Niksi-Pirkka esittää: Miten pilata hyvä idea huonolla toteutuksella

Täytin keväällä pyöreitä vuosia. Hyvän keski-iän kriisissä piehtaroinnin keskeytti Helsingin kaupungilta tullut alla oleva ystävällinen kirje. Olisi aika kartoittaa elintapoja ja terveydentilaa, senkin setämies. Että ”kundit kondikseen” vaan.

af62a59c-edef-497f-b063-76ddfa10619e

Sinänsä tässä ollaan nyt todella oikealla asialla. Terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat Suomessa OECD:n huippua ja erityisen rankasti tämä kohtelee miehiä, jotka elävät keskimäärin seitsemän vuotta vähemmän kuin naiset. Riskiryhmiin kuuluvien miesten seulonta ja ohjaaminen ennaltaehkäisevän hoidon piiriin onkin erittäin hyödyllinen toimenpide.

Aikaisemmin Helsingissä kutsuttiin kaikki 40 vuotta täyttäneet miehet henkilökohtaiselle lääkärikäynnille terveyskeskukseen. Tämä vei valtavan määrän resursseja ja maksoi rahaa, vaikka ei-tupakoivan, alkoholia maltillisesti käyttävän ja aktiivisesti liikkuvan nelikymppisen, jolla ei ole tiedettyjä terveydellisiä riskitekijöitä ei oikeastaan lääkärikäyntiä tarvinnut.  Sitten joku sai ilmeisesti sosiaali- ja terveysvirastossa neronleimauksen: sähköisellä kyselyllä voitaisiin seuloa riskiryhmiin kuuluvat miehet ja kutsua sitten vain nämä laboratoriotesteihin ja lääkärille. Kaikkien osapuolien aikaa ja rahaa säästyy ilman, että oletettava lopputulos huononee. Suomalainen lääkäriseura Duodecim oli vielä rakentanut tätä tarkoitusta varten valmiin Terveysvalmennus-sovelluksen joka oli helppo ottaa käyttöön, ei tarvinnut edes omaa tietojärjestelmää lähteä rakentamaan. Mahtavuutta.

Sitten varsinaiset ongelmat kuitenkin  alkoivat. Katsokaapa miten näppärää tämän palvelun käyttöönotto oli. Yllä olevan kirjeen ohjeita noudattaen päästiin tällaiseen käyttökokemukseen:

Screen Shot 2016-06-16 at 13.28.07.png

Ensimmäisen mentiin sähköiseen asiointiin. So far so good.

Screen Shot 2016-06-16 at 13.28.22

Sitten kirjaudutaan vahvaa tunnistusta käyttäen palveluun. Käytän nyt mobiilivarmennetta, koska se on näppärämpi kuin pankkitunnukset.

 

Screen Shot 2016-06-16 at 13.28.58.png

Puhelimeen tulee tunnistautumispyyntö ja sitten päästään eteenpäin.

Screen Shot 2016-06-16 at 13.29.28.png

Nyt ollaan päästy sisään Helsingin kaupungin sähköiseen asiointiin. Sitten pitää etsiä tuolta oikeasta valikosta ”Terveydenhuollon lomakkeet”.

Screen Shot 2016-06-16 at 13.30.17.png

Sitten jos oikein tarkaan tihrustaa, niin huomaa että tuolla taulukon alapuolella on ”linkkipalveluun”, jota pitää osata klikata.

 

Screen Shot 2016-06-16 at 13.31.10.png

Ja kappas, nyt päädyttiinkin jonnekin ihan muualle. Ohjeiden mukaan pitää valita varmaan tuo ”aloita käyttö” ja… ööh?

Screen Shot 2016-06-16 at 13.31.32.png

..tehdä käyttäjätunnukset? Mitä ihmettä, johan niiden pitäisi tietää kuka minä olen kun olen jo kerran vahvasti tunnistautunut. No luodaan nyt perhana sitten.

Screen Shot 2016-06-16 at 13.32.09

Jee, mä pääsin nyt vihdoin täyttämään tätä seulontalomaketta. Kiitos ${DEITY}.

Käyttökokemuksen kannalta on täysin käsittämätöntä ja anteeksiantamatonta, että yhden lomakkeen täyttämistä varten pitää käydä läpi kymmenen vaiheinen tietotekninen agilityrata. Ainoa järjellinen selitys, minkä itse olen tälle käyttäjäkukkaselle keksinyt on se, ettei hankintaa tehtäessä kukaan ollut sosiaali- ja terveysvirastossa miettinyt miten Duodecim-seuralta hankittu palvelu aiotaan integroida osaksi kaupungin sähköistä asiointia. Kun hankinta oli jo tehty, jouduttiin rakentamaan yllä kuvatun kaltainen purkkaa ja paukkulankaa -viritys, joka todennäköisesti vain puhtaan kiukun ja verenpaineen nousun myötä lyhensi odotettavissa olevaa elinikääni puolisen vuotta.

Sosiaali- ja terveysvirastolta pitäisi kysyä tämän palvelun käyttäjätilastoja. Kuinka moni kirjeen saanut kirjautuu oikeasti palveluun ja kuinka moni näistä onnistuu räpiköimään tämän viidakon läpi maalin ja oikeasti käy seulan läpi. En usko että kovin moni. Siksi harmituksen ja ajanhukan lisäksi tällaisten julkisten palvelujen tuottamisella aiheutetaan vakavampiakin ongelmia. Nelikymppisten miesten seulonnalla on tavoitteena tavoittaa juuri sellaisia keski-ikäisiä miehiä, joiden motivaatio tai kyky oman terveyden ylläpitämiseen esimerkiksi elämänhallinnallisten ongelmien vuoksi  on heikentynyt. Tekemällä jo seulonnan aloittaminen näin kertakaikkisen monimutkaiseksi ja vaikeaksi on varmaa, että suuri osa tästä kohderyhmästä ei jaksa, viitsi, kykene tai osaa koskaan edes aloittamaan lomakkeen täyttämistä. Näin he eivät koskaan jää seulaan kiinni, eivät koskaan tule kutsutuiksi terveyskeskukseen ja eliniänodotetta ja elämänlaatua parantavat toimenpiteet jäävät tekemättä – ja vuosikymmen päästä hoidetaan korkean verenpaineen aiheuttamia sydänkohtauksia tai aivohalvauksia. Huono käytettävyys maksaa elinvuosia ja pahimmillaan ihmishenkiä.

P.S. Terveysvalmennuksen mukaan en ole ihan lähivuosina kuolemassa käsiin, joten joudutte todennäköisesti kärsimään läsnäoloani todellisuuden tällä tasolla vielä tovin.

Avainsanat: ,

Liikuntalautakunta 16.6.

Tämän kauden viimeisessä lautakunnan kokouksessa lyhyempi lista kuin viimeaikoina. Lausunto Käpylinnan kohtaloon ja normaaleja vuokrasopimuksia ja lainahakemuksia.

Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koskien Urheiluhallit Oy:n lainahakemusta Töölön Urheilutalon peruskorjaukseen ja kaupungin takauksen myöntämisestä rahoituslaitoksilta haettaville lainoille (pdf) (html)

Liite 2  Töölön Urheilutalon peruskorjaus 2017-2018 hankesuunnitelma

Töölön Urheilutalon peruskorjaus ja parannustöitä varten haettu laina. Hankkeen tarkoituksena parantaa kuntouintialtaan käytettävyyttä ja lisätä palloiluhalliin välipohja, jolla saadaan uutta liikuntatilaa rakennukseen. Hankkeeseen saadaan myös rahaa valtiolta. Lainan osuus kokonaiskustannuksista noin 40 % ja käytännössä kaikki loput tulevat rahoituslainoina. Tulevat lainanhoitokulut nostavat Urheilutalon laitosavustustarvetta ja nykyinen laitosavustusmäärärahan taso ei tule riittämään tulevina vuosina. Ok.

Liikuntalautakunnan lausunto koskien kaupunginvaltuuston toivomuspontta Käpylinnan liikuntatiloista (pdf) (html)

Valtuuston Bunkkeri-päätökseen liitetty toivomusponsi, jolla halutaan  varmistaa Käpylinnaa käyttävien erityisryhmien palvelut joko Käpylinnassa tai muualla. Edellisessä lautakunnan kokouksessa lautakunta liitti ensi vuoden talousarvioesitykseen mielestäni vähän epärealistisen toivomuksen siitä, että  mahdollisuutta säilyttää Käpylinnan uimahallina kiinteistön peruskorjauksen mukaisen päiväkotisuunnitelman sijaan. Liikuntavirasto on esittänyt sosiaali- ja terveysvirastolle neuvottelupyynnön Käpylinnan tilojen yhteiskäytöstä. Käpylinnan tilojen peruskorjauksesta järjestetään viranomaispalaveri 16.6.2016 tilakeskuksen johdolla.

Lausunnossa mahdollisuuteen säilyttää Käpylinnan allasosasto suhtaudutaan epäilevästi:

Käpylinnan toiminta jatkuu vielä normaalisti kevään 2017 loppuun saakka. Rakennuksen peruskorjauksen on tarkoitus alkaa kesällä 2017 ja sen arvioitu kesto on reilu vuosi. Tilojen korjaaminen nykyiseen käyttöön on tilakeskuksen arvion mukaan vaikeaa ja kallista.

Ennen Bunkkerin valmistumista tullaan korvaavina tiloina käyttämään Kinaporin palvelukeskusta, Yrjönkatua ja Kampin liikuntakeskusta. Bunkkerin valmistumisen jälkeen suurin osa ryhmistä voidaan sijoittaa sinne ja erityisolosuhteita vaativat ryhmät voidaan sijoittaa heille paremmin soveltuvaan Kampin liikuntakeskukseen.

Ok.

Oulunkylän Tekonurmi Oy:n pitkäaikainen maanvuokrasopimus Oulunkylän liikuntapuiston tekonurmelle (pdf) (html)

 

Ainakin Gnistanin käytössä olevan Oulunkylän Tekonurmi oy:n lämmitettävän  jalkapallokentän vuokrasopimuksen jatko. Nykyinen vuokrasopimus päättyy 31.7.2016.

Ok.

Liikuntalautakunnan lausunto Pikku Delfiinit Oy:n allasvuokrien korotuksia koskevaan aloitteeseen (pdf)(html)

 

Vauva- ja perheuinteja järjestävä Pikku Delfiinit Oy hakee alennusta kaupungin perimistä allasvuokrista. Liikuntalautakunnan aikaisemman päätöksen perusteella elinkeinotoimintaa harjoittavilta yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä peritään eri tilavuokrat. Erilliset hinnat yhdistyksille ja yrityksille ovat perusteltuja. Itse olen avannut näitä perusteita aikaisemmassa blogi-kirjoituksessani, jossa totean:

Yritysten tehtävä on yleisesti taloudellisen voiton tuottaminen omistajilleen. Tässä ei sinänäsä ole mitään tuomittavaa tai ongelmallista ja monissa asioissa voittomotiivi tuottaa niin yrityksen kun sen asiakkaidenkin kannalta myönteisiä lopputuloksia. Näin tapahtuu erityisesti silloin kun saman hyödykkeen markkinoilla on useita toimijoita ja syntyy aitoa kilpailua asiakkaista. Näillä markkinoilla hyödykkeen hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan.  Myyntihinnan ja hyödykkeen tuotantokustannusten erotus jää sitten yritykseen voittona. Jos tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin mikä on markkinoiden määrittämä hinta, yrityksen toiminta loppuu lyhyeen…

Mikäli yrityspohjalta toimivaa liikuntapalvelujen tuottajaa tuettaisiin suoraan julkisista varoita, se ei alentaisi hyödykkeen hintaa (koska hinta määräytyy markkinoiden, ei tuotantokustannusten perusteella) vaan kasvattaisi yrityksen voittomarginaalia. Sen lisäksi että tämä vääristäisi markkinoita, se ei olisi myöskään kovain järkevää julkisten varojen käyttöä: hyöty ei kohdistuisi kuntalaisille vaan yrityksen omistajille…

Yhdistyksillä tätä ongelmaa ei ole. Käytännössä yleishyödylliset yhteisöt kuten urheiluseurat eivät saa tuottaa taloudellista hyötyä osallisille vaan ovat velvollisia tuottamaan saamillaan tuloilla palveluja jäsenistölleen. Julkiset toiminta-avustukset näiden yhteisöjen toimintaan pitää siis käyttää toiminnan tuottamiseen. Kun liikuntaseuralle annetaan rahaa avustuksina, lopputuloksena pitäisi olla enemmän, parempia tai jäsenistölle edullisempia liikuntapalveluita. Yhdistyksen jäsenilleen tuottamien palvelujen hinnan määrittää siten viime kädessä niiden tuotantokustannukset, ei markkinat.

Toisin sanoen, ei ole syytä muuttaa aikaisempaa hinnastoa ainakaan tältä osin.

Oikaisuvaatimus koskien liikuntalautakunnan päätöstä avustuskelpoisuuden myöntämistä helsinkiläisille avustuskelpoisuutta hakeneille yhdistyksille 2016 (pdf)(html)

Ki-Ken-Tai Icchi ry:n avustuskelpoisuus hylättiin, koska katsottiin, ettei sen lajiliitto kuulu valtakunnallisen liikunnan ja urheilun kattojärjestö Valo ry:n varsinaisten jäsenten joukkoon. Myöhemmin on selvinnyt, että Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry on opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toiminta-avustuksen piirissä vuonna 2016, joten avustuskelpoisuuden ehdot täyttyy.

Eli päätöstä tältä osin korjataan. Ok.

 

Avainsanat: , ,

Poppamiehet ja julkinen terveydenhoito

Zulujen inyang suosittelee säännöllistä esi-isien konsultointia luontevana osana oman terveytesi tarkkailua
Kuva: Wellcome Library, London. CC BY 4.0

Duodecim-lehdessä julkaistiin viime vuonna patologian emeritusprofessori Eero Sakselan kirjoitus ”PSA-testi, markkinavetoisen medisiinan kauhukakara” miesten eturauhassyövän seulontaan käytetyn psa-testin tehokkuudesta ja ongelmista. Artikkelissa Saksela kertoi miten lääketeollisuuden markkinoinnin ja lobbauksen myötävaikutuksella eturauhassyövän seulontatestauksesta tuli Yhdysvaltain kaikkien aikojen mittavin seulontaohjelma, jonka seurauksena ylidiagnostiikkaan, turhiin hoitoihin ja kuolemiin on 30 vuoden aikana käytetty 240 miljardia dollaria rahaa.  Vuonna 2012 asiantuntijapaneli otti seulontaan kielteisen kannan ja totesi:

”Kuvitelkaamme kaksi suurta auditoriota, joista toisessa on tuhat tervettä miestä, jotka ovat käyneet läpi PSA-seulonnan sekä siihen liittyvät toimenpiteet ja toisessa samoin tuhat samanikäistä miestä, joita ei ole testattu. Kahdeksan miestä kummastakin ryhmästä tulee aikanaan kuolemaan prostatasyöpään. Siinä eturauhassyövän seulontojen tilastollinen todellisuus.” Ensimmäisen auditorion miehistä merkittävä osa on lisäksi PSA-testiä seuranneiden turhien toimenpiteiden vuoksi inkontinentteja, impotentteja ja erilaisista paikallisista komplikaatioista kärsiviä elämänlaatuvammaisia.

Siitä huolimatta, että psa-seulontatestit ovat todettu tehottomaksi tavaksi ehkäistä syöpäkuolemia ja suorastaan haitallisiksi monille ylidiagnosoiduille ihmisille, edelleen kuulee vaatimuksia niiden järjestämisestä  esimerkiksi poliitikkojen taholta [1] . Lisäksi yksityiset lääkäriasemat suosittelevat ja markkinoivat edelleen säännöllisiä psa-testejä asiakkailleen. Yksityinen syövän hoitoon ja diagnosointiin erikoistunut Docrates-sairaala muun muassa kertoo verkkosivuillaan:

Säännöllinen PSA-arvon tarkistus miehillä on luonnollinen osa omaa huolenpitoa. Yksinkertaisella veritestillä, sen asianmukaisella tulkinnalla ja vertailulla edellisiin mittaustuloksiin, saadaan luotettavaa tietoa miesten yleisimmän syövän, eturauhassyövän, mahdollisuudesta. Varhainen todentaminen mahdollistaa parantavan hoidon. Ota sinäkin PSA-testi luontevaksi osaksi oman terveytesi tarkkailua.

Jos et kuitenkaan ottaisi.

Yksityisiä lääkäripalveluja tarjoavat yritykset luonnollisesti yrittävät hankkia markkinointiponnisteluilla itselleen uusia asiakkaita ja on vaikea estää ihmisiä käyttämästä omia rahojaan mihin haluavat, oli se sitten psa-testaus, homeopaattiset ”hoidot” tai enkeliterapia.

Viime päivinä on noussut pienoinen myrsky siitä, että yksityisiltä gynekologikäynneiltä saatetaan olla poistamassa kelakorvausta. Tätä on pidetty jopa esimerkkinä Sipilän hallituksen naisvihamielisestä politiikasta, koska julkisessa terveydenhuollossa ei järjestetä säännöllisiä gynekologisia tutkimuksia vaan ihmiset ovat hakeutuneet niihin yksityislääkäreille.

Vuonna 2014 yhdysvaltalainen asiantuntijaraati julkaisi Annals of Internal Medicine -lehdessä kliiniset ohjeet, joissa todettiin:

ACP [American College of Physicians] recommends against performing screening pelvic examination in asymptomatic, nonpregnant, adult women (strong recommendation, moderate-quality evidence).

Aivan kuten psa-testin tapauksessa, myös säännöllisten gynekologisten tutkimusten tapauksessa yksityisiä palveluja tarjoavat lääkärikeskukset antavat markkinoinnissaan kuitenkin lääketieteellisen näkemyksen kanssa ristiriitaista viestiä. Esimerkiksi Lääkärikeskus Aavan mukaan:

Säännöllinen käynti gynekologin tarkastuksessa on tärkeä osa omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Parhaimmillaan oma gynekologi (naistentautien erikoislääkäri) on naisen luottolääkäri, joka auttaa, tukee ja ohjaa elämänkaaren eri vaiheissa. Tarvittaessa hänen puoleensa voi kääntyä myös muissakin kuin gynekologisissa ongelmissa.

Jollain ilveellä on tehokkaalla markkinoinnilla ja tiedottamisella saatu iso osa suomalaisista uskomaan, että naiseus on krooninen sairaus, joka vaatii säännöllistä erikoislääkäritasoista hoitoa. Tutkimus ei kuitenkaan tue tätä näkemystä.

Julkisessa terveydenhoidossa pitää toimia vastuullisesti ja käyttää yhteiset varat ja resurssit sellaiseen, joka tutkitusti parantaa ihmisten terveyttä ja elämänlaatua. Siksi emme tarjoa miehille säännöllisiä psa-seulontoja eturauhassyövän diagnosointiin. Ja siksi ei ole myöskään tarvetta käyttää julkisia varoja säännöllisten gynekologisten tutkimusten kelakorvauksiin. Ne rahat kun voidaan käyttää paljon tehokkaammin todellisessa hoidon tarpeessa olevien ihmisten palvelujen parantamiseen.

 

Avainsanat: , , , ,

Äitiyslaki – Candida pro causa ense candido

i-cant-believe-i-still-have-to-protest

Seniorikansalainen Yhdysvalloissa esittää vahvan argumentin äitiyslakialoitten hyväksymisen puolesta.

Kuuntelin jokin aika sitten yhdysvaltalaisen Vox-lehden mahtavaa The Weeds -podcastia. Ohjelman lopussa keskustelijoilla on tapana aina esitellä ”viikon tutkimus”, joka tällä kertaa oli arvostetun The Lancet -tiedelehden julkaisema artikkeli maailmanlaajuisista aborttitilastoista viimeisen neljännesvuosisadan aikana ja seikoista, jotka tutkimusaineiston perusteella vaikuttavat abortti-insidenssiin. Tutkimuksen yllättävä johtopäätös oli ettei aborttioikeutta rajoittavalla lainsäädännöllä vaikuta olevan vaikutusta tehtyjen aborttien määrään. Sen sijaan, vähemmän yllättävästi, ehkäisyvälineiden helpolla saatavuudella oli.

Tutkimuksen johtopäätöksiä ruodittaessa eräs keskustelijoista puolivahingossa teki varsinaisen avainhavainnon useimmista poliittisista arvokysymyksistä:

Ihmiset usein toivovat, että asiat  joita he pitävät moraalisesti oikeina ovat myös tehokkaita. Usein ne eivät kuitenkaan ole niin tehokkaita. Ja ihmisillä on vaikeuksia erottaa näitä asioita toisistaan.

Toisin sanoen, saavuttaakseen sen päämäärän mihin pyrkii, tavoite ja keinot pitää usein erottaa toisistaan. Valitettavan usein julkisen poliittisen keskustelun tiivistetyssä ydinviestinnässä tämä on erittäin hankalaa ja johtaa, noh, hölmöilyyn.

Kristillisdemokraatit onnistuivat edellisen hallituksen sekavilla loppumetreillä kaatamaan aloitteen äitiyslain uudistamisesta. Syitä tähän hölmöilyyn on vaikea ymmärtää – ilmeisesti tarkoitus oli kaikin mahdollisin keinoin vastustaa ”perinteisen” perhemallin muuttumista ja kategorisesti vastustaa kaikkien tuohon muottiin sopimattomien ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. Ongelma on vain on tässäkin tapauksessa sama kuin edellä mainitussa aborttiesimerkissä: valitut ”moraalisesti oikeat” keinot eivät ole tehokkaita halutun tavoitteen toteuttamisessa: on vaikea kuvitella että yksikään sateenkaariperhe jättää hankkimatta lapsia siksi, että joutuu vahvistamaan toisen vanhemman vanhemmuuden byrokraattisen perheen sisäisen adoption kautta.

Ainoa asia mitä kristillisdemokraattien jarrutuksella on saatu aikaan, on kuntien adoptioneuvontojen ja oikeuslaitoksen työllistämistä tarpeettomalla byrokraattisella lisätyöllä – eli käytetty rajallisia resursseja turhuuteen, kun ne oltaisiin voitu paljon järkevämmin käyttää esimerkiksi kansainvälisten tai kotimaisten avoimien adoptioiden hoitamiseen ja edistämiseen.

Kun nyt äityislaki lopulta on tulossa eduskuntaan kansalaisaloitteen kautta, toivon että kansanedustajat muistavat sen, jonka jokainen minun laillani adoption kautta vanhemmaksi tullut jo tietää: vanhemmuus ei ole pääosin biologista vaan sosiaalista. Lapsen vanhemmat ovat ne, jotka lapsesta huolehtivat, häntä hoitavat ja häntä rakastavat. Tehokkain tapa edistää lapsen etua ja tukea perheitä on mahdollisuuksien mukaan taata lapselle kaksi rakastavaa vanhempaa. Ilman tarpeetonta byrokraattista höykytystä. Tämä on myös moraalisesti oikein.

Avainsanat: , , ,

Liikuntalautakunta 26.5.

Toinen talousarviokokous ja Ourit-saaren venetelakan oikaisuvaatimuksen toiveuusinta pöydälle jättämisen jälkeen.

Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen talousarvioaloitteeseen koulujen resurssien lisäämisestä (pdf) (html)

 

Koska malli ja toimintatavat esitetyn kaltaisen toiminnan järjestämiseksi ovat jo olemassa, liikuntalautakunta kannattaa aloitteessa esitettyä määrärahaa, jolla sekä EasySport- että FunAction-toimintaa on mahdollista kehittää ja laajentaa palvelemaan nykyistä useampia kouluja ja asuinalueita.

Näin. Lisäraha ei olisi pahitteeksi. 

Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle vuoden 2017 laitos- ja säätiöavustuksista (pdf) (html)

 

Tämä on jokavuotinen Helsingin liikuntalaitosten hajanaisesta hallinnosta johtuva aivonyrjähdysasia. Kaupungin kokonaan tai pääosin omistamat liikuntapaikkoja hallinoivat säätiöt ja yhtiöt hallinnoidaan yleisesti kaupunginhallituksen konsernijaostossa, mutta kerran vuodessa ne anovat laitosavustuksena liikuntalautakunnalta (joka ei kuitenkaan noi muuten voi niitä ohjata, koska konsernijaosto). Olen vuosia yrittänyt ymmärtää mitä halvatun järkeä tässä on, mutta en ole onnistunut ainakaan vielä tätä mysteeriä selvittämään.

Ja sitten joukossa on vielä Helsinki Halli, eli tuttavallisemmin Hartwall Areena. Kyseistä laitosta perustettaessa liikuntavirasto lupautui maksaa silloin VR-yhtymän omistaman tontin vuokran määräajaksi ja sopimuksen umpeuduttua raha vain jäi liikuntaviraston budjettiin laitosavustukseksi, kunnes nykyinen lautakunta tiputti laitoksen avustusta saavien laitosten joukosta. Helsinki Halli on tärkeä erilaisten konserttien ja urheilutapahtumien areena Helsingissä, mutta elinkeinotoiminnan tukeminen kuuluu kaupungissa kaupunginhallitukselle, ei liikuntavirastolle. Viime vuonna kaupunginhallitus ei myöntänyt laitokselle avustusta. Ei ole perusteltua että liikuntalautakunta sitä tänäkään vuonna myöntäisi.

Liikuntatoimen hinnaston yleiset ohjeet ja käytöstä perittävät maksut 1.1.2017 alkaen (pdf) (html)

Liite 2 Hinnasto 2017 ehdotus

 

Hinnastoon tehdään maltillisia korotuksia merellisen osaston venepaikkahintoihin (jotka edelleen ovat lähikuntiin verrattuna edullisia). Korotuksella rahoitetaan viraston muuta toimintaa, mukaan lukien NYT-liikunnnan määrärahan turvaaminen vuoden 2017 loppuun asti.

Ensi vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä venepaikkoihin ja maauimaloiden lipunhintoihin kohdistunee lisäkorotuspaineita, koska edellä mainitun NYT-liikunnnan toimintaedellytykset pitää turvata viraston budjetin sisältä koska siihen myönnetty erityisrahoitus päättyy.

Liikuntaviraston talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2017–2019 (pdf) (html)

 

Edellisessä kokouksessa esitetyn lautakunnan tahdon mukaisesti talousarviossa ollaan varustauduttu muun muassa NYT-liikunnan rahoituksen jatkamiseen vuoden 2017 loppuun. Ok.

Oikaisuvaatimus liikuntalautakunnalle Lindgrenin telakan vuokrasopimuksen irtisanomisen sekä venesatamatukikohdan sijoittamista koskevan päätöksen johdosta (pdf) (html)

Liite 1 Oikaisuvaatimus 18.4.2016

Liite 2 VALTAKIRJA Oikaisuvaatimus 18 4 2016 _8 5 (002)

 

Viikko sitten torstaina lautakunta kävi tutustumassa Lindgrenin telakkaan, sen ympärille syntyneeseen puuveneharrastajien yhteisöön ja alueen kulttuurihistorialliseen arvoon, jotka kaikki ovat kaupungin ja Suomen piirissä lähes ainutlaatuisia ja arvokkaita. Juridisesti kuitenkaan ei oikein ole perusteita päättää oikeisuvaatimuksen mukaisesti (kuten esittelytekstissä hyvin selvitetään).

Tässä yhteydessä on tärkeintä, että pystytään löytämään ratkaisu, jossa:

  1. turvataan merellisen osaston toiminnan kannalta välttämättömän merellisen tukikohdan valmistuminen kohtuullisessa ajassa
  2. turvataan telakan toiminta ja siellä säilytettävien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden puuveneiden kunnostus- ja huoltomahdollisuudet ja Ourit-saareen syntyneen puuveneyhteisön säilyminen
  3. mahdollisuuksien mukaan huomioidaan Ourit-saaren kulttuurihistoriallinen merkitys

Lautakunta velvottanee virastoa löytämään jokin ratkaisu tähän palapeliin jossa nuo kolme seikkaa tulevat mahdollisimman hyvin huomioitua. Jos jätetään huomiotta se, että Ourit-saaressa on telakkatoimintaa harjoitettu pitkään ja sen myötä syntynyt kulttuurihistoriallinen merkitys, ei puuveneiden telakkatoimintaan vaikuttanut liittyvän mitään ylitsepääsemättömän mahdottomia vaatimuksia: periaatteessa meren rannalla oleva hiekkakenttä ja katos. Kävin miten kävi, tällainen paikka Helsingistä varmasti löytyy.

Talin liikuntapuiston alueella sijaitsevan seikkailupuiston vuokrasopimuksen siirto ja uuden vuokrasopimuksen solmiminen (pdf) (html)

Liite 2 Seikkailupuiston maastokatselmuksen muistio 18.1.2016

Liite 3 Kokousmuistio, liikuntavirasto ja seikkailupuisto Zippy Oy

 

Munkkiniemen seikkailurata-alueen vuokrasopimus siirretään uudelle yritykselle (jostain syystä, miksi?) ja aluetta jatkokehitetän. Eiköhän tämä ole ok.

Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Arja Karhuvaaran ym. valtuustoaloitteesta lasten ja nuorten digityöskentelyn terveyshaittoja ehkäisevän toimintamallin kehittämisestä (pdf) (html)

 

Aloitteessa esitetyn kaltaiset toimenpiteet (neuvonta, itsehoito ja ergonomiaymmärrys) oppilaiden työskentelyterveyden tukemiseksi voitaisiin ainakin osittain huomioida osana Liikkuva koulu – ohjelman toimenpiteitä. Liikuntavirastossa on tarkoituksena lähteä kehittämään yhdessä kouluterveydenhuollon ja opetustoimen kanssa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön mallintamaa ”Personal trainer-toimintamallia”, jonka tarkoituksena on tarjota henkilökohtaista ja/tai ryhmämuotoista ohjausta ja liikuntapalvelua niille kahdeksasluokkalaisille oppilaille, jotka saavat koulujen Move – mittauksista (fyysisen toimintakyvyn seuranta) huolta herättävän tuloksen.

Ok.

Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta alueiden eriarvoisuuden torjumisesta (pdf) (html)

 

Pitkä ja seikkaperäinen lausunto oman valtuustoryhmän tärkeään, mutta ehkä hieman yleisluonteiseen ryhmäaloitteeseen.  Liikkuva koulu, matalan kynnyksen liikuntapalvelut (EasySport, FunAction, NYT-liikunta) ja erillishankkeita.

Liikuntalautakunnan lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Lauttasaaren Lohiapajanlahden alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11040 (pdf) (html)

 

Liikuntalautakunnan päätös yhdistysten avustuskelpoisuudesta vuonna 2016 (pdf) (html)

Sitten näitä asioita, joissa olen kaupungin toiminta- ja tila-avustusta saavan Helsingin miekkailijat ry:n puheenjohtajana esteellinen.

Ensin todetaan ne seurat, jotka ovat jättäneet asianmukaisen avustushakemuksen ja jotka ovat viraston avustusperusteiden mukaan avustuskelpoisia. Hakemuksen jättäneistä 45 seuraa olisi jäämässä avustusten ulkopuolelle. Yksityiskohdista käytäneen keskustelua.

Toiminta-avustuksen jakaminen yhdistyksille vuonna 2016(pdf) (html)

…sitten pullautetaan Excelistä avustusperusteiden mukaisesti seurojen saamat toiminta-avustukset, jotka perustuvat käytännössä liikuntakertoihin ja muutamaan laatukertoimeen. Nämä laskelmat eivät vielä ole valmistuneet.

Tilankäyttöavustuksen jakaminen yhdistyksille vuonna 2016 (pdf) (html)

..ja sitten pullautetaan liikuntaviraston tilojen ulkopuolella harjoittelevien seurojen tuet tilavuokriin toisesta Excelistä. Voilá! Nämäkään eivät vielä ole saatavina, laskenta valmistuu ennen kokousta.

Muiden liikuntaa edistävien yhdistysten toiminta-avustuksen jakaminen vuonna 2016 (pdf) (html)

Tämä on uusi tukimuoto, joka kohdistuu seuroihin ja yhdityksiin, jotka järjestävät esimerkiksi liikunnan ja taiteen rajapinnalla olevaa toimintaa kuten sirkusta tms. ja jotka eivät sovi liikuntaseurojen avustusehtoihin.

Liikuntavirastossa tehtyjen päätösten ottaminen lautakunnan käsiteltäväksi (pdf) (html)

Ottoasioissa kiehtovia kohtia kuten esimerkiksi

Määräaikaisen ajoluvan myöntäminen kesäesimiehelle

Ok.

Avainsanat:

Garden Helsinki ja kaupunkikuva

Kiinteistölautakunnan kokouksessa 19.5. käsiteltiin HIFK:n uutta Garden Helsingiksi nimettyä jäähallisuunnitelmaa.  Ensimmäinen suunnitelma sijoittaa uusi hallikompleksi hieman etelämmäksi nykyisen Mäntymäen kentän alueelle kaatui aiemmin tänä vuonna kaupunkisuunnittelulautakunnassa ”kaupunkikuvallisiin” syihin ja nyt paikkaa hankkeelle haettiin nykyisen Nordenskiöldinkadun jäähallin ympäristöstä. Lisähaasteita tälle uudelle sijainnille aiheuttaa se, että Helsingin kaupunginmuseo vastustaa nykyisen hallin purkamista vedoten sen arkkitehtoniseen arvoon ja asemaan Suomen toiseksi vanhimpana jäähallina.

Screen Shot 2016-05-24 at 08.39.19

Garden Helsingille 19.5. kiinteistölautakunnassa myönnetty aluevaraus

Kiinteistölautakunnassa uudelle suunnitelmalle myönnettiin aluevaraus puheenjohtajan äänellä 4–4. Varauksen puolesta äänestivät kokoomus ja sosiaalidemokraatit.

Nyt hankkeelle varattu alue on ongelmallinen useammasta syystä. Helsinkiläisen liikunnan kannalta Nordenskiöldinkadun jäähallin länsipuolella sijaitsevan perinteisen Saharana tunnetun jalkapallokentän menettäminen olisi suuri tappio. Kenttä louhittiin Töölön pallokentän kylkeen jo 1950-luvulla ja siellä ovat treenanneet useat jalkapalloilijasukupolvet.  Lisäksi kyseinen kenttäalue on vuokrattu HJK:lle useaksi vuodeksi eteenpäin. Kenttä on nykyisin HJK:n toteuttama ns. ”seurakenttä”, jota varten liikuntavirasto on vuokrannut tontin ja seura rakennuttanut varsinaisen tekonurmen. Ollaan siis samanlaisten kysymysten äärellä kuin Talin golfkentän kanssa: kaupungin maine luotettavana sopimuskumppanina kärsii jos vuokrasopimuksia lähdetään purkamaan yksipuolisesti. Tämä tulisi vaikuttamaan tulevia seurojen kanssa toteutettuja yhteishankkeita, jotka ovat liikuntaviraston investointirahojen pudottua puolessa vuosikymmenessä yli 30% oikeastaan ainoa tapa saada tähän kaupunkiin uusia liikuntapaikkoja.

Toinen ongelma on alueen itäpuolen mittava rakentaminen. Kyseinen puistoalue on elimellinen osa Töölönlahdelta Keskuspuiston kautta aina Nuuksioon ulottuvaa ulkoilureittiä ja sen rakentaminen nakertaisi oleellisia osia ainutlaatuisesta Keskuspuistosta. Helsinki on todennäköisesti maailman ainoa pääkaupunki, jossa voi keskustassa laittaa sukset jalkaan ja hiihtää lähes yhtenäistä latuverkostoa pitkin aina kansallispuistoon asti. Ja kesällä saman voi tehdä pyörällä tai lenkkeillen. Varsinkin nyt kun Nordenskiöldinkadun yli on saatu kevyenliikenteen silta tuon yhteyden tuhoaminen olisi suorastaan rikollista.

Screen Shot 2016-05-24 at 09.08.56

Eteläinen sijaintivaihtoehto Mäntymäen kentän alueelle.

Mielenkiintoista nyt hyväksytyssä varauksessa on myös se, että se sisältää oikeastaan samat ongelmat, joiden vuoksi kaupunkisuunnitelulautakunnassa suunnitelma Mäntymäelle sjoittamisesta torpattiin.

Lautakunnan lausuntoesityksen esittelyssä todetaan eteläisestä sijaintivaihtoehdosta:

Suunnitelman hotelli- ja asuntorakennukset nousevat maisemakuvassa liian hallitseviksi. Viitesuunnitelman mitat ja laajuus muuttavat Olympiastadionin ja kenttäalueiden asemaa ja rikkovat Töölönlahden puistoreunan. Mäntymäen metsäiset kallioalueet ja osa yhdestä Helsingin vanhimmista puistoista menetetään. Asuminen yksityistää puistoaluetta.

Osa yhdestä Helsingin vanhimmista puistoalueista menetetään. Check. Asuminen yksityistää puistoaluetta. Check. Puistoreunaa rikotaan. Check.

”Olympiastadionin aseman muuttamisella” käsittääkseni viitataan siihen, että rakentaminen olisi rikkonut näköyhteyttä Töölönlahdelta Olympiastadioille ja tämän olisi ratkaisevasti muuttanut kaupunkikuvaa. Tästäkin voi olla montaa mieltä. Mäntymäen kenttä on tällä hetkellä suurena parkkialueena, jonka kaupunkikuvallinen jylhyys ja arvokkuus ovat Prisman takapihan luokkaa. Arvioikaa vaikka itse. Menisikö tämä ainutlaatuinen näkymä pilalle, jos oikeaan reunaan rakennettaisiin?

Screen Shot 2016-05-24 at 09.26.20

Näkymä Helsinginkadulta Olympiastadiolle. (Kuva: Google Street View)

Rakentamalla alueelle jäähalli, palveluja ja asuntoja olisi pikemminkin mielestäni mahdollisuus saada tuohon kaupunkirakenteelliseeen autiomaahan elämää ja toimintaa.

Käytännössä tilanne on siis se, että mikäli Garden Helsinki -hanke etenee kiinteistölautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti, Helsingistä tuhotaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä liikuntapaikka ja ainutlaatuista puistoaluetta vain siksi, että voidaan säilyttää yksi kaupungin keskeisimmistä paikoista autojen säilytysalueena ja miljöönä, jossa kukaan ei erityisemmin halua liikkua tai viettää aikaa.

HIFK:n hallihanke on sinänsä kannatettava ja hyvä. Siinä yhdistyy ennakkoluulottomalla ja hienolla tavalla asuin-, liike- ja julkinen rakentaminen ja se loisi alueelle uutta toimeliaisuutta ja elämää. Kiinteistölautakunnan myöntämän varauksen sijaan se kuitenkin pitää toteuttaa toisin. Paremmat vaihtoehdot ovat (paremmuusjärjestyksessä):

  1. hallikompleksi rakennetaan alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti Mäntymäen kentälle
  2. hallikompleksi rakennetaan hajautetulla mallilla niin, että osa toiminnoista sijoitetaan Mäntymäen kentälle ja osa nykyisen Nordenskiöldinkadun jäähallin parkkipaikalle niin, että alueen puistot säilyvät
  3. hallikompleksi rakennetaan Nordenskiöldinkadun hallin paikalle ja vanha halli puretaan, jolloin on mahdollista säästää niin Saharan jalkapallokenttä kuin Pohjoista stadionintietä reunustava puistoaluekin.

Toivottavasti jatkokäsittelyssä niin kokoomus kuin demaritkin tulevat asian suhteen järkiinsä.

Avainsanat: , , , , , ,

Liikuntalautakunta 12.5.

Kesä keikkuen tulevi ja sen myötä ensi vuoden talousarvion valmisteluhärdelli. Lisäksi pari julkisuudessakin tunteita herättänyttä päätösasiaa liittyen Ourit-saaren veneveistämön vuokrasopimukseen ja Mustikkamaan kioskipaikan kilpailutukseen. Taitaa tulla aika pitkä kokous.

4  Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Arcadahallen-liikuntarakennuksen lainahakemuksesta(pdf) (html)

 

Kuten tässäkin blogissa on kyllästymiseen asti toisteltu, liikuntaviraston investointimäärärahat ovat puolessa vuosikymmenessä pienentyneet kolmanneksen ja nykyisellä määrärahatasolla uusien liikuntapaikkojen rakentaminen kasvavaan kaupunkiin on mahdotonta. Käytännössä siis oikeastaan kaikki uudet merkittävät uudet rakennushankkeet ovat olleet yksityisiä hankkeita, joita kaupunki on tukenut lainoittamalla niitä edullisilla lainoilla urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta. Nyt vuorossa on Arcada-ammattikorkeakoulun hanke rakentaa uusi liikuntahalli ensisijaisesti liikunnanohjaajan ja fysioterapeutin koulutuslinjojen käyttöön. Halli tulee myös palvelemaan muita käyttäjiä aikoina, jolloin koulu ei tiloja tarvitse.

Erityistä kiitosta tässä hankkeessa ansaitsee uusi, ennakkoluuloton suunnitelma, jossa liikuntatilojen lisäksi samaan rakennukseen tulee 100 opiskelija-asuntoa. Tehokasta kaupungin tonttimaan käyttöä.

Rakennuttajana toimii Stiftelsen Arcada, joka on vakavarainen ja hankkeeseen on saatu suuri määrä muuta kuin lainapääomaa. Kaikin puolin kannatettava hanke, jatkoon!

5 Liikuntalautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2015 arviointikertomuksesta (pdf) (html)

Itse arviointikertomus löytyy täältä. Ok.

6 Liikuntavirasto talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2017–2019 (pdf) (html)

Liite 2 TAE 2017 perusteluosa Lilk 20160512 liitteet

Vuoden 2017 talousarvioesitykseen liittyy epävarmuustekijänä 1.6. 2017 tapahtuva muutos, jolla opetusviraston liikuntatilojen vapaa-ajan käytön hallinnoinnin ja tilavaraustoiminta siirtyy liikuntavirastolle. Muutoksen yksityiskohdista tullaan päättämään myöhemmin. Muutos tuo virastolle niin uusia tulojakin tilavuokrien osalta, mutta myös kustannuksia esimerkiksi siivouspalveluista ja iltavahtimestarien palkoista. Liikuntaviraston kannalta on todella tärkeää, että nämä onnistutaan hoitamaan kustannustehokkaasti esimerkiksi yhteistyössä liikunta- ja urheiluseurojen kanssa ja harkitsemalla esimerkiksi tilojen etävalvontaa.

Nuorten yhteiskuntatakuu- eli NYT-liikuntahankkeen rahoitus päättyy syyskuussa 2017. Hankkeesta on saatu erittäin paljon myönteistä palautetta ja se on ollut tehokas tapa aktivoida nuoria aikuisia liikkumaan. Viraston talousarvion sisältä pitää löytää vuodeksi 2017 30 000 € lisää rahaa sitä varten, että NYT-liikunta jatkuu ainakin vuoden 2017 loppuun. FunAction-nimellä tunnettu nuorten matalan kynnyksen liikuntatoiminta laajentuu Itä-Helsingistä erityisrahoituksen turvin myös Länsi-Helsinkiin. Tulevien vuosien haaste tulee olemaan se miten näille löytyy pysyvä rahoitus kaupungin budjetista. Koska virasto on nettobudjetoitu yksikkö, on ainakin osa rahoista mahdollista löytää maltillisilla hintojen korotuksilla – esimerkiksi kaupungin venepaikkojen hinnat ovat oleellisesti naapurikuntia halvemmat ja niissä on korotusvaraa.

 

7 Liikuntatoimen hinnaston yleiset ohjeet ja käytöstä perittävät maksut 1.1.2017 alkaen (pdf) (html)

Liite 2 Hinnasto 2017

Merellisen osaston hinnastossa on maltillisia hinnankorotuksia. Venepaikkojen hinnoissa on edelleen korottamisen varaa, koska esimerkiksi Espoon kaupungin venepaikkavuokrat ovat edelleen yli 10 % korkeampia kuin Helsingin.

 

8 Oikaisuvaatimus liikuntalautakunnalle Lindgrenin telakan vuokrasopimuksen irtisanomisen sekä tukivenesataman sijoittamista koskevan päätöksen johdosta (pdf) (html)

Liite 1 Oikaisuvaatimus 18.4.2016

Liite 2 VALTAKIRJA Oikaisuvaatimus 18 4 2016 _8 5 (002)

 

Ourit-saaren veneveistämön mekkalaa herättäneen vuokrasopimuksen purkamisen ja viraston merellisen tukikohdan rakentamisssuunnitelman poikima oikaisuvaatimus. Tästä syntyy varmasti paljon keskustelua. Oleellista tässä tilanteessa on se, että veneveistämön toiminnalle tullaan löytämään tilat jos yrittäjä haluaa toimintaa jatkaa.

9 Oikaisuvaatimus liikuntalautakunnalle Mustikkamaan kioskipaikan vuokraamista koskevan päätöksen johdosta(pdf) (html)

Liite 1 Oikaisuvaatimus

Liite 3 Konseptikeidas Oy; tarjous ja toimintasuunnitelma

Liite 4 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k.)

 

Toinen julkisuudessa puitu liikuntalautakunnan päätösasia.  Konseptikeidas Oy on esittänyt oikaisupyynnön, koska heidän mukaansa kilpailutuksen voittanut ”Corn King Oy:n hakemus ei edes sisältänyt pyydettyjä kokemukseen ja toimintasuunnitelmaan liittyviä tietoja ja se olisi pitänyt jättää puutteellisena tutkimatta”. Corn King oy on kuitenkin esittänyt nämä tarjouksensa liitteessä ”toimintasuunnitelma”,jonka tarjoaja on merkinnyt luottamukselliseksi. Kilpailutus on siis mitä ilmeisemmin tapahtunut hankintalain mukaisesti ja ellei tätä haluta lähteä häviämään markkinaoikeuteen edetään edellisen päätöksen mukaisesti.

Screen Shot 2016-05-10 at 11.11.311 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi jääpallo- ja luisteluareenan rakentamista varten Malmin Longinojalle (pdf) (html)

Liite 1 Helsingin jääpallo- ja luisteluareenan suunnitteluvaraus

Liite 3 Ulkonäkymä ym.

 

Esitetään varattavaksi tontti useamman jääpalloseuran ja Suomen jääpalloliiton perustettavalle yhteisyritykselle, joka suunnittelee uutta jääpallo- ja luisteluareenaa. Ok.

2 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle tontin vuokraamisesta Helsingin Liikuntahallit Oy:lle harjoitusjäähallia varten (pdf) (html)

 

Helsingin ”liikuntakonsernin” sekamelska in action: Helsingin liikuntahallit oy on kaupungin Jääkenttäsäätiön 100 % omistama yritys. Eli: kaupunginhallituksen konsernijaosto ohjaa Jääkenttässäätiötä, jonka hallitus sitten ohjaa Helsingin liikuntahallit oy:tä jonka hallitus sitten ohjaa operatiivista johtoa, joka sitten hallinnoi tulevaa harjoitushallia. Jota sitten liikuntavirasto liikuntalautakunnan päätöksillä tukee laitosavustuksilla. Jösses.

Mutta, vuokrataan maa-alue  Helsingin Liikuntahallit Oy:lle, joka rakentaa sinne harjoitushallin ja kaupunkiin saadaan lisää kaivattua jääaikaa. Jesh.

Virasto vai yhtiö ja ketä kiinnostaa

Kuulin muutama päivä sitten tarinan yhdestä julkisen puolen kehittämishankkeesta. Eräässä suomalaisen sairaalan yksikössä oltiin aloitettu projekti toiminnan tehostamiseksi. Hankkeen aikana saatiin  aikaan hyviä tuloksia ja päivittäisten toimenpiteiden määrä saatiin nostettua  33 %. Palkinnoksi toiminnan huomattavasta tehostamisesta kyseisiä toimenpiteitä tekevä yksikkö menetti osan avainresurssejaan toiselle yksikölle. Toisin sanoen, edelleen vanhoilla tehottomimmilla tavoilla toimineita yksiköitä palkittiin lisäresursseilla, jotka toimintaansa uudistanut yksikkö oli ”vapauttanut”. Johdon viesti oli selvä: ei kannata yrittää mitään uutta ja ihmeellistä, koska siitä ei ainakaan palkita. Janten laki  toiminnassa.

Julkisten organisaatioiden toiminnan tehottomuuteen tarjotaan usein ratkaisuksi yhtiöittämistä ja ulkoistamista, koska oletetaan että yksityiset toimijat automaattisesti ovat tehokkaampia ja rationaalisempia kuin julkiset. Tämäkin on puhdasta fantasiaa: esimerkiksi riittää jo se, miten Nokia onnistuttiin ajamaan tuhon partaalle 2000-luvun alun organisaatiouudistuksilla, huonolla johtamisella ja vääränlaisilla kannustimilla.  Tietojärjestelmiä tekevänä konsulttina olen reilun viidentoista työvuoden aikana nähnyt niin huonosti toimivia yrityksiä kuin tehokkaasti organisoituja julkisia työyhteisöjä.

Poliittinen debatti siitä miten julkisia organisaatioita pitäisi hallinnoida kärjistyy valitettavan usein poliittisen vasemmiston ja oikeiston kädenväännöksi organisaatioiden hallinnollisesta rakenteesta – aivan kuin osakeyhtiö- tai virastomalli automaattisesti loisi oikeat kannustimet, hyvän kulttuurin ja kannustavan johtamisjärjestelmän. Näin tapahtui esimerkiksi viime viikolla Helsingin kaupunginvaltuustossa, jossa keskustelu Länsimetron kustannusarvion mittavista ylityksistä ajautui valtuutettu Yrjö Hakasen (skp) ja Paavo Arhinmäen (vas) nokitteluksi kunnallisten toimintojen yhtiöittämisestä (kohdasta 2:08 eteenpäin): epäonnistuminen oli yhtiömallin seuraus, koska ilmeisesti ei-yhtiömalliin organisoiduissa julkisissa hankkeissa ei vuosien varrella ole koskaan ylitetty budjetteja ja aikatauluja vähintään yhtä reippaasti kuin Länsimetrossa tapahtui.

Olisi virkistävää,  että ainakin välillä yritettäisiin pohtia enemmän organisaatioiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä sen sijaan, että taitetaan peistä loputtomiin hallintomalleista ja nimikkeistä. Julkisten palvelujen käyttäjien kannalta kun loppu viimein sillä, onko palvelujen tuottaneen organisaation ylin päätöksentekoelin johtokunta, hallitus tai lautakunta ei kauheasti ole merkitystä.

Avainsanat: , , , ,

Tapanilan erä ja kohtuuton häirintä

Kevään aikana Tapanilan urheilukeskuksen edustalla on järjestetty jo kuusi Rajat kiinni -ryhmän organisoimaa mielenosoitusta. Viime torstaina pidetty edellinen mielenilmaus eskaloitui: tilaisuuden järjestäjiin kuulunut henkilö ja joukko muita osallistujia oli mennyt urheilukeskuksen kahvioon ja solvannut kahvilan työntekijää ja tuloksena oli rikosilmoitus.

Oikeus julkiseen mielenilmaukseen on perustuslaillinen oikeus, jota ei voida rajoittaa. Kuitenkin kokoontumislain mukaan poliisi voi, kun yleinen etu sitä vaatii, siirtää mielenosoitus pidettäväksi jonnekin toisaalle:

Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä.. poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan.

On kestämätön tilanne, että Tapanilan erän vapaaehtoistoimijoita, junioreja ja heidän vanhempiaan toistuvasti häiritään vain siitä syystä, että urheiluseura järjestää turvapaikanhakijoille liikuntaa. Tapanilan erä ei voi laittaa ”rajoja kiinni” vaikka haluaisivatkin – siitä päätetään aivan muualla. Ei ole oikein, että turvapaikanhakijoiden parissa vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä painostetaan tällaisella  toiminnalla. Mielenosoittajilla on oikeus mielipiteeseensä ja sen ilmaisemiseen, mutta urheiluseuralla on myös oikeus ilman kohtuutonta häirintää järjestää liikuntatoimintaa miten ja kenelle haluavat.

Nykytilanteessa on selvää, että säännölliset mielenosoitukset, joiden yhteyteen on jo ilmaantunut yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaa epäasiallista ja uhkaavaa käytöstä häiritsee kohtuuttomasti sivullisia. Tämän vuoksi toivon, että poliiisi tulevaisuudessa käyttää kokoontumislain mukaisia valtuuksiaan ja siirtää mielenosoitukset johonkin niille paremmin soveltuvan paikan.

Avainsanat: ,

Liikuntalautakunta 14.4.

Kolmen kuukauden mahtavan Etelä-Afrikan matkan jälkeen, jona aikana lautakunta-asioita hoiti esimerkillisesti varamieheni Seppo Siika-aho, on aika palata normaaliin kokousrytmiin. Torstain kokouksessa ensi vuoden talousarvioasioita ja kaavalausuntoja Hernesaaresta ja Jätkäsaaresta.
Liikuntatoimen vuoden 2016 talousarvion toteutumisennuste (pdf) (html)

Liite 1: Tas 0216

Tällä hetkellä ei ole tiedossa seikkoja, joiden perusteella ei pysyttäisi budjetissa tai saavutettaisi sitovia tavoitteita. Tosin uimarantojen yms. kävijämäärät ovat, kuten aina riippuvaisia kesän säistä.

Liikuntavirasto talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2017–2019 (pdf) (html)

Liite 1: Raami_ja_laatimisohjeet_2017_06042016

Olipa mielenkiintoista törmätä kaupunginhallituksen antamista yksityiskohtaista valmisteluohjeissa tähän:

Hallintokuntien tulee tarkastella myös toimialansa palvelukokonaisuuden kannalta merkittävimmille tytäryhteisöille asetettavia tavoitteita.

Helsingin kaupungin ”liikuntakonsernin” erikoisin piirre on, että kaupungin hallinnossa samanlaisia kunnallisia palveluja johdetaan kahdesta täysin eri paikasta: liikuntaviraston uima- ja liikuntahallit ja muut palvelut kuuluvat liikuntalautakunnan alaisuuteen, mutta Urheiluhallit oy:n omistamat uima- ja liikuntahallit puolestaan kaupunginhallituksen konsernijaokselle, vaikka molempien ”omistaja” on täysin sama (Helsingin kaupunki) ja molemmat tuottavat kuntalaisille periaatteessa identtisiä palveluja.  Nyt kaupunginhallituksen antamissa talousarvionesityksen valmisteluohjeissa erikseen velvoitetaan vielä tarkastelemaan toimialan kannalta merkittävimpien tytäryhteisöjen tavoitteita. Voihan sitä tietenkin esittää toiveita, mutta mitään  mahdollisuutta vaikuttaa kaupungin liikuntapalveluja tuottavien yhteisöjen toimintaan lautakunnalla ei ole – kaupunginhallituksella sen sijaan on.

Talousarvion raamit ovat seuravat:

Screen Shot 2016-04-13 at 18.24.37.png

Toimintakate on pysynyt useamman vuoden ajan hyvällä tasolla ja irtaimen omaisuuden hankintaan saatiin hieman lisää rahaa tänä vuonna minkä pitäisi helpottaa aikaisempien vuosien hankalaa tilannetta, jolloin määräraha ei riittänyt kattamaan luonnollista laitteiden ja ajoneuvojen kulumista ja poistumaa. Positiivista on kai sekin, että viraston liikuntapaikkarakentamiseen varattujen investointirahojen usean vuoden laskeva trendi sentään ollaan saatu katkaistua, vaikka edelleen niistä on kadonnut noin kolmannes 2010-luvun alkupuolen lukemista. Vuoden 2017 raamin tasollakaan ei kasvavan Helsingin uusille asuinalueille ja asukkaille paljon uusia liikuntapaikkoja rakenneta. Onneksi sentään Bunkkeri etenee..

Varsinainen talousarvio tulee lautakuntaan 12.5. kokouksessa.

Screen Shot 2016-04-13 at 18.40.46.pngOurit-saaren veneilytukikohdan tarveselvityksen hyväksyminen (pdf) (html)

Liite 1: Tarveselvitys – Läntinen veneilytukikohta

Liite 2: Ouritin asemakaava

Liikuntaviraston läntinen venesatamayksikkö, joka on toiminut tähän asti Sompasaaressa joutuu muuttamaan muualle kehittyvän Kalasataman tieltä. Koska venepaikat ja vesibussilinjat pitää edelleen pitää kunnossa, tarvitaan uusi tukikohta. Sellaista ollaan nyt rakentamassa Ourit-saareen. Ok.

LScreen Shot 2016-04-13 at 18.44.20.pngiikuntalautakunnan lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta nro 12385 (pdf) (html)
Liite 1:  Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen nro 12385 kartta19.01.2016

Liite 2: Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen nro 12385 selostus 19.01.2016

Päätöshistoria (pdf) (html)

Muuten erinomaisessa lausuntoluonnoksessa epäilyttää tämä kohta:

Koivusaarta rakennettaessa alueelta häviää suuri osa siellä olevista veneiden talvisäilytyspaikoista sekä kerhorakennus. Näille korvaavat alueet ja tilat on suunniteltu Hernesaareen. Hernesaaren osayleiskaavaehdotukseen nykyisessä laajuudessaan merkityt merelliset palvelut mahdollistavat, että muilta alueilta häviäville talvisäilytyspaikoille ja seurojen kerhotiloille saadaan korvaavat paikat ja tilat.

Todellako Helsingin kantakaupungista on tarkoitus varata alueita (vain) veneiden talvisäilytystä varten vai onko ajatus, että alue olisi joissain vaihtoehtoisessa käytössä kesäisin? Tuntuu kyllä parhaan tonttimaan suurelta haaskaukselta käyttää sitä veneiden parkkipaikkana 3–4 kuukautena vuodessa. Muuten kaavan mittava venesatama toimii hienosti alueen merellisen luonteen kanssa yhteen ja tuo kipeästi tarvittuja venepaikkoja helsinkiläisille hyvien julkisten kulkuyhteyksien päähän.

Itse kaavassa epäselväksi jää miten on tarkoitus toteuttaa sivun 18 kartassa mainittu ”toimitilaa ja liikuntatiloja” kohde 18: jos ajatus on että sinne oltaisiin rakentamassa kunnallisia liikuntatiloja pitäisi rahat niihin saada jotenkin myös viraston investointibudjettiin. Muuten vaarana on (monen muun kohteen tapaan) päätyä tyhjään pajupuskittuneeseen tonttiin keskellä asuinaluetta, jonka rakentamiseen ei kaupungilla ole (tai tule olemaan) rahoja.
Liikuntalautakunnan lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Länsisataman (20.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12173, Jätkäsaaren talletusvarasto Bunkkeri ja naapurikorttelit (pdf) (html)

Liite 1: Jätkäsaaren talletusvarasto Bunkkerin ja naapurikortteleiden asemakaavan muutos nro 12173 kaava

Liite 2: Jätkäsaaren talletusvarasto Bunkkerin ja naapurikortteleiden asemakaavan muutos nro 12173_selostus
Päätöshistoria (pdf) (html)

Liikuntalautakunnalla ei ole huomautettavaa esitettyyn asemakaavan muutosehdotukseen.

Liikuntalautakunnan lausunto valtuutettu Kauko Koskisen ym. Siltamäen liikuntapuiston pysäköintialuetta koskevaan valtuustoaloitteeseen (pdf) (html)

Ihan kaikista mahdollisista viraston perusparannus- ja uudisrakennuskohteista asettaisin tämän parkkipaikan asfaltoimisen noin sijalle 372 tai 373.

Liikuntaviraston investointirahoitus on alle 10 miljoonaa euroa ja pelkästään rakennusten vuosikuluma on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä johtuen hankkeita on jouduttu priorisoimaan ja Siltamäen liikuntapuiston pysäköintialue on yksi lukuista kohteista, jonka toteutusta on jouduttu siirtämään.

Avainsanat: ,
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 1 357 muun seuraajan joukkoon