsinkiläinen liikuntapolitiikka on tilanteessa, jossa toimialajohtajan kokemus siihen liittyvistä kysymyksistä on rajallinen, liikuntajohtajan toimivaltuudet olemattomat samoin kuin liikuntajaoston.   Ja on myös todennäköistä, että kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan jäsenet ovat paljon kiinnostuneempia kultuuri- ja nuorisopoliittisista asioista kuin liikunnasta. Ei hyvältä näytä.

Ettei liikunnalle kävisi koko kaupungin päätöksenteossa samalla tavalla kuin sille kävi uuden toimialan nimessä, olisi tärkeää, että kuntavaaleissa liikuntaväki aktivoituisi ja puoluekannasta riippumatta äänestäisi valtuustoon liikunnan puolta pitäviä poliitikkoja. Hyviä ehdokkaita löytyy joka puolueesta. Helsinki kuitenkin tarvitsee tulevina vuosina enenevissä määrin matalan kynnyksen lasten ja nuorten liikuntaharrastuksiaennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä ja liikuntatiloja kasvavalle kaupungille.

Mohammed tuli taloon

Viime vuoden huhtikuun puolivälissä tapasimme ensimmäistä kertaa hieman ujonoloisen 21-vuotiaan Syyrian Alepposta kotoisin olevan nuoren miehen Oulunkylän ostarin kahvilassa.

screen-shot-2017-01-19-at-17-37-20

Olimme muutamia päiviä aiemmin  huomanneet Refugee Hospitality Club -Facebook-ryhmässä ilmoituksen, jossa hän haki kotimajoituspaikkkaa Helsingistä, koska ei viihtynyt Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen metelissä ja ahdistavassa ilmapiirissä. Lyhyen miettimisen jälkeen arvelimme, että meille voisi yksi ihminen mahtua lisää ja sovimme tapaamisen Mohammedin kanssa.

Tapaaminen meni hyvin. Mohammed tuli ensin vain käymään meillä,  pian muutti meille kokeeksi muutamaksi päiväksi ja jo ennen kuun loppua pysyvästi. Lopulta Mohammed asui talomme alakerrassa melkein yhdeksän kuukautta.

IMG_1116.JPGYhteisiin yhdeksään kuukauteen mahtui kaikenlaista: jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen jännittämistä, kalareissuja mökillä, suomalaisiin jouluperinteisiin tutustumista ja kaikkea sitä mitä suomalaisen lapsiperheen arkeen kuuluu. Toisaalta noina kuukausina Mohammed odotteli turvapaikkapuhuttelua, jännitti Maahanmuuttoviraston päätöstä, sai oleskeluluvan, aloitti ammattiin tähtäävät opinnot ja lopulta muutti pari viikkoa sitten elämänsä ensimmäiseen omaan asuntoon.

Arjen eläminen turvapaikanhakijan kanssa antoi uusia perspektiivejä moniin maahanmuuttokeskustelussa sivuttuihin aiheisiin.

13724117_10154000135973292_4093170834764401482_oYksi suuri oivallus minulle oli se, miten maahanmuuttajien työelämän alkuun pääsemisen tiellä on usein suhdeverkostojen ja kontaktien puute. Mohammed oli Syyriassa 14-vuotiaasta asti työskennellyt räätälinä ja on vaatteiden korjaus- ja muutostöissä erittäin taitava. Vain sillä, että mainostin Facebook-kavereilleni Mohammedin osaamista ja hänen tarjoamiaan palveluja, löytyi kymmenittäin uusia asiakkaita, joiden vetoketjut tarvitsivat vaihtamista tai takin hihat lyhentämistä. Suomalaisen yhteiskunnan syrjään kiinni tarttumisessa auttaminen oli siis aika yksinkertaista ja helppoa: muutama käynti verotoimistossa ja kontaktien tarjoamista.

Maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyvän ilmapiirin ja retoriikan kärjistyminen on tuntunut omituiselta, sydämettömältä  ja ajoittain suorastaan julmalta. Oma jokapäiväinen henkilökohtainen kokemus on ollut räikeässä ristiriidassa niiden maahantunkeutujafantasioiden kanssa, joita sosiaalinen media on pullollaan. Politiikan johtotehtävissäkin toimivien ihmisten puheet “elintasosurffareista” tuntuivat ahdistavilta, kun ensimmäistä kertaa keskusteli internet-puhelun välityksellä Mohammedin vanhempien kanssa ja kuuli puhelun taustalta laukauksia ja räjähdyksiä piiritetystä Alepposta. Rajat kiinni -tyyppien uhoaminen oman maansa puolustamisesta lintsaavista nuorista miehistä kuulosti järjettömältä kun luki Assadin armeijan Aleppon taistelujen yhteydessä tekemistä törkeistä ihmisoikeusrikkomuksista – sen saman Assadin armeijan, johon värväystä Mohammed alun perin Syyriasta pakeni.

Pakolaiset ovat tulleet Suomeen saadakseen uuden alun ilman vainoa ja hengenvaaraa. Enemmän kuin mitään muuta, he haluavat tehdä töitä, opiskella ja kotoutua uuteen kotimaahansa. Usein he kuitenkin tarvitsevat tässä hieman apua, jota jokainen voi antaa omien mahdollisuuksiensa mukaan.

Jos kotonasi vain on tilaa yhden lisäihmisen majoittamiseen, suosittelen lämpimästi kotimajoittajaksi ryhtymistä.  Meille kotimajoittajana toimiminen on ollut myönteinen kokemus. Olemme saaneet kulkea rinnalla kun Suomi on saanut uuden asukkaan, joka on aivan mielettömän määrätietoisesti ja ahkerasti halunnut oppia kielen, kotoutua ja tulla tuottavaksi maan kansalaiseksi. On ollut ilo ja kunnia että siinä on omalla pienellä panoksella saanut auttaa. Minä ja perheeni puolestaan olemme saaneet uuden elinikäisen ystävän.

Screen Shot 2017-01-20 at 9.22.24.png
Lisätietoja kotimajoittajaksi ryhtymisestä löytyy Refugees Welcome Finland -kansalaisverkoston verkkosivuilta.

Liikuntalautakunta 19.1.

Erinäisistä työ- ja perhe-elämään ja muihin luottamustehtäviin liittyvistä syistä johtuen ehdin kirjoittaa vuoden 2017 ensimmäisestä lautakunnasta vasta nyt. Lisäksi perheen sisäisistä kalenterikonflikteista johtuen en pääse tänään itse kokoukseen vaan Vihreitä edustaa varamieheni Seppo Siika-aho.

5Tästä muuten alkaa myös ”bonuskokoukset”. Lautakunnan toimikausi alkoi tammikuussa 2013 ja ellei kuntavaaleja olisi siirretty eteenpäin huhtikuulle, aloittaisi uusi valtuusto ja lautakunta toimintansa nyt. Vaalien siirtämisen vuoksi lautakunnan toimikausi tulee kuitenkin jatkumaan kesäkuun alkuun, jolloin uusi valtuusto aloittaa työnsä. Samalla myös johtamisjärjestelmän uudistus tulee Helsingissä voimaan ja nykyinen liikuntalautakunta jää historian viimeiseksi kun uusi  kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta  aloittaa toimintansa. Toivottavasti liikunnan putoaminen lautakunnan nimestä ei enteile sen joutumista lapsipuolen asemaan myös uuden lautakunnan agendalla.

2 Liikuntatoimen vuoden 2017 talousarvion noudattamisohjeet (pdf) (html)

Liite 1 2017 Talousarvion noudattamisohjeet

Ok.

4 Liikuntatoimen vuoden 2017 tulosbudjetti ja toimintasuunnitelman tarkistaminen (pdf) (html)

Liite 1 LIV tb 2017 osastoittain

Vuoden 2017 talousarviossa liikuntatoimen tulotavoite on 16 476 000 euroa ja menoraami 79 923 000 euroa, jolloin toimintakate on -63 447 000 euroa. Raami on edellistä vuotta tiukempi (vuonna 2016 raami oli -64 070 000 euroa). Avustusmäärärahat ovat 16 691 000 euroa, josta järjestöavustusten osuus nousi 7 589 000 euroon, laitos- ja säätiöavustusten osuus on 9 025 000 euroa ja liikuntatapahtumien tapahtuma-avustusten 77 000 euroa. Lisäksi henkilökunnan kerhoa avustetaan 15 000 eurolla.

Liikuntapaikkojen rakentamisinvestointien määrärahaksi vahvistettiin talousarviossa (talousarviokohta 80708) 10 219 000 euroa. Irtaimen omaisuuden hankinnan määrärahaksi vahvistettiin 1 115 000 euroa.

Ok.

5 Liikuntatoimen vuoden 2017 irtaimen omaisuuden hankinnan käyttösuunnitelman hyväksyminen (pdf) (html)

Liite 1 Irtaimen hankintaehdotus 2017

Seuraavan vuoden merkittävimpiä hankintoja on uusi tilanvarausjärjestelmä, jonka pitäisi tuoda vapaat liikuntatilat kaikkien nähtäville verkkoon ja mahdollistaa nykyistä helpompi tilojen varaaminen ja varausten maksaminen. Tämä on kyllä hyvä uudistus tämä.  Ulkoliikuntapalvelut saa muun muassa uuden  syväilmastointikoneen, what ever that is. Mihin sisäliikuntapalveluiden hankintalistalla oleva nyrkkeilykehä aiotaan sijoittaa?

6 Liikuntatoimen määrärahojen ylitysoikeus vuoden 2017 talousarvioon (pdf) (html)

Liite 1 YO-ESITYS VUODELLE 2017

Pyydetään lupaa käyttää edellisen vuoden käyttämättä jääneet määrärahat. Nämä johtuvat eri rakennus- ja peruskorjaushankkeiden aikatauluista. Ok.

 

7 Liikuntatoimen alle 170 000 euron laitos- ja säätiöavustusten jakaminen (pdf) (html)

Liite 1 AVJÄLA17

Eri laitokset ovat saamassa avustuksia seuraavasti:

Laitos/säätiö Avustus, euroa
Lauttasaaren Yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry 77 000
Nuorisojääkenttä Oy 77 000
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö 77 000
Suomen Urheilumuseosäätiö 20 000
Tapanilan Urheilutalosäätiö 26 000
Urhea-säätiö 87 000

Käytännössä kaikki saavat täsmälleen yhtä paljon kuin vuonna 2016. Erityishuomiona todettakoon, että Urheilumuseosäätiö saa tukea liikuntaviraston määrärahoista, koska kulttuurikeskus ja -lautakunta on aikanaan linjannut, ettei Urheilumuseo ilmeisesti ole kultuurilaitos, joka saisi tukea normaalisti kaupungin taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustusten kautta.  Kulttuurilautakunta esimerkiksi kuitenkin vuonna 2015 myönsi avustuksia  muun muassa Hotelli- ja ravintolamuseon säätiölle (105 585€) ja Tekniikan museon säätiölle (251 011€). Jännä tämä. Sano.

8 Liikuntaviraston ja Stadion-säätiön välisen vuokrasopimuksen jatkaminen (pdf) (html)

Liite 3 Sopimus 2013

Päätöshistoria (pdf) (html)

Kun ensin päätettiin pyytää kaupunginhallitukselta lupaa jatkaa vuokrasopimusta ja se ollaan nyt saatu niin sitten jatketaan sitä sopimusta. Jotenkin on sellainen olo, että prosessissa olisi tehostamisen varaa tältä osin.

9 Liikuntatoimen ja Suomen Koripalloliitto ry:n tapahtumayhteistyö koskien vuoden 2017 EM-lopputurnauksen Helsingin lohkoa (pdf) (html)

Liite 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k.)

Koripallon EM-kisat on iso hieno tapahtuma ja on hienoa, että ne järjestetään Helsingissä.  Liikuntavirasto olisi mukana tukemassa turnausta 150000€:

Helsingin kaupungin liikuntatoimi maksaa yhteensä 150 000 euroa liikuntatoimen määrärahoista tapahtumakumppanuudesta Suomen Koripalloliitto ry:lle kesä-syyskuun 2017 aikana Suomen Koripalloliitto ry:n toimittamaa laskua vastaan. Laskun liitteenä tulee olla kuluerittely. Kokonaissummasta 100 000 euroa kohdistetaan EuroBasketin olosuhteiden takaamiseksi ja 50 000 euroa EuroBasketin Fanzone tapahtuma-alueen suunnitteluun ja toteutukseen.

Ennen hyväksymistä on syytä tarkemmin tietää, mitä erityisesti tuo 100000€ ”olosuhteiden takaaminen” pitää konkreettisesti sisällään. Mutta lähtökohtaisesti ok.

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Sanna Vesikansan ym. valtuutettujen aloitteesta Paloheinässä sijaitsevan pulkkamäen valaistuksen palauttamiseksi  (pdf) (html)

Liite 1 Vesikansa Sanna Aloite Kvsto 16112016 2

Pulkkamäestä oli valot poissa päältä koska tekninen vika. Nyt valot ovat taas toiminnassa. Jei!

2 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle POHU Areena Oy:n Lassilan liikuntapuiston tekonurmikenttähanketta koskevasta lainahakemuksesta (pdf) (html)

Liite 1 Lainahakemus 9.12.2016, POHU Areena Oy

Liite 2 Lainahakemuksen liitteet, POHU Areena Oy

Viimeksi käsiteltiin jo maanvuokrauskysymys, nyt sitten lainahakemus. Ok.

screen-shot-2017-01-19-at-12-16-573 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle maa-alueen vuokraamisesta Kurkimäen liikuntapuiston yhteydestä Itä-Helsingin Jalkapalloareenat Oy:lle (pdf)(html)

Liite 1Vuokraushakemus 20.12.2016

Liite 2 Liitteet

Liite 3 Hankesuunnitelma

 

4 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Itä-Helsingin Jalkapalloareenat Oy:n Kurkimäen liikuntapuiston tekonurmikenttähanketta koskevasta lainahakemuksesta (pdf) (html)

Liite 1 Lainahakemus 20.12.2016

Liite 2 Hankesuunnitelma

Liite 3 Liitteet

Seuraava seurakenttähanke. Nyt Kurkimäkeen Itä-Helsinkiin Myllypuron ja Kivikon väliin.  Ok.

5 Luukin kartanoalueen käyttöoikeussopimuksen solmiminen tarjouskilpailun perusteella Kari Miettunen Oy:n kanssa (pdf) (html)

Liite 11

Liite_10 Poliisilaitoksen lausunto

Liite 13 Tarjous_Kari Miettunen Oy

Liite 14 Tarjoukse liite_4, Tarjoajan kokemus

Liite 15 Tarjouksen liite_5, vastuuhenkilön kokemus

Liite 16 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k.)

Liite 17 Vertailutaulukko_72853

Liitteiden suomenennätys! Tehtiin tarjouspyyntö, saatiin määräaikaan mennessä yksi tarjous ja nyt solmitaan sopimus. Ok.

..ja sitten päästään yleiskaavaponsien pariin. Seppo-raukalle on tulossa pitkä ilta. Kolme Rastilan leirintäaluetta käsittelevää pontta:

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin uutta yleiskaavaa koskevasta kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymästä toivomusponnesta 13 (Jape Loven) (pdf) (html)

2 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin uutta yleiskaavaa koskevasta kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymästä toivomusponnesta 24 (Timo Raittinen)  (pdf) (html)

 
 3 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin uutta yleiskaavaa koskevasta kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymästä toivomusponnesta 25 (Timo Raittinen) (pdf) (html)

Lautakunta toivoo, ettei Rastilan leirintäaluetta lakkauteta ja oteta uudisrakennettavaksi ennen kun uusi vastaava alue on löytynyt ja osoitettu toiminnan jatkamista varten. Kuulostaa järkevältä. Olisikohan uutta korvaavaa aluetta kannattavaa etsiä esimerkiksi Östersundomin seudulta varsinkin jos/kun sinne saadaan suora metroyhteys. Ok

4 Eestiluodolla sijaitsevan maa-alueen vuokrasopimuksen siirto  (pdf) (html)

Liite 1 Vuokrasopimus

 

Vuokrasopimus siirretään  **********:n kuolinpesältä  **********:lle. Ok.

3 Liikuntatoimen vuoden 2016 uudisrakennus- ja perusparannusmäärärahojen käyttösuunnitelman tarkistaminen (pdf) (html)

Liite 1 rahasiirtoliite316

Joidenkin hankkeiden budjettiylityksiä katetaan sisäisillä siirroilla. Ok.

 

4 Liikuntatoimen vuoden 2017 talousarvion liikuntapaikkojen investointimäärärahojen käyttösuunnitelman hyväksyminen (pdf) (html)

Liite 1 Työohjelma vuodelle 2017

Vuosaareen rakennetaan kenttä, Paloheinän ulkoilumajalle huoltohalli, Kivikon hiihtohalliin liikuntatiloja, Rajasaareen väistötilat läntistä venetukikohtaa odotellessa ja lisäksi kaikkea pientä perusparannusta. Ok.

 

5 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponteen (pdf)(html)

Liite 1 Valokainen Tuomo, toivomusponsi 8, Kvsto 26.10.2016

”Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää että kaupunginhallitus selvittää miten tulevassa yleiskaavasuunnitelmassa voidaan ottaa alueen asukkaiden ja ulkoilijoiden toiveet huomioon mahdollisimman hyvin.”

Liikuntalautakunta pitää tärkeänä. Toteutusohjelmassa huomioidaan. Ok.

 

6 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponteen (pdf) (html)

Liite 1 Nieminen Jarmo, toivomusponsi 19, Kvsto 26.10.2016 asia 5

”Hyväksyessään yleiskaavan valtuusto edellyttää, että tutkitaan asemakaavoituksessa ProTuomarinkylä-liikkeen julkaisema yleiskaavan tavoitteiden mukainen suunnitelma Tuomarinkylän alueen asuntotuotannon, kulttuuri- ja viherarvojen sekä harrastustoiminnan järjestämiseksi.”

Lautakunta puoltaa tutkimista ja pitää ProTuomarinkylä-liikkeen ehdotusta kannatettavana.

Ratsastuskeskuksen toimintaedellytyksiin pitää kiinnittää huomiota ja ne pitää varmistaa.  Voisi varmaan miettiä miten ratsastusreittejä saisi vietyä myös Tuusulantien toiselle puolelle Haltialan pelloille.

Ok.

7 Liikuntalautakunnan päätös koskien vaatimusta asiavirheen korjaamiseksi venepaikkamaksuista (pdf)(html)

Liite 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 32 k.)

Ok.

 

 

Vastajihadismin höpsismi

Viime aikoina olen Twitterissä ja Facebookissa nähnyt myös suomalaisten ”islamkriitikoiden” toistettavan väitettä, jonka mukaan islam olisi 1400-vuotisen historiansa aikana aiheuttanut 270 miljoonaa kuolonuhria.

Yksi luvun äänekkäimmistä julistajista on ollut yhdysvaltalainen vastajihadhörhö Pamela Geller, joka lokakuussa 2011 protestoi New Yorkin Metropolitan Museumin islamilaista kulttuuria esittelevää näyttelyä kirjoittamalla:

Where is the Met’s showcase of the lives and cultures and histories of the 270 million victims of over a millennium of jihadi wars, land appropriations, cultural annihilations, and enslavements?

Alkuperäinen lähde on tiettävästi toisen yhdysvaltalaisen islamofobikon Bill Warnerin vuonna 2008 julkaisema artikkeli ”Tears of Jihad”, joka onkin sitten sellaista epätieteellistä suttua, lähteiden väärintulkintaa, tilastojen vääristelyä ja puhdasta sisäänlukutaidottomuutta, että ansaitsee tulla hieman seikkaperäisemmän tarkastelun kohteeksi.

Warner aloittaa esseensä juhlallisesti: ”These figures are a rough estimate of the death of non-Muslims by the political act of jihad”, ja tämän jälkeen käy ”islamin uhrit” maanosittain läpi. Osa seuraavaksi esittämästäni analyysistä perustuu Little Green Footballs -sivustolla julkaistuun kirjoitukseen, jota olen täydentänyt ja laajentanut.

Africa
Thomas Sowell [Thomas Sowell, Race and Culture, BasicBooks, 1994, p. 188] estimates that 11 million slaves were shipped across the Atlantic and 14 million were sent to the Islamic nations of North Africa and the Middle East. For every slave captured many others died. Estimates of this collateral damage vary. The renowned missionary David Livingstone estimated that for every slave who reached a plantation, five others were killed in the initial raid or died of illness and privation on the forced march.[Woman’s Presbyterian Board of Missions, David Livingstone, p. 62, 1888] Those who were left behind were the very young, the weak, the sick and the old. These soon died since the main providers had been killed or enslaved. So, for 25 million slaves delivered to the market, we have an estimated death of about 120 million people. Islam ran the wholesale slave trade in Africa.

120 million Africans

Ensiksikin tuntuu omituiselta etsiä orjakaupan laajuutta arvioivia lukuja teoksesta, joka ei varsinaisesti käsittele orjakauppaa. Paul Lovejoyn tuoreempi arvio Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän orjakaupan volyymille vuosien 600–1600 on Sowellin lukuja huomattavasti pienempi, noin 6,2 miljoonaa (Lovejoy, Paul E. (2012). Transformations of Slavery: A History of Slavery in Africa. London: Cambridge University Press) ja Trans-Atlantic Slave Trade Database arvioi transatlanttisen orjakaupan volyymiksi 12,5 miljoonaa. Näillä luvuilla uhriluku olisi noin 90 miljoonaa esitetyn 120 sijaan.

Esitettyjä lukuja erikoisempaa on  1800-luvulla eläneen lääkärin David Livingstonen arvion orjien hankinnan aiheuttaneista uhreista käyttäminen arviossa varsinkin kun aiheesta on tehty myös ihan oikeaa modernia tieteellistä tutkimustakin. Tarkkoja lukuja ei ole tiedä kukaan, mutta David E. Stannardin mukaan (American Holocaust. Oxford University Press, 1993) uhrien määrä saattoi olla sama tai mahdollisesti jopa suurempi kuin toimitettujen orjien. Jos poimitaan vaikka se yhtä suuri, niin päästään 120 miljoonasta vajaaseen 40 miljoonaan.

screen-shot-2017-01-12-at-15-50-28
Orjakauppaa käyneiden laivojen lähtösatamat. Lähde: Trans-Atlantic Slave Trade Database, Emory University

Ja sitten. ihan kaikista oudoin väite tässä luonnollisesti on se, että koko transatlanttisen orjakaupan uhrimäärä olisi islamin tai muslimien vastuulla. Aivan kuin kristityllä Euroopalla ei olisi ollut sen kanssa mitään tekemistä. Kuitenkin, kuten viereisestä kuvasta nähdään, orjakauppaa käyneiden laivojen lähtösatamat olivat kaikki joko Euroopassa tai eurooppalaisten siirtomaissa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.  Ja kauppa oli transatlanttista, eli kauppatavara toimitettiin pääsääntöisesti niihin eurooppalaisten siirtomaihin Etelä-Amerikassa.

Yhdysvaltain sisällissotaa ei kuitenkaan käyty unionin ja konfederaation islamilaisen kalifaatin välillä. Toisin sanoen, transatlanttisen orjakaupan uhreja on kovin vaikea lukea ”islamin” syyksi. Tämä laskee luvun noin 12 miljoonaan.

Ei siis 120, vaan ehkä 12 miljoonaa afrikkalaista.

Christians

The number of Christians martyred by Islam is 9 million [David B. Barrett, Todd M. Johnson, World Christian Trends AD 30-AD 2200, William Carey Library, 2001, p. 230, table 4-10]. A rough estimate by Raphael Moore in History of Asia Minor is that another 50 million died in wars by jihad. So counting the million African Christians killed in the 20th century we have:
60 million Christians

Tämä onkin sitten taas ihan täyttä timanttia. Warner viittaa Raphael Mooren ”History of Asia Minor” esseeseen, mutta tällaista tekstiä ei ole olemassakaan. Sen sijaan on olemassa ”In Memory Of The 50 Million Victims Of The Orthodox Christian Holocaust” niminen teksti, jossa on alaotsikko ”History of Asia Minor”. Like a pro!

Ottamatta nyt tässä yhteydessä edes kantaa Mooren tekstin tieteelliseen luotettavuuteen, täytyy huomauttaa, että edes Moore ei väitä, että mainitut 50 miljoonaa ortodoksikristittyä olisivat olleet islamin murhaamia:

Between the tolls exacted from prisons, concentration camps, forced marches and exiles, warfare, famine, and brutal military occupation, it is reasonable to conclude that up to 50 million Orthodox Christians have perished in the first eight decades of the twentieth century.

Vaikka tekstin perusteella on epäselvää, miten Moore päätyy mainitsemaansa 50 miljoonaan uhriin. Mukana on joka tapauksessa niin Holodomorin 7–12 miljoonaa uhria, natsien hirmutekojen ortodoksiuhrit kuin kommunistien aiheuttamat uhrit Itä-Euroopassa, Kreikassa ja Etiopiassa.

Edellä lueteltujen lisäksi luvussa on mukana vuoden 1915 armenialaisten kansanmurhan noin 1-1,5 miljoonaa uhria. On vähintäänkin kyseenalaista voidaanko nämä laskea ”islamin” ja ”jihadin” uhreiksi. Kansanmurhaan toimeenpanivat maata hallinneet nuorturkkilaiset joiden ideologia oli nationalistinen, talousliberaali ja positivistisen sekulaari.

Barrett et al. 9 miljoonaa uhria puolestaan on listattu mittavassa taulukossa. Kyseinen taulukko on sen verran seikkaperäinen, että on erittäin epätodennäköistä, että Mooren edellä mainittujen poistamisen jälkeen jäljelle jääneetkin uhrit eivät olisi päällekkäisiä teoksessa esitettyjen kanssa.

Ei siis 60, vaan ehkä 9 miljoonaa kristittyä.

Hindus
Koenard Elst in Negationism in India gives an estimate of 80 million Hindus killed in the total jihad against India. [Koenard Elst, Negationism in India, Voice of India, New Delhi, 2002, pg. 34.] The country of India today is only half the size of ancient India, due to jihad. The mountains near India are called the Hindu Kush, meaning the “funeral pyre of the Hindus.”
80 million Hindus

medieval-england-population
Väestömäärän kehitys myöhäiskeskiaikaisessa Englannissa. 1300-luvun rajun pudotuksen syinä olivat musta surma ja sitä seurannut nälänhätä, ei muslimi-invaasio.

Jälleen artikkelissa on viitattu lähteisiin virheellisesti. Tekstissä esitetty 80 miljoonaa uhria ei ole Koenard Elstin arvio, vaan Elstin siteeraama professori K.S.Lalin arvio Intian hinduväestön vähenemisestä vuosien 1000 ja 1525 välisenä aikana.

Väestönmäärän rajuillekin muutoksille on muitakin mahdollisia selityksiä kuin muslimien käymät valloitussodat. Esimerkiksi Eurooppa menetti vuosien 1346–1353 välisenä aikana mustaan surmaan 30–60% väkimäärästään. Ja koska arvio koski hindujen eikä alueella kaikkiaa asuvien ihmisten lukumäärää, hinduväestön kääntyminen islamiin näkyy luvussa samalla tavalla kuin kuolleisuuden noususta ja/tai syntyvyyden laskusta johtunut väestön väheneminenkin.

Tämän lisäksi Lalin esittämät luvut ovat myös hyvin kiistanalaisia. Muun muassa Simon Digby on esittänyt niitä kohtaan armottoman kritiikin:

[K.S. Lal] is well versed in the sources of medieval North Indian history. In the present study he has assembled almost all the conceivably relevant data and for this reason it will remain of value as a compendium of references. Yet the unknown variables are so great and the quality of the data yielded by our sources so poor that almost any detailed general estimates of population based upon them must appear wilful, if not fantastic. At the time when this review was being written, E. J. Hobsbawm (in New Society, 11 July 1974, 76) called the attention of historians of premodern Europe, who dabble in social statistics based on sources of comparable quality to those of Lal, to an axiom of computer operators ‘GIGO’: this stands for ‘Garbage in – Garbage out’!

Intian niemimaan valloitus ja suurmogulien valtakunnan syntyminen ovat olleet dramaattisia historiallisia käänteitä, joissa on syntynyt suuri määrä uhreja. Kahdeksankymmentä miljoonaa on kuitenkin selvästi väärä ja liioiteltu luku.

Warner itse useaan kertaan viittaa artikkelissaan Barrettin et al. teoksen lukuihin ja siinä teoksessa (taulukko 4–1, s. 227) kerrotaan ”marttyyrikuoleman” kokeneiden hindujen lukumääräksi 20 miljoonaa. Teoksessa kuitenkin todetaan myös, että näitä uhreja ei ole syntynyt vain muslimien ja hindujen vaan myös sikhien ja hindujen välisissä konflikteissa. Koska alkuperäisen artikkelin kirjoittaja tuntuu luottavan Barrettin lukuihin, käytetään nyt sitten vaikka niitä, eli:

 Ei siis 80, vaan ehkä 20 miljoonaa hindua.

Buddhists
Buddhists do not keep up with the history of war. Keep in mind that in jihad only Christians and Jews were allowed to survive as dhimmis (servants to Islam) everyone else had to convert or die. Jihad killed the Buddhists in Turkey, Afghanistan, along the Silk Route, and in India. The total is roughly 10 million. [David B. Barrett, Todd M. Johnson, World Christian Trends AD 30-AD 2200, William Carey Library, 2001, p. 230, table 4-1.]

10 million Buddhists

Warner mukaan siis historiallisesti vain kristityt ja juutalaiset ovat tulleet kohdelluksi dhimmeinä  ja muiden uskontojen edustajat joko tapettiin tai käännytettiin. Tiibetinbuddhalaisuuden asiantuntija Alexander Berzin kuitenkin toteaa artikkelissaan ”Islam from the Point of View of Buddhism”:
During the early centuries following the time of the Buddha, the Buddhist teachings had spread from the Indian subcontinent to present-day Afghanistan, eastern Iran, Uzbekistan, Turkmenistan, and Tajikistan. Both lay and monastic Buddhist communities flourished there. When, starting three decades after the time of the Prophet, these regions came under Arab Islamic rule with the Umayyad and then the Abbasid Caliphates, the Buddhists there received dhimmi status.
Many Buddhists in these areas also converted to Islam during this period. The reasons for their conversion varied from region to region and person to person. It appears, however, that the main factors were economic and political incentives, rather than because of religious conviction or conversion by the sword.
Heti mentiin metsään.
Barrettin et al. kyllä esittävät luvun 10 milj. ”martyyrikuoleman” kokeneista buddhalaisista samassa taulukossa kuin edellä, mutta eivät missään esitä, että kaikki uhrit olisivat olleet islamista johtuvia.
Intian niemimaan valloituksen yhteydessä kuitenkin hindujen lisäksi myös muun muassa jainalaiset ja buddhalaiset joutuivat ajoittain vainon kohteeksi. (Huomionarvoista on että viime vuosia puolestaan muslimivähemmistöt muun muassa Burmassa ja Sri Lankassa ovat joutuneet uskonnollisen vainon kohteiksi buddhalaisen valtaväestön taholta.)
Koska mitään selkeää tarkempaa lähdettä ei löytynyt, heitetään nyt lonkalta vaikka että puolet Barrettin 10 miljoonasta on muslimien aiheuttamia, jolloin:

Ei siis 10, vaan ehkä 5 miljoonaa buddhalaista.

Jews
Oddly enough there were not enough Jews killed in jihad to significantly affect the totals of the Great Annihilation. The jihad in Arabia was 100 percent effective, but the numbers were in the thousands, not millions. After that, the Jews submitted and became the dhimmis (servants and second class citizens) of Islam and did not have geographic political power.

Warnerin mukaan siis juutalaisia ei teurastettu koska ne alistuivat eivätkä olleet vallassa. Varmaan osittain näinkin. Mielenkiintoinen yksityiskohta tietenkin olisi ollut huomioida se, josta esimerkiksi Virtual Jewish Library kirjoittaa seuraavasti:

In the 8th century, the Berber Muslims (Moors) swiftly conquered nearly all of the Iberian Peninsula…

..The conditions in Spain improved so much under Muslim rule that Jews from all across Europe came to live in Spain during this Jewish renaissance.  There they flourished in business and in the fields of astronomy, philosophy, math, science, medicine, and religious study…

Reconquistan jälkeen juutalaisten asema nykyisen Espanjan alueella vaikeutui huomattavasti ja yhteisö joutui useaan otteesee vainojen kohteeksi kunnes lopulta vuonna 1492 kaikki jäljelle jääneet juutalaiset karkoitettiin tai pakkokäännytettiin kristityiksi. Merkittävä osa pakeni islamilaisen Pohjois-Afrikan alueelle muodostaen sefardijuutalaisen yhteisön.

Warnerin räikeiden virheiden korjaamisen jälkeen päästään siis noin 50 miljoonaan ”islamin uhriin”. Valtava määrä ihmisiä. Ei kuitenkaan mitenkään ainutkertaisia historiassa. Kristillisen Euroopan kolonisoidessa Etelä-Amerikaa syntyi suoraan tai välillisesti 20 miljoonaa uhria (joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 milj.) ja  95 % mantereen alkuperäisväestöstä tuhoutui. Katolisen ja protestanttisen Euroopan välinen uskonnollinen konflikti 1600-luvulla eli kolmikymmenvuotinen sota tuotti noin 8 miljoonaa uhria eli 15–20% koko alueen sotaa edeltäneestä väestöstä. Kun näihin lukuihin vielä lisätään kristityn Euroopan osuus yllä lasketusta Afrikan orjakaupan uhriluvusta, eli noin 25 miljoonaa, niin ollaan jo käytännössä samassa kokoluokassa ”islamin uhrien kanssa”. Eikä tässä ole mukana vielä kuningas Leopoldin aikaansaamia 1-15 miljoonaa uhria Kongon vapaavaltiossa eikä lukuisia muita ihmisten toisilleen syystä tai toisesta tekemiä julmuuksia.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole kirjoittaa kilpailevaa esseetä ristiretkien kyynelistä, koska se olisi tämän maailman pamelagellereiden ja billwarnerien suurimman ajatteluvirheen toistamista. Ihminen ja ihmisyhteisöt ovat moniulotteisia olentoja, joiden tekojen taustalta löytyy lukuisia erilaisia motivaatiota, innoittajia ja insentiivejä.  Laskemalla kaikki muslimien maailmassa joskus tekemät pahat teot yhteen ja kutsumalla tätä summaa ”islamin uhriluvuksi” redusoi tämä ”anti-jihadistinen” hörhökerho kaikki muslimit vain ja ainoastaan islamin edustajiksi, joiden toiminnan ainoa selittävä motiivi on islam.

Samalla tavalla kuin tuntuisi omituiselta syyttää sitä mukavan leppoisaa viereisen korttelin evankelis-luterilaisen seurakunnan pastoria kolmikymmenvuotisen sodan kauhuista, on hullutusta laittaa maailman muslimeja kollektiivisesti vastuuseen siitä, miten Ghaznin Mahmudin johtamat ghaznavidijoukot kävivät valloitussotia Intiassa vuosina 1001–1025.

Tullaan nyt kaikki jo järkiimme. Jooko.

Keskustatunneli – yksityiset voitot, julkiset riskit

Eilen Yle uutisoi Helsingin uudesta kuntavaaligallupista,  jossa Vihreät olisivat nousemassa historiallisesti pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi ja Kokoomus olisi menettämässä kärkipaikan ensimmäistä kertaa vuoden 1972 jälkeen.

Välittömästi uutisen jälkeen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo intoutui Twitterissä kommentoimaan uutiseen liittyen:

Screen Shot 2017-01-03 at 9.25.40.png
Screen Shot 2017-01-03 at 9.32.55.png
Tänään Helsingin Sanomissa puolue jatkoi ennenaikaisesti aloittamaansa kuntavaalikampanjaa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan suulla nostamalla jo moneen kertaan kuolleen ja kuopatun keskustatunnelin takaisin keskusteluun.

Rautavan visiossa keskustatunneli rakennettaisiin yksityisin varoin:

Inspiran alustavien laskelmien mukaan keskustatunneli olisi toteutettavissa kokonaan yksityisten sijoittajien rahoilla, jos käyttömaksuja kerättäisiin 2–3 euroa tunneliin ajavaa autoa kohden. Tarkempi maksu määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rahaa tunnelin rakentamiseen kuluu ja kuinka suureksi tunnelin käyttäjämäärä uskalletaan ennustaa…

..Rautavan visiossa keskustatunnelin rakentaminen ei pakottaisi kaupunkia venyttämään budjettiaan. Hanketta vetämään voitaisiin perustaa joko kaupungin budjetin ulkopuolella toimiva kiinteistöyritys tai vaihtoehtoisesti hanke voitaisiin antaa siitä kiinnostuneelle yritykselle, esimerkiksi rakennusliikkeelle.

Sijoittajia riittäisi, kuulemma.

Käyttömaksun suuruudeksi Rautava kaavailee huomattavasti aikaisemmin arvioitua 7€ matalamman 2–3€. Uusi arvio käyttömaksuille perustuu ”madaltuneisiin korkoihin ja sijoittajien tuotto-odotuksiin”.

Keskustatunnelia varten pitäisi myös samalla pystyttää keskustatunnelin käyttömaksua korkeammat ruuhkamaksut keskustan ympärille, että tunnelille riittäisi käyttäjiä… ja sitten seuraa koko homman pihvi: 

Muuten autoilijat eivät hakeutuisi tunneliin ja se taas tulisi kalliiksi veronmaksajille. Inspiran laskelmissa tunnelin käyttömaksujen kertymiseen liittyvä riski on nimittäin sälytetty kaupungille: jos autoja ei tule, ei tule myöskään käyttömaksuja.

Sillälailla.

Jälleen kerran vapaisiin markkinoihin ja yksityiseen sektoriin luottava Kokoomus on ehdottamassa public–private partnership –mallia, jossa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat.

Kyynisempi voisi ajatella, että Rautavan tarkoitus on vain yrittää tilkitä puolueen pääkaupunkiseudulla laskevaa kannatusta kosiskelemalla yksityisautoilijoiden ääniä ”yksityisellä rahalla” toteutettavalla keskustatunnelilla, jonka lopullisiksi maksumiehiksi tulee päätymään helsinkiläiset veronmaksajat.

Jos keskustatunneli rakennetaan oikeasti yksityisellä rahalla ja riskillä ja samalla Helsinkiin saadaan ruuhkamaksut, voisi hanke olla ainakin harkitsemisen arvoinen. Nyt esitetty malli ansaitsee tulla haudatuksi niiden aikaisempien keskustatunneli-inkarnaatioiden viereen.