Liikuntalautakunta 23.3. 2017

Kunnallisen päätöksenteon daily grind ei pysähdy kaiken vaalihössötyksenkään keskellä. Huomenna on taas lautakunnan kokous. Jokakeväisiä perusjuttuja, eli järjestöavustukset.

LIIKUNTAJOHTAJA

 

Liikuntatoimen toimintakertomus vuodelta 2016 (pdf)(html)

Liite 1 Liikuntatoimen toimintakertomus vuodelta 2016

Liikuntatoimen osalta vuosi 2016 meni hienosti. Uudet avustusten myöntöperusteet otettiin käytöön, liikuntapaikoilla yli 10 miljoonaa kävijää, EasySport- ja FunAction-toiminnan kävijämäärät kasvussa ja kaikki koulut on saatu Liikkuviksi kouluiksi.

Huomionarvoisa tapahtuma oli myös se liikuntaviraston pitkäaikaisen johtaja Anssi Rauramon jääminen eläkkeelle. Toivotetaan Anssille liikunnallisia eläkepäiviä.

SISÄLIIKUNTAPALVELUT

Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Lateppo Oy:n pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen muuttamiseksi (pdf) (html)

Liite 1 Lateppo Oy ja Tapanilan Urheilutalosäätiön maanvuokra-ajan pidentämishakemus.pdf

Liite 2 Puistolan tennis-palloiluhalli_ja Lateppo Oy_vuokra-alue_24022017.pdf

Tapanilan urheilutalosäätiön omistama Lateppo Oy haluaa rakentaa Puistolan Palloiluhallin yhteyteen kokonaan uuden liikuntatilan ja saneerata olemassa olevia tiloja. Tontin vuokrasopimusta halutaan pidentää, että investoinnit olisivat mahdollisia. OKM vaatii avustuspäätöksissä vähintään 15 vuotta jäljellä olevaa vuokra-aikaa.

Ok.

Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Tapanilan Urheilutalosäätiön pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen muuttamiseksi (pdf) (html)

Liite 1 Lateppo Oy ja Tapanilan Urheilutalosäätiön maanvuokra-ajan pidentämishakemus.pdf

Liite 2 Tapanilan urheilukeskus_Tapanilan Urheilusäätiö_vuokra-alue_13032017.pdf

Edelliseen liittyen ja samoilla perusteilla.

Ok.

LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT

Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Paavo Arhinmäen ym. aloitteesta lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi (pdf) (html)

Liite 1 Arhinmäki Paavo ym. valtuustoaloite kvsto 1.2.2017 asia 47

Päätöshistoria (pdf) (html)

 Arhinmäen aloitteessa puhutaan lasten ja nuorten liikuntaharrastusten hintojen noususta ja todetaan syiksi muun muassa liikuntapaikkojen vuokrien nousu ja kuntien tuen väheneminen seuroille. Helsingin liikuntaviraston osalta nämä eivät kyllä varsinaisesti pidä paikkaansa. Muuten aloite on kyllä aikalailla sellaista vaaleja varten tehtävää bostailua enemmän kuin mitään järkevää. Koko pitkän tekstin pihvi on lopulta: ”Helsingin kaupunki laatii selvityksen lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien parantamisesta”.

Lausunnossa asiaa pidetään tärkeänä ja kannatetaan selvityksen tekemistä ja valitellaan aikataulun kiireellisyyttä. Ajan säästämiseksi, tässä minun selvitykseni mitä seuraavan valtuuston pitäisi tehdä ja paljon se suurin piirtein maksaisi:

  • Lisätään liikuntatoimen budjettiin rahat NYT-liikunnan vakiinnuttamiseksi nykyisen määräaikaisen rahoituksen päätyttyä vuoden 2017 loppuun. Noin 200 k€
  • Lisätään FunActionin rahoitusta niin, että toiminta saadaan levitettyä koko kaupungin alueelle. Noin 150 k€
  • Nostetaan liikuntaseurojen tilankäyttöavustusten nykyistä 5,4 M€ määrärahaa. Tällä on seurojen talouden kannalta selkeästi oleellisin merkitys. Vaikka noin 10 % 6 M€. (600k€)
  • Edullisinta liikkuminen seuroille on edelleen viraston omissa tiloissa. Valitettavasti viraston investointibudjettia on leikattu rajusti. Huippuvuonna 2009  rahaa oli miltein 18,5 nyt noin 10 M€. Siirretään investointiraamin sisällä noin 5 M€ rahaa liikuntatoimeen. Tällä saa noin yhden uuden liikuntahallin vuodessa kasvan Helsingin uusille asukkaille ja lisäksi peruskorjattua olemassa olevia mestoja.

Så där. Noin kuusi miljoonaa euroa lisää rahaa liikuntaan. Noin 0,1% Helsingin kaupunkin koko budjetista.

HALLINTOPALVELUT

Avustuskelpoisuuden myöntäminen helsinkiläisille avustuskelpoisuutta hakeneille yhdistyksille 2017 (pdf)(html)

Istun käytävällä, koska olen esteellinen avustusta saavan urheiluseuran puheenjohtajana.

Liikuntalautakunnan myöntämät toiminta-avustukset vuodelle 2017 (pdf) (html)

..tässä kohti olen jo ehtinyt käydä vessassa. Santsaan kahvia ja selaan hajamielisenä Facebookia.

Liikuntalautakunnan myöntämät tilankäyttöavustukset vuodelle 2017 (pdf) (html)

..twiittaan jonkun hassunhauskan twiitin lautakunnnan kokoustarjoamisista ja viraston käytävätaiteen tyylikkyydestä

Liikuntalautakunnan myöntämät muiden liikuntaa edistävien yhdistysten toiminta-avustukset 2017 (pdf)(html)

Takaisin kokouksessa.

Ok.

 

Koulumatkapyöräilyä vai -autoilua?

Nuoremman poikani koulun Oulunkylän ala-asteen ympärillä pyörii aamuisin hurha liikennehärdelli. Vaikka koulun viereisen Norrtäljentien pääväylän varteen on tehty erityisiä pysäköintipaikkoja oppilaita kouluun autolla tuovia vanhempia varten, tukkii autoliikenne myös viereiset Teinintien ja Kinkeripolun alkupään. Kapeilla pihateillä on sekaisin peruuttavia ja kääntyviä autoja ja pieniä koululaisia reppuineen.

Screen Shot 2017-03-15 at 19.51.29
Oulunkylän ala-aste. Oppilaiden kouluunjättämistä varten varatut parkkipaikat näkyvät kuvassa Norrtäljentien varrella. Todellisuudessa autohärdelli pyörii koulun etelä- ja länsipuolella Teinintiellä ja Kinkeripolulla.

Varsinkin alakouluikäisten oppilaiden kohdalla koululaisen koulumatkan kulkutavan päättävät pääasiassa oppilaiden vanhemmat. Aalto-yliopiston tutkijan Anna Brobergin mukaan:

Kaupungistumisen mukanaan tuoma lisääntyvä liikenne saa aikuiset usein kuljettamaan lapsensa kouluun ja harrastuksiin autolla, mikä osaltaan lisää liikenteen määrää ja heikentää siinä mielessä turvallisuustilannetta kaduilla entisestään…

Vanhempien mielikuvat lastensa itsenäiseen liikkumiseen liittyvistä riskeistä perustuvat harvoin realistiselle arviolle riskin toteutumisen todennä- köisyydestä. Lapsille ja nuorille kannattaisikin antaa liekaa ja ymmärtää, että erilaisten vakavien onnettomuuksien todennäköisyys on hyvin pieni. Liikkumattomaan elämäntapaan liittyviin terveysriskeihin ja autonkuljettajana hukattuun aikaan sen sijaan kannattaisi suhtautua vakavasti.

Oppilaita kouluun tuovat siis hyvää tarkoittavat vanhemmat, jotka pelkäävät liikenteen vaaroja niin paljon, että luovat lisää lapsia vaarantavaa liikennettä. Lopputulokset ovat radikaaleja: tukholmalainen kaupunkisuunnittelun tohtori Alexander Ståhle jakoi twitterissä tänään aika pysäyttävän tilaston:

Tammikuussa 2017 Turun yliopistossa julkaistiin Janne Kulmalan ja Ville Riihimäen pro gradu -työ ”Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys viides- ja kahdeksasluokkalaisten fyysiseen toimintakykyyn”. Tutkimuksessa selvitettiin kolmen eri länsisuomalaisen koulun oppilaiden (n=219) koulumatkan kulkutapoja. Aktiivisesti (kävellen, pyöräillen tai esimerkiksi potkulautailemalla) koulumatkansa kulki 36,1 % oppilaista ja passiivisesti (esimerkiksi autolla) 63,9 %.

Fyysisesti aktiivisten koulumatkojen hyödyt lasten terveydelle ovat merkittävät. Ne auttavat päivittäisten lasten ja nuorten 1–2 tunnin liikuntasuosituksen saavuttamisessa. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että koulumatkansa pyöräilevät nuoret ovat notkeampia, heillä on parempi lihaskestävyys sekä aerobinen kapasiteetti. Aktiivinen koulumatkaliikkuminen on lisäksi yhteydessä alhaisempaan painoindeksiin ja erään tutkimuksen mukaan vaikuttaa positiivisesti toiminnanohjaukseen ainakin murrosikäisillä tytöillä.

Kärjistäen voisi sanoa, että nykyisin autoilemme lapsiamme sairaiksi. Tähän pitää saada muutos. Kysymys on viime kädessä siitä, haluammeko alla olevan kaltaisen tulevaisuuden. Vai sellaisen, jossa aktiivinen koulumatkaliikunta tekee helsinkiläisistä lapsista terveempiä ja parempikuntoisia.

Ensimmäiseksi: tarvitaan kaupunki- ja liikennesuunnittelua, joka kannustaa koululaisten vanhempia jättämään henkilöauton pihaan ja kulkemaan itse työmatkat julkisilla kulkuvälineillä tai lihasvoimin esimerkiksi pyörällä. Kun vanhemmat eivät itse autoile työmatkojaan, ei lapsiakaan tule vietyä autolla kouluun.  Yleiskaavassa hahmoteltu raideliikenneverkko on iso askel tämän saavuttamiseksi. Tarvitaan myös ruuhkamaksut ja investointeja pyöräilyinfrastruktuuriin täytyy jatkaa.  Koulujen ympäristöjen vähenevä autoliikenne lisää lasten ja ennen kaikkea näiden vanhempien turvallisuuden tunnetta ja antaa lapsille aktiiviseen koulumatkaan. Lisäksi kaikessa kaupunkisuunnittelussa pitäisi ottaa käyttöön liikuntavaikutusten arvionti.

Toiseksi: nopealla aikataululla tehdään vähintään kaikkien kaupungin alakoulujen ympäristöistä liikenneturvallisuusselvitys ja ryhdytään toimiin, jotka rajoittavat (ei-välttämätöntä) henkilöautoliikennettä koulujen välittömässä läheisyydessä. Käytännössä esimerkiksi Oulunkylän tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että autoliikennettä Teinin- ja Norrtäljentien risteyksessä rajoitetaan. Autoliikenne alueen kiinteistöistä voidaan hoitaa myös muita reittejä pitkin.

Kolmanneksi: aloitetaan hanke, jolla koulujen käytäntöjä ja asenteita muutetaan aktiiviselle koulumatkaliikkumiselle myönteisemmiksi. Joitain vuosia sitten olin kirjoittamassa Vihreiden valtuustoaloitetta, jonka tavoitteena oli useiden koulujen koulumatkapyöräilykieltojen kumoaminen. Aloitteeseen annetussa lausunnossa todetaan:

Koulujen järjestyssäännöissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä. Järjestyssäännöt eivät voi kuitenkaan sisältää määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Järjestyssäännöissä ei voida kieltää oppilaiden tulemista pyörällä kouluun.

Vaikka pyöräilyä ei siis voida kieltää, valitettavan monessa alakoulussa suhtautuminen siihen on hyvin nuivaa. Toisen poikani koulussa opettajat ja rehtori olivat pelotelleet oppilaat mahdollisilla pyörien rikkoutumisilla ja varastamisilla niin tehokkaasti, etteivät oppilaat uskaltaneet pyöräillä kouluun. Koulun mukaan koulun pihalla ei myöskään ollut tilaa polkupyörille vaan pyöriä piti säilyttää kauempana koulun pihan ulkopuolella.

Koulun tehtävän pitää olla oppilaiden terveyden kannalta hyödylliseen arkiliikuntaan kannustaminen, ei sen hankaloittaminen.

Helsingin Uutisten vaalikone

Vastaukset annettiin liukusäätimellä niin, että 0 tarkoitti eri mieltä ja 100 samaa mieltä.

Esittely

Vihreä poliitikko Helsingin liikuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston varajäsen.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.09.23.png

Helsingissä koulujen ryhmäkoot esimerkiksi yläkouluissa ovat olleet viime vuodet keskimäärin alle 20 oppilasta, mikä kansallisessa vertailussa on suhteellisen vähän.

Viime vuosina on myös tutkimuksissa osoitettu, ettei koulun tai ryhmän koko suoraan vaikuta oppilaiden oppimistuloksiin eikä siksi ryhmäkokojen mekaaninen pienentäminen välttämättä ole tehokkain tapa parantaa koulujen oppimistuloksia. Paljon oleellisempaa olisi arvioida yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla sitä, millaisessa ryhmässä tämä oppii parhaiten. Osalle lapsista suuret ryhmät sopivat hyvin, osa tarvitsee pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.10.00.pngLaadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaammaksi tavaksi tasoittaa koulutuksen sosio-ekonomista epätasa-arvoa.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.11.08.pngTerveellinen sisäilma on koululaisten perusoikeus. Helsingin taloustilanne on kuitenkin varsin vahva ja koulutilojen kunnostus onnistunee ilman veronkorotuksiakin.

Kaupungin kasvaessa pitää huolehtia siitä, että uudet koulu- ja muut julkiset rakennukset rakennetaan niin laadukkaasti, ettei ainakaan uusia sisäilmaongelmia pääse syntymään.

Homekoulujen korjaamista varten Helsingin investointikattoa pitää kehittää. Tällä hetkellä se hidastaa jopa kaupungille rahaa tuottavien investointien tekemistä. Uusien asuntojen ja liiketilojen  kaavoittamisella saatavilla tuloilla on mahdollista rahoittaa koulujen remontteja ja muita julkisia rakennushankkeita.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.11.52.png

Eritystä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan pääsääntöisesti aivan hyvin sijoittaa ihan tavallisten lähikoulujen ja -päiväkotien ryhmiin kun vain huolehditaan oppilaiden tarvitsemien tukitoimien riittävyydestä. Ympäristö jossa on erilaisia lapsia on eduksi niin erityistä tukea tarvitseville kuin ilman tukea pärjäävillekin lapsille.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.12.23.png

Suomessa perustus- ja uskonnonvapauslaki turvaavat ihmisten oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia ja turvaavat näiden yhdyskuntien oikeuden toimintamahdollisuudet. Poliittisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta estää ihmisten uskonnonharjoittamista ja eri uskontokuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Koska kaupunki on vuokrannut ja myynyt tontteja muille uskonnollisille yhteisöille, ei ilman hyviä perusteita ole mahdollista olla tekemättä sitä myös moskeijarakennusta varten.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.12.56.png

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.13.26.png

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy sille, että ihmiset valitsevat henkilöauton joukkoliikenteen sijaan. Helsingissä maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Uudistus ei juuri vähentäisi yksityisautoilua ja lisäisi julkisen sektorin kuluja miltei 200 miljoonaa euroa mikäli palvelutaso halutaan pitää nykyisen kaltaisena.

Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.13.52.png

Ruuhkamaksut parantaisivat Helsingin liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, parantaisivat ilmanlaatua ja lisäisivät joukkoliikenteen käyttöä. Liikenneministeriön laskelmien mukaan ne ovat myös kustannustehokas järjestelmä. Ilman niitä kaupunkiin pitäisi rakentaa jättiristeyksiä ja moottoriteitä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa tai liikenne lamaantuisi täydellisesti vuoteen 2035 mennessä. Ja kaiken lisäksi, valtaosa helsinkiläisistä on ruuhkamaksujen kannalla.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.14.30.png

 

Tonttimaa suuressa ja kasvavassa kaupungissa on liian kallista pidettäväksi melunsuojapajupusikkona.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa tulee edetä vaiheittain niin, että ensimmäisenä bulevardisoidaan Vihdin- ja Tuusulantie ja sen jälkeen muut. Tämä minimoi hankkeiden liikenteelle aiheuttamat ongelmat ja mahdollistaa aiemmista toteutuksista opittujen asioiden soveltamisen myöhemmissä hankkeissa.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.14.49.png

Keskustatunneli on järjettömän kallis investointi, joka vain lisäisi yksityisautoliikennettä siirtämällä Helsingin keskustaan liikennettä, joka muuten kiertäisi sen ja aiheuttaisi keskusta-alueen ilmanlaadun heikkenemistä.

Keskustatunnelin rakentaminen on mahdollista mielestäni siinä tapauksessa että se toteutetaan täysin yksityisillä varoilla niin, että myös taloudellisen riskin kantaa yksityiset sijoittajat. Kokoomuslaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan (HS 3.1. 2017) esittämässä mallissa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat. Tämä ei ole hyväksyttävissä.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.15.13.png

Tiivis kaupunkirakentaminen julkisen liikenteen äärelle on kustannustehokasta ja säästää ympäristöä. Tornitaloja pitää kuitenkin sijoittaa niin, ettei kaupungin ”skyline” esimerkiksi mereltä katsottaessa muutu oleellisesti.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.15.36.png

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.16.02.png

Vanhuksilla on oltava oikeus asua siellä, minkä he kokevat parhaaksi. Jos vanhus haluaa asua kotonaan, kuten useimmat kuitenkin tekevät, oikea ratkaisu on parantaa kotihoidon palveluja, ei siirtää vanhusta palvelukotiin.

Kasvavaa kotihoidon tarvetta voidaan myös hillitä kehittämällä uusia vanhusten asumismuotoja. Esimerkiksi erilaisissa ryhmäasumismuodoissa vanhukset voivat asua itsenäisesti omissa asunnoissaan kuitenkin lähellä tarvitsemiaan palveluja.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.16.27.png

Nykyisin ihmisen terveys on vahvasti riippuvainen hänen sosio-ekonomisesta asemastaan: varakas mies elää keskimäärin 13 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Terveyskeskusmaksujen poistaminen on oleellinen askel tämän eron kiinnikuromiseksi. Muiden terveydenhuollon maksujen maksukattojen yhdistämistä tulosidonnaisesti pitäisi myös harkita. Maksukatot pitäisi yhdistää niin, että se edistäisi ennen kaikkea pienituloisten asemaa.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.16.48.png

 

Maakuntahallinnosta on mahdollista kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta sopivan kokoinen hallinnollinen yksikkö.

Vaikka sote-palveut siirtyvätkin maakunnalle, pääkaupunkiseudun kuntien  yhdistyminen tuottaisi muita etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa. Ihmisten arkea lähellä olevissa asioissa päätöksentekoa pitää tuoda lähemmäksi esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen avulla.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.17.12.png

Suora pormestarinvaali olisi hyvä ja demokraattinen tapa valita kaupungin tärkeimmät vallankäyttäjät.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.17.35.png

Ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus päättää elämästään silloin, kun kärsimys on kohtuutonta.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.17.56.png

Maltillinen alkoholipolitiikan vapauttaminen on perusteltua. Pienpanimoille pitää antaa oikeus myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille. Lisäksi järjestelmä, jossa Alkossa olisi mahdollista järjestää pientä ”annostelua” eli koemaistaa esimerkiksi viinejä ennen ostopäätöstä olisi hyvä uudistus.

 

Screen Shot 2017-03-09 at 10.18.19.png

 

Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen jälkeen katkeava perusturva on täysin oikeusvaltioperiaatteen vastainen tilanteessa, jossa turvapaikanhakija on tehnyt päätöksestä valituksen oikeuslaitokseen eikä päätös siksi ole edes lainvoimainen.

Tilanteessa, jossa päätös on oikeuskäsittelynkin jälkeen kielteinen mutta turvapaikaa hakeneen henkilön palautus lähtömaahan ei onnistu, kuten tällä hetkellä erityisesti irakilaisten osalta on käynyt, olisi kaikin tavoin järkevämpää myöntää lyhytaikainen tilapäinen oleskelulupa, joka mahdollistaisi esimerkiksi työnteon. Ennen hallituksen tekemiä maahanmuuttopoliittisia päätöksiä näin toimittiinkin.

Hallituksen politiikan seurauksena on nyt luotu maahan ryhmä ihmisiä, jotka eivät saisi oleskella maassa, mutta joita ei myöskään voi palauttaa ja joilla ei ole oikeutta perusturvaan, työntekoon eikä muihin elämisen kannalta välttämättömiin asioihin. Tämä ei ole kenenkään etu.

Screen Shot 2017-03-09 at 10.18.40.png

Vapaissa demokratioissa ei lainsäädännöllä säädellä ihmisten pukeutumisesta.

Maahanmuuttajille pitää kotouttamisen yhteydessä kertoa siitä, että Suomessa kaikilla ihmisillä on itsemäärämisoikeus. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei ketään myöskään esimerkiksi puolison tai muun yhteisön taholta painosteta pukeutumaan tavalla jota itse ei halua.

Burkinien ja täyshuntujen kielto ei myöskään johtaisi parempaan sopeutumiseen, vaan sulkisi monia naisia vain kodin seinien sisäpuolelle täysin eristäytyneenä ympäröivästä yhteiskunnasta.

Millä konkreettisilla tavoilla lisäisit kohtuuhintaista asuntotuotantoa?

Ensisijaisesti tilaa kasvulle tulee etsiä jo aikaisemmin rakennetuista ympäristöistä: moottoritiet bulevardisoimalla ja Malmin lentokenttä rakentamalla saadaan rakentamisreserviä jo moniksi vuoksiksi eteenpäin. Lisäksi olemasssa olevien alueiden täydennysrakentaminen pitää hyödyntää tehokkaasti.

Kaupungin tulee ottaa myös entistä aktiivisempi oma rooli erityisesti uusien vuokra-asuntojen rakentamisessa.

 

Ihmisten voitto

Olen aina suhtautunut suurella varauksella sellaisiin näkemyksiin, joiden mukaan lainsäädännön tehtävänä olisi epäsuorasti viestiä yhteiskuntaa joidenkin asioiden merkityksestä tai paheksuttavuudesta. Siis sellaisia, joiden mukaan esimerkiksi jonkun rikoksen rangaistuksia pitäisi nostaa, koska se ”lähettää viestin” asian vakavuudesta. Rikosseuraamuksia voidaan arvioida esimerkiksi retribuution, hyötyperusteisesti yleisestävän tai terapeuttisen vaikutuksen kannalta, mutta lainsäädäntö on kehno ja tehoton keino lähettää epäsuoria  hiljaisia viestejä.

Olen ollut ainakin osittain väärässä.

Lainsäädäntö voi ja sen pitää viestiä siitä, että demokraattisessa, liberaalissa yhteiskunnassa kaikki sen jäsenet ovat yhdenvertaisia ja että kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.  Kun tänään, pitkän väännön päätteeksi, tasa-arvoinen avioliittolaki astui vihdoin voimaan, Suomi otti ison askeleen eteenpäin kaikkien kansalaisten ihmisyyden tunnustamisessa.

Aivan liian pitkään jatkuneessa kiistassa avioliittolainsäädännössä on kiteytettynä ollut kyse ideologiasta johdettujen abstraktien periaatteiden ja toisaalta todellisten ihmisten ja perheiden välisestä konfliktista. Kun ”aidon avioliiton” kannattajat ovat halunneet puolustaa ”perheitä”, ovat he samalla halunneet sysätä olemassa olevat ei-perinteiset perheet toisarvoiseen asemaan. Kun he ovat peränneet ”lasten oikeuksia”, ovat he jättäneet huomiotta kaikki ne lapset, jotka jo nykyisin elävät perhemuodoissa, joita yhteiskunta ei ole aikaisemmin tunnustanut tasavertaisiksi heteroydinperheiden kanssa. Tänään ihmiset lopulta voittivat abstraktit periaatteet.

Sillä, että yhteiskunta tunnustaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden ja arvon, on myös konkreettisia, mitattavia seurauksia. Helmikuussa JAMA Pediatrics-lehti julkaisi tutkimuksen,  jossa oli tarkasteltu teini-ikäisten itsemurhatilastoja 47 Yhdysvaltain osavaltiossa 17 vuoden ajalta. Tutkijat löysivät selkeän yhteyden tasa-arvoisen avioliittolainsäädännön ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten itsemurhalukujen välillä.

Same-sex marriage policies were associated with a 0.6–percentage point (95% CI, –1.2 to –0.01 percentage points) reduction in suicide attempts, representing a 7% relative reduction in the proportion of high school students attempting suicide owing to same-sex marriage implementation. The association was concentrated among students who were sexual minorities.

Kun lainsäädännöllä voidaan lähettää viesti, joka säästää ihmishenkiä, se viesti kannattaa lähettää.

P.S. Tasa-arvoinen avioliittolaki muuten edelleenkin edistää muutenkin lasten etua.

P.P.S. ..eikä se ole kansainvälisen adoption este.

Liikuntalautakunta 2.3. 2017

LIIKUNTAJOHTAJA

4 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle sisäliikuntapalveluiden ja ulkoliikuntapalveluiden osastojen päälliköiden avoimien virkojen hoidosta ajalla 1.3.2017–31.5.2017  (pdf) (html)

Ennen uuden johtamisjärjestelmän voimaantuloa virkaa aikaisemmin hoitaneet virkamiehet hoitaisivat vanhat tehtävänsä omien uusien toimiensa ohella. Ok.

5 Liikuntajohtajan sijaisten määrääminen ajalle 3.3.2017 – 31.5.2017 (pdf) (html)

ok.

6 Liikuntatoimen ja Helsinki Cup Oy:n välinen tapahtumayhteistyösopimus koskien Helsinki Cup 2017 -turnausta (pdf) (html)

Liite 1 Sopimus_Helsinki Cup 2017_Helsingin liikuntatoimi_final (002)

 

Liikuntalautakunta päättää myöntää 20 000 euroa Helsinki Cup 2017 -turnaukselle liitteenä olevan tapahtumayhteistyösopimuksen mukaisesti.

Vuonna 2016 Helsinki Cup sai erillistä liikuntatapahtumien järjestämiseen myönnettyä tapahtuma-avustusta 10 000€. Tänä vuonna tapahtuma-avustuspäätöksiä ei ole vielä tehty, mutta se, että samaa tapahtumaa avustetaan saman viraston kautta usealla eri tavalla on kyllä vähän ongelmallista.  Tästä pitää taas keskustella.

Sinänsä tapahtuma on mitä mainioin ja tukemisen arvoinen.

SISÄLIIKUNTAPALVELUT

screen-shot-2017-02-28-at-20-06-221 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. valtuutettujen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään Vaarala-Jakomäen alueen uimakuoppien kehittämistä maauimalaksi ja virkistysalueeksi (pdf) (html)

 

Viime lautakunnassa käsiteltiin edellinen maauimaloita koskeva valtuustoaloite, silloin Kannelmäen alueelle. Nyt maauimalaa haikaillaan Vaarala-Jakomäen seutuville. Alue on ilmeisesti luontoarvoiltaan erittäin merkittävä, mikä saattaa hankaloittaa mahdollista kehittämistä.

Muuten samanlainen lausunto kuin edelliseen: ei ole tällä hetkellä rahaa ja jos olisi tehdään alueellinen tarvekartoitus siitä, mihin mahdollinen uusi maauimala pitäisi sijoittaa.

Ok.

ULKOLIIKUNTAPALVELUT

1 Maa-alueen vuokraus Tapanilan urheilukentän yhteydestä Malmin Palloseura ry:lle perustettavan yhtiön nimiin (pdf)(html)

Päätöshistoria (pdf) (html)

Aikaisemmassa kokouksessa haettiin kh:lta valtuutusta, nyt vuokrataan.

2 Maa-alueen vuokraaminen Lassilan liikuntapuiston alueelta POHU Areena Oy:lle (pdf) (html)

Päätöshistoria (pdf) (html)

Sama juttu kun edellä.

HALLINTOPALVELUT

screen-shot-2017-02-28-at-20-27-231 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle venesatamayksikön väistötilojen hankesuunnitelmasta (pdf) (html)

Liite 5 Tilakeskuksen lausunto

Kruunuvuorenrannan ja Ourit-saaren jälkeen yritetään nyt saada tukikohta Rajasaareen. Hyvältä näyttää.

 

2 Liikuntalautakunnan lausunto Helepa ry:lle koskien liikuntatoimen tilankäyttöavustuksia (pdf) (html)

Liite 1 Vetoomus seuran tilojen käyttöön kohdistuvasta tuesta

Ok. Pieni seura on pahoillaan siitä, että avustusjärjestelmän uudistus on ollut heille epäedullinen. Tässä kohden avutusjärjestelmä kuitenkin toimii niin kuin se suunniteltiin, eli se vähentää eri seurojen ja urheilulajien välistä epätasa-arvoa.

 

Screen Shot 2017-02-28 at 20.39.13.png3 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Paloheinän ulkoilumajan huoltohallin hankesuunnitelmasta (pdf) (html)

Liite 3 Asemapiirustus

Liite 4  Pohjapiirustus

 

Paloheinän hiihtomajan huoltorakennuksen hankesuunnitelma. Ok.

4 Stadi Cup ry:n hakemus kenttävuokrien alentamiseksi vuodelle 2017 (pdf) (html)

Liite 1 Anomus kenttävuokrien alentamiseksi

Stadi cupissa noin 7 000 osallistujaa ja Helsinki Cupissa 20000, joten rahasummat joilla tapahtumia tuetaan ovat ihan linjassa (10 500€ ja 20 000€ + alennetut kenttämaksut). Ok.

Miksi etuoikeudesta puhuminen on vaikeaa?

Modernissa rasismiin ja sukupuolten tasa-arvoon ja muuhun yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvässä keskustelussa käytetään usein ”etuoikeuden” (eng. privilege) käsitettä. Termi ilmaantui akateemiseen tutkimukseen 80-luvulta alkaen kun tieteilijät pyrkivät laajentamaan sosiaalisen epätasa-arvon tutkimusta aikaisemmin vain selkeään syrjintään keskittyneestä perspektiivistä. Tässä yhteydessä etuoikeudella tarkoitetaan monista eri tekijöistä kuten sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sosioekonomisesta asemasta ja muista seikoista riippuvaa asemaa yhteiskunnassa, jota erityisesti etuoikeudesta nauttivien on usein sen moniulotteisen luonteen vuoksi vaikea havaita.  Peggy McIntosh kuvaili kuuluisassa esseessään White Privilege: Unpacking the Invisible Backpack valkoiseen ihonväriin liittyvää etuoikeutta seuraavasti:

White privilege is like an invisible weightless backpack of special provisions, maps, passports, codebooks, visas, clothes, tools and blank checks.

 

Suomalaisessa keskustelussa, liittyi se sitten ihonväriin, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun yhteiskunnalliseen ilmiöön, päädytään kuitenkin valitettavan usein asetelmaan, jossa näiden erilaisten etuoikeuksien olemassaolo kyseenalaistetaan tai kiistetään.  Tämän kritiikin voi hieman yksinkertaistaen ja kärjistäen tiivistää seuraavaan ajatukseen: koska kaikilla valkoihoisilla heteromiehillä ei mene taloudellisesti tai muilla tavoin hyvin, ei valkoiset heteromiehet ole myöskään etuoikeutettuja. Etuoikeus yksinkertaistetaan janaksi, jossa jokainen yksilö asettuu johonkin kohtaan +∞ ja  -∞ välille, ja koska kunkin vertaisryhmän edustajia löytyy eri kohdista tätä janaa, ei ryhmän silloin voi katsoa olevan etuoikeutetussa asemassa. Tämän jälkeen usein päädytään vielä enemmän hakoteille ja todetaan, että koko etuoikeuden käsite on vain tehty syyllistämään miehiä tai valkoihoisia tai valkoihoisia miehiä tai mitä ryhmää nyt sattuu edustamaankaan.

Etuoikeus, kuten se sosiologisessa kontekstissa ymmärretään, ei kuitenkaan ole yhden vaan useamman muuttujan tulos. Sosioekonomisesti ei-etuoikeutetussa asemassa oleva työtön mielenterveyskuntoutuja voi edelleen olla miehisyytensä tai valkoisen ihonvärinsä vuoksi etuoikeutettu ja toisaalta professorina työskentelevä varakas afrikkalainen maahanmuuttaja ihonvärinsä vuoksi ei-etuoikeutettu. Kaikki nämä etuoikeudet ovat todellisia ja havaittavissa, vaikkakin eri tavoin. Jotkut etuoikeudet on yksilötasoisia ja sosio-ekonimisia, toiset liittyvät rodullistamiseen tai johonkin muuhun syntyperäiseen seikkaan. Valkoisten miehisen etuoikeuden olemassaolo ei siis tarkoita, että kaikilla valkoisilla miehillä olisi kaikki asiat hyvin.

 

 

 

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan lähtökohta ja perusperiaate on alusta alkaen ollut se, että erilaisia yhteiskunnallisia etuoikeuksia on pyritty tasaamaan ja luomaan kaikille yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Alun perin toimenpiteet olivat hyvin konkreettisia tasa-arvon esteiden poistamisia: naisten holhouksenalaisuus poistettiin, äänioikeudesta tuli yleinen ja yhtenäinen ja naiset saivat oikeuden omaisuuteen ja yhtäläiseen vanhemmuuteen. Myöhemmin maksuton koulutus ja peruskoulujärjestelmä ovat tasanneet väestön sosioekonomisia eroja ja kiihdyttänyt luokkakiertoa. Viimeisten vuosikymmenten aikana erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa on parannettu ja oikeuksia laajennettu.

Tästä historiallisesta kontekstista johtuen ei ole yllättävää, että olemme lopulta aika hyviä tunnistamaan nimenomaan sosio-ekonomisia ja toisaalta ainakin yksiselitteisesti mitattavia sukupuoleen tai muuhun liittyviä etuoikeuksia kuten miesten ja naisten palkkaeroja tai sen, ettei naisia ole johtotehtävissä ole yhtä paljon kuin miehiä.

Ainakin toistaiseksi olemme huonompia havaitsemaan sellaisia hienovaraisempia ja vaikeammin mitattavia yhteiskunnallisia etuoikeuksia, jotka liittyvät esimerkiksi ”rotuun” tai sukupuoleen: miten arkipäivän rasismi vaikuttaa ihmisen psyykeen tai miten lasten sukupuolittaminen varhaislapsuudessa ja varhaiskasvatuksessa vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen.

Vaikka se on vaikeaa, myös näistä etuoikeuden mekanismeista pitää oppia keskustelemaan ja havaitsemaan niitä nykyistä paremmin.  Valkoiseksi mieheksi syntyminen ei ole valinta eikä omaan etuoikeuteensa ole syyllinen. Silti se on olemassa ja pitäisi tiedostaa. Se vaatii että opimme hahmottamaan etuoikeuden ja sen puutteen nykyistä laajempana ilmiönä. Ja sen jälkeen siitä keskusteleminenkaan ei enää ole niin vaikeaa ja ajoittain turhauttavaa kuin nyt.

 

Liikuntalautakunta 9.2.

Varsinaisen asialistan lisäksi kokouksessa on tarkoitus keskustella paljon kansalaispalautetta aiheuttaneesta Talin seikkailupuiston laajennushankkeesta, jonka tiimoilta viime tiistaina järjestettiin asukastilaisuus. Munkkivuorelaiset ovat ilmaisseet perustellun huolensa puiston laajentumishankkeen vaikutuksista metsän virkistyskäyttöön ja tarkoituksena on käydä läpi asukastilaisuudessa saatua palautetta ja miettiä millainen ratkaisu voisi tyydyttää kaikkia osapuolia.

screen-shot-2017-02-09-at-10-39-38

Toinen tärkeä keskusteltava asia on Suomi ensin -vatipäiden järjestämästä hygieniapoliisipartiosta Itäkeskuksen uimahallissa viime lauantaina.  Jostain minulle suureksi mysteeriksi jäävästä syystä lahtelainen kunnallisvaaliehdokas  Pontus Söderblom oli kavereineen päättänyt matkustaa Helsinkiin vahtimaan muiden uimahallin käyttäjien pesukäyttäytymistä ja uimahousujen käyttöä. Koska tämä on maailman ongelmista sieltä tärkeimmästä päästä, oletan. Söderblom ei toki ole kohtuuton mies, ei kuulemma ollut huomautellut kaikki uimahousujen käyttämisestä suihkussa, koska:

”Ei sitä ihan kaikesta voi alkaa huomauttelemaan. Ei tarkoitus ole nipottaa.”

Julkisuudessa liikkuneista päinvastaisista tiedoista poiketen lautakunta ja virasto oli tästä häppeningistä etukäteen tietoisia ja sen tiimoilta oltiin oltu myös yhteydessä poliisiin ja vartiointipalveluun.

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki sen kaltainen liikuntapaikoilla järjestettävä toiminta, joka suuntautuu liikuntapaikkojen muita käyttäjiä vastaan on tuomittavaa. Liikuntaviraston liikuntapaikat ovat tarkoitettu liikuntaa varten. Kaupungin liikuntapaikoille ovat tervetulleita kaikki ikään, sukupuoleen, etniseen alkuperään ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Ja virasto on täysin kykenevä valvomaan järjestyssääntöjen noudattamista ilman lahtelaisia kunnallisvaaliehdokkaita, thank you very much. 

Sitten varsinaiseen asialistaan.

4 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koskien Urheiluhallit Oy:n lainahakemusta Töölön Urheilutalon peruskorjaukseen ja kaupungin takauksen myöntämisestä rahoituslaitoksilta haettaville lainoille (pdf) (html)

Liite 2 Hankesuunnitelma_2017.pdf

Päätöshistoria (pdf) (html)

Jo aikaisemmassa kokouksessa käsitely lainahakemus Töölön urheilutalon peruskorjaamista varten tuli uuteen käsittelyyn, koska hankesuunnitelmaan on tullut muutoksi, jotka muun muassa parantavat tilojen esteettömyyttä. Ok.

5 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle suunnitteluvarauksen myöntämisestä Helsinki Stadion Management Oy:lle Sonera Stadiumin peruskorjaus- ja -parannushanketta varten (pdf) (html)

Liite 2 Helsinki Stadion Oy, pöytäkirjanote 17.1.2017

 

Suunnitteluvaraushakemus: Sonera Stadiumia korjataan ja parannetaan tavoitteena ”yleisöviihtyvyyden parantaminen” ja se  ”että stadion kokonaisuutena vastaa huippujalkapallolle asetettuja olosuhdevaatimuksia”. Ok.

6 Liikuntatoimen tilinpäätös 2016 sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (pdf) (html)

Liite 1 Tas1216 tp

Liite 2 IRTTOT 1216

Liite 4 SUORVE16 tp

Vuosi 2016 meni liikuntatoimelta hyvin:

Vuosi sujui taloudellisesti hyvin, sitova toimintakatetavoite oli talousarviota parempi ja myös toiminnallisissa tavoitteissa onnistuttiin. Liikuntatoimen tulot olivat 17,3 (16,4 vuonna 2015) miljoonaa euroa ollen näin 0,9 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Tulot ylittivät talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla. Liikuntatoimen käyttömenot olivat yhteensä 80,1 (80,2 vuonna 2015) miljoonaa euroa. Käyttömenot alittivat talousarvion noin 64 000 eurolla. Menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisina kaikissa kululajeissa.

Ok.

SISÄLIIKUNTAPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan lausunto valtuutettu Hanna Mithikun valtuustoaloitteeseen koskien maauimalan rakentamista Kannelmäkeen (pdf) (html)

Liite 1 Allekirjoitettu Mithiku Hanna ym valtuustoaloite kvsto 16.11.2016 asia 14

Valtuutettu Hanna Mithiku on tehnyt valtuustoaloitteen maauimalan rakentamisesta Kannelmäkeen. Maauimalat (Uimastadion ja Kumpula) ovat yksi Helsingin liikuntaviraston suosituimmista palveluista ja investointibudjetin tilanteen ollessa toinen, uuden rakentaminen olisi mahtava juttu. Mutta käytännössä tällä hetkellä investointimäärärahat eivät riitä edes olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapitoon, joten uusi maauimala on utopiaa.

Tulevia vuosia varten olisi hyödyllistä tehdä kartoitus helsinkiläisten uimamahdollisuuksista ja -palvelujen saatavuudesta ja sen perusteella selvittää mihin uusi maauimala kannattaisi sijoittaa. Paras lopputulos kaupunkilaisten kannalta ei välttämättä synny sillä, että valtuutetut ehdottavat sijoituspaikkoja omille hoodeilleen ilman tarkempaa kokonaiskuvan tarkastelua.

ULKOLIIKUNTAPALVELUT

screen-shot-2017-02-09-at-10-56-491 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle maa-alueen vuokraamisesta Kivikon liikuntapuiston alueelta Kivikon Koiraurheilukeskus Oy:lle (pdf) (html)

Liite 1 Hakemus 28.12.2016

Liite 2 Hakemuksen liitteet

Liite 4 Vuokra-alue

Kivikon Koiraurheilukeskus Oy haluaa vuokrata Kivikosta alueen agilitytoimintaa varten. Bueno.


2 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamScreen Shot 2017-02-09 at 11.00.42.pngisesta ja suunnitteluvarauksen myöntämisestä Kromax Consulting Oy:lle monitoimihallin rakentamista varten Tapulikaupungin liikuntapuiston alueelle (pdf)(html)

Liite 2 Taloussuunnitelma_monitoimihalli_Tapulikaupunki

Liite 3 Rahoituslaskelmat_monitoimihalli_Tapulikaupunki

 

Myönnetään vuoden suunnitteluvaraus monitoimihallin suunnittelua varten Tapulinkaupungin liikuntapuistosta.  Kromax Consulting omistaa tällä hetkellä Malmin palloiluhallin ja taustalla on yksityishenkilöitä. Ok.

LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kokoomuksen valtuustoryhmän harrastustakuuta koskevasta ryhmäaloitteesta (pdf) (html)

Päätöshistoria (pdf) (html)

Kokoomuksen ryhmäaloitteessa esitetään että ”Helsingissä kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi aloitteessa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten harrastusten kasvaviin kustannuksiin sekä edellytetään käynnistämään selvitys siitä, miten taataan jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus.”

Lausunnossa käydään läpi viraston matalan kynnyksen liikuntapalvelutarjonta (EasySport, FunAction ja NYT-liikunta), neuvontapalveluy, yhteistyö kaupungin liikntaseurojen kanssa sekä viraston avustukset helsinkiläisille liikuntaseuroille.

Helsinkiläisen liikunta- ja urheiluseuran puheenjohtajana, jonka seura on myös mukana tuottamassa EasySport ja NYT-liikuntapalveluja kokemukset yhteistyöstä viraston kanssa ovat olleet erittäin positiivisia. Sen sijaan kokemukset yhteistyöstä helsinkiläisten koulujen kanssa ovat olleet vaihtelevia: toisissa kouluissa rehtorit ja liikunnanopettajat mielellään auttavat lasten ja nuorten liikuntaharrastusmahdollisuuksista tiedottamisessa, toisissa kouluissa tämä on osoittautunut mahdottomaksi. Jos lapset ja näiden vanhemmat eivät saa tietoa erilaisista harrastusmahdollisuuksista harrastaminen on vaikeaa. Tästä syystä ehdottaisin, että ”yhteistyön merkitys” otsikon alle lisättäisiin loppun kappale:

Erilaisista harrastusmahdollisuuksista tiedottamisessa lapsille ja nuorille sekä näiden vanhemmille koulut ja opetusvirasto ovat keskeisessä roolissa. Tulevina vuosina liikunta- ja opetusviraston sekä liikuntaseurojen yhteistyötä tulisi kehittää niin, että tieto eri alueiden harrastusmahdollisuuksista saavuttaisi kohderyhmät nykyistä tehokkaammin.

HALLINTOPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponteen (pdf) (html)

 

Lisää yleiskaavan toivomusponsia.

Jarmo Nieminen, toivomusponsi 21 ”Hyväksyessään yleiskaavan valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus pidättäytyä Melkin alueen taajamarakentamisesta. Alueen suunnitteluun palataan, jos asutuksen sijoittaminen saareen on välttämätöntä. Siihen asti Melkkiä kehitetään yhdessä Pihlajasaaren kanssa Helsingin läntisen saariston virkistysalueena.”

Kannatetaan Pihlajasaaren jatkokehittämistä ja pidetään Melkin saaren avaamista kaupunkilaisille hyvänä ajatuksena. Ok.

 

2 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Jasmin Hamidin toivomusponteen (pdf) (html)

 

Jasmin Hamid, toivomusponsi 10 ”Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuudet siirtää Pirkkolan urheilupuistossa sijaitseva pysäköintialue toisaalle. Samalla selvitetään mahdollisuudet ennallistaa nykyinen pysäköintialue niityksi tai metsäksi näin laajentaen yleiskaavan pohjois-etelä – suuntaista ekologista käytävää.”

Esitys on aika tyrmäävä:

Liikuntalautakunta ei puolla toivomusponnessa esitettyä pysäköintialueen siirtämistä.

Lautakunta pitää tärkeänä liikuntapuistojen ja liikuntapaikkojen hyvää saavutettavuutta sekä hyviä ja sujuvia liikenneyhteyksiä liikuntapaikoille. Erityisen tärkeää tämä on isojen, useita erilaisia liikuntapaikkoja ja tiloja sisältävien sekä alueellisesti merkittävien suurten kävijämäärien liikuntapuistojen, kuten Pirkkolan liikuntapuiston, kohdalla.

Screen Shot 2017-02-09 at 11.23.54.pngEn nyt ole tästä kyllä ihan samaa mieltä. Pirkkolan liikuntapuistossa on tällä hetkellä kaksi pysäköintialuetta. Isompaan (merkitty numerolla 1) ajetaan Kehä I:n/Maununnevan kautta ja toinen (numerolla 2) on Pirkkolantien varrella.

On toki tärkeää, että liikuntapuisto on saavutettavissa, mutta

  1. Pirkkolan liikuntapuiston saavutettavuus tulee paranemaan tulevaisuudessa merkittävästi koska raide-Jokeri tulee kulkemaan Pirkkolantietä pitkin. Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin yhteydessä myös sinne on tulossa pikaraitiotie pohjois-etelä-suunnassa. Kun joukkoliikenneyhteydet paranevat, tarve yksityisautoilulle oletettavasti vähenee.
  2. Pirkkolantien parkkipaikka on jo nyt yleensä tyhjä ja osa siitä on vuokrattu rullaluistelijoiden harjoituskäytöön
  3. Olen itse heittänyt ilmaan ajatuksen, että Pirkkolantiestä voitasiin mahdollisesti tehdä maisemoitu raideyhteys ja siten parantaa Pirkkolan liikuntapuiston ja Maunulanpuiston virkistysarvoja

Tämän vuoksi ehdotan että lausunto muutetaan seuraavaan muotoon:

Liikuntalautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginvaltuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Jasmin Hamidin toivomusponteen:

Liikuntalautakunta esittää toivomusponnessa esitettyä pysäköintialueen jatkoselvitystä.

Lautakunta pitää tärkeänä liikuntapuistojen ja liikuntapaikkojen hyvää saavutettavuutta sekä hyviä ja sujuvia liikenneyhteyksiä liikuntapaikoille. Erityisen tärkeää tämä on isojen, useita erilaisia liikuntapaikkoja ja tiloja sisältävien sekä alueellisesti merkittävien suurten kävijämäärien liikuntapuistojen, kuten Pirkkolan liikuntapuiston, kohdalla.

Liikuntalautakunta katsoo, että jäähallien, palloilu- ja uimahallin sekä useiden kenttien ja ulkouimalan muodostama liikuntapaikkakokonaisuus, joka sijaitsee ulkoilu- ja kuntoilureitistöjen solmukohtana ja jonka tiloissa järjestetään vuosittain tuhansia otteluita, suuri määrä turnauksia sekä useita suurempia liikuntatapahtumia ei voi toimia ilman riittäviä pysäköintitiloja.

Pirkkolan liikuntapuiston saavutettavuus tulee lähivuosina paranemaan huomattavasti parempina joukkoliikenneyhteyksinä, kun raide-Jokeri valmistuu. Raide-Jokerin linjaus tulee kulkemaan Pirkkolan tietä pitkin. Lisäksi yleiskaavassa hahmotellussa joukkoliikenteen runkoverkossa on esitetty nykyisen Hämeenlinnan väylän bulevardisoinnin yhteydessä sille rakennettavaa uutta pikaraitiotielinjaa, joka kulkisi pohjois-etelä-suunnassa Pirkkolan liikuntapuiston ohitse.

Raideyhteyksien valmistuessa ja alueen saavutettavuuden parantuessa tulee jatkoselvittää, voidaanko mahdollisesti Pirkkolantien varrella tai Pirkkolan Metsätien päässä sijaitsevasta olevasta pysäköintialueesta luopua tai siirtää ne jonnekin muualle ja muuttaa vapautuva alue osaksi Keskuspuistoa.

3 Liikuntaviraston rakennustarvikkeiden hankinta vuosina 2017-2019 (pdf) (html)

Ok.

4 Liikunnan kansalaistoiminnan avustuksiin myönnettävän määrärahan osittaminen vuonna 2017 (pdf) (html)

Ok.

5 Liikuntatoimen tilavuoroista perittävät maksut 1.1. – 30.4.2018 (pdf) (html)

Ok.

6 Liikuntalautakunnan edustaja liikuntatoimen neuvottelupäiville 14.–15.2.2017 (pdf) (html)

7 Koulujen liikuntasalien ilta- ja vapaa-ajankäytön hinnasto 1.7.2017-30.4.2018 (pdf) (html)

Koulujen liikuntatilat siirtyvät liikuntaviraston hallintaan. Nyt päätetään että ensi tilassa tilavuokria ei muuteta, vaan ne harmonisoidaan liikuntaviraston muiden tilavuokrien kanssa myöhemmin.

Ylen vaalikone

screen-shot-2017-02-09-at-10-15-00

Ylen vaalikoneen kysymykset olivat tällä kertaa minusta parempia kuin esimerkiksi Sanomien. Sen sijaan ratkaisu, ettei vaalikoneeseen voi ladata omaa virallista ehdokaskuvaa ja että profiilin yhteyteen tulevat videot pitää kuvata itse suoraan järjestelämään eikä esimerkiksi virallista kampanjamateriaalia voi ladata niiden sijaan on vähän ikävä, vaikka ymmärränkin mitä tällä todennäköisesti on tavoiteltu.

But, here goes:

Profiili

 Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?

Olen aktiivisesti asioihin perehtyvä ja avoimesti päätöksenteon sisällöistä tiedottava poliitikko, jolla on työelämästä kokemusta organisaatioiden kehittämisestä tehokkaammiksi ja paremmiksi.

Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?

Jokainen lapsi ansaitsee kiinnostavan ja innostavan liikuntaharrastuksen vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Liikunnan mahdollisuuksia terveyden edistämisessä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa pitää hyödyntää nykyistä enemmän.

Helsinkiin pitää luoda uusia sähköisiä palveluja, jotka auttavat ja helpottavat ihmisten työelämää ja arkea ja jossa tietotekniikka on valjastettu palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin.

Mitkä ovat vaalilupauksesi? Nimeä kolme lupausta.

  1. Toimin kaupungin matalan kynnyksen liikuntapalvelujen kuten EasySportin  ja NYT-liikunan kehittämiseksi ja laajentamiseksi.
  2. Pyrin huolehtimaan siitä, että uusille asuinalueille toteutetaan liikunta- ja muut palvelut heti alueen rakentamisen yhteydessä.
  3. Edistän sitä, että sähköisiä palveluja kehitetään käyttäjiä kuunnellen ja että ne ratkaisevat ihmisten oikeita arkielämän ongelmia.  

Taloudelliset sidonnaisuudet

Omistan pienen osuuden Reaktor Group Oy:sta, johon olen myös työsuhteessa.  Asuntolaina vaimoni kanssa yhteisesti omistamastamme kiinteistöstä.

Perheeseeni kuuluu:

Vaimoni ja kaksi alakouluikäistä lasta sekä Emppu-kissa ja Taisto-koira.

Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on:

Harrastan miekkailua, kuntosaliharjoittelua ja satunnaisesti muuta liikuntaa. Toimin Helsingin miekkailijoiden puheenjohtajana ja vapaaehtoisena juniorivalmentajana. Musiikki ja kirjallisuus.

Vaalikone

Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että koulutien nivelkohdissa nuoret eivät putoa kelkasta ja syrjäydy ja siksi jokaiselle tulee olla osoittaa paikka opiskelujen jatkamiseen tai työharjoitteluun.  Jos myöhemmin osoittautuu, ettei aluksi valittu ala ollutkaan nuoren ominta aluetta pitää opiskelupaikkaa tai -alaa voida joustavasti vaihtaa myöhemmin.

Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

täysin samaa mieltä

Laadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaammaksi tavaksi tasoittaa koulutuksen sosio-ekonomista epätasa-arvoa.

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

täysin samaa mieltä

Ongelma on, että länsimaissa lihankulutus on yleisen vaurastumisen myötä ryöstäytynyt täysin käsistä ja me syömme itsemme hengiltä. Suomalaiset syövät keskimäärin noin 1,5 kg lihaa viikossa, kun syöpäjärjestöjen suositus on 500 g. Kasvisperäisen ravinnon osuuden kasvattaminen ei ole kasvisruokaan pakottamista, se on terveellisten ruokailutottumusten opettamista ja kansanterveyden ylläpitoa. Peruskoulun opetussuunnitelmankin mukaan ”kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä”.

Lihan kulutusta ja esimerkiksi kasvisruokapäiviä pohdittaessa unohtuu melkein aina se, ettei milloinkaan ihmiskunnan historiassa olla lihaa syöty niin paljon kun  länsimaissa syödään nyt. Suomessa sen kulutus henkeä kohden on kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tätä ei kestä pidemmän päälle sen enempää ihmisten terveys kuin ympäristökään.

Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

jokseenkin samaa mieltä

Kulttuurin ja siihen liittyvän vapaan kansalaistoiminnan tukeminen on yksi kunnan tärkeistä tehtävistä.  Tutkimusten mukaan se, että lapsella tai nuorella on jokin harrastus on on yksi tehokkaimmista syrjäytymiseltä suojaavista tekijöistä. Erilaiset kulttuuri-, liikunta- ja muut järjestöt tekevät tällä saralla korvaamatonta työtä.

Joissain tapauksissa tilojen antaminen käyttöön täysin vastikkeettomasti voi kuitenkin johtaa resurssien tehottomaan käyttöön ja myös kohtuulliset tilavuokrat ovat joissain tapauksissa perusteltuja. Eri tilanteita pitää harkita tapauskohtaisesti.

Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

jokseenkin eri mieltä

Helsingissä koulujen ryhmäkoot esimerkiksi yläkouluissa ovat olleet viime vuodet keskimäärin alle 20 oppilasta, mikä kansallisessa vertailussa on suhteellisen vähän.

Viime vuosina on myös tutkimuksissa osoitettu, ettei koulun tai ryhmän koko suoraan vaikuta oppilaiden oppimistuloksiin eikä siksi ryhmäkokojen mekaaninen pienentäminen välttämättä ole tehokkain tapa parantaa koulujen oppimistuloksia. Paljon oleellisempaa olisi arvioida yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla sitä, millaisessa ryhmässä tämä oppii parhaiten. Osalle lapsista suuret ryhmät sopivat hyvin, osa tarvitsee pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta.

Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

jokseenkin eri mieltä

Vanhuksilla on oltava oikeus asua siellä, minkä he kokevat parhaaksi. Jos vanhus haluaa asua kotonaan, kuten useimmat kuitenkin tekevät, oikea ratkaisu on parantaa kotihoidon palveluja, ei siirtää vanhusta palvelukotiin.

Palvelukotipaikka pitää olla saatavilla niille, jotka eivät enää kykene asumaan kotonaan tai eivät koe kotona asumista turvalliseksi.

Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

jokseenkin eri mieltä

Sote-uudistuksessa yksi keskeinen tavoite on selkeyttää palvelutuotannon rahoitusta ja tehostaa hallintoa ja tukipalveluja päällekkäisiä rakenteita purkamalla. On potilaan, veronmaksajan ja yhteiskunnan etu, että mahdollisesti hallinnon selkäyttämisellä saavutetut säästöt voidaan käyttää varsinaisen palvelun parantamiseen.

Sote-uudistusta toteutettaessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vanhoja työntekijöitä kohdellaan reilusti ja esimerkiksi uudelleenkoulutuksen avulla saadaan työllistettyä uusiin tehtäviin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.

jokseenkin samaa mieltä

Helsinki on suomalaiseksi kunnaksi pinta-alaltaan kohtuullisen pieni, etäisyydet ovat lyhyitä ja kaupungissa on toimivat joukkoliikennepalvelut.

Joissain tapauksissa palveluja yhdistämällä hyvien kulkuyhteyksien päässä oleviin hieman isompiin yksiköihin saadaan ne tuotettua tehokkaammin ja asiakkaiden pompottelu yksiköstä toiseen vähenee kun kaikki tarvittavat palvelut voidaan tuottaa yhden katon alla.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

jokseenkin eri mieltä

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.

Palvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä voi kuitenkin olla perusteltua joissain poikkeustapauksissa, jotka pitää harkita tapauskohtaisesti. Julkisella puolella voidaan myös omaksua joitain yksityisen puolen toimintatapoja ja -malleja.

Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.

jokseenkin eri mieltä

Ymmärrykseni mukaan lopulta aika harva mielenterveyspotilas haluaa pysyvään laitoshoitoon ja lähtökohtaisesti psykiatrisen hoidon painopisteen siirtyminen avohoitoon on perusteltua ja positiivinen seikka.

Huomiota tulisi kiinnittää kuitenkin nykyistä enemmän siihen, että laitoshoitoa purettaessa avohoitopalvelujen resursseja ei aikanaan kasvatettu riittävässä määrin. Samalla kun avohoitopalvelujen laatua ja kattavuutta parannetaan pitää myös muistaa että vakavasti sairastuneen potilaan ja tämän omaisten kannalta edelleen sairaalahoito on tarpeellista joko tilapäisinä hoitojaksoina tai pysyvästikin.

Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.

jokseenkin samaa mieltä

Sote-uudistuksen yksi keskeinen ja ehdottomasti välttämätön tukijalka on nykyisen monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen. Nykyisin terveyspalveluja rahoitetaan kuntien, kuntayhtymien ja valtion varoista ja tämä johtaa osaltaan tehottomaan osaoptimointiin.

Kun uudistuksen myötä palvelujen rahoitus siirtyy valtiolle, muuttuu myös kuntaveron ja valtion verojen suhde niin, että kuntavero alenee. Kansalaisen kokonaisverotukseen tällä ei kuitenkaan ole oleellista muutosta.  

Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.

jokseenkin eri mieltä

Vaikka joissain tapauksissa valitusoikeutta onkin käytetty miltei kiusantekoon ja vain päätösten tahalliseen viivyttämiseen on valitusoikeus tärkeä ja keskeinen osa oikeusvaltion toimintaa.

Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

jokseenkin eri mieltä

Viimeisen valtuustokauden aikana Helsingissä on otettu isoja harppauksia joukko- ja kevyen liikenteen varaan rakennetun tiiviin kaupungin suunnittelussa ja vanha yksityisautoilua suosinut kaupunkisuunnitteluideologia on väistynyt.

Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

jokseenkin eri mieltä

Yksityisten liikeyritysten tukeminen suoraan rahallisesti tai epäsuorasti esimerkiksi halpojen tonttivuokrien kautta on ongelmallista kilpailun kannalta. Jos tuetaan yhtä yritystä tarjoamalla halpa tontti, pitäisi tukea vähintään kaikkia muitakin samalla markkinalla toimivia yrityksia samalla edulla tai muuten yritysten välinen kilpailuasema vääristyy.

Helsingin ei kannata lähteä rakentamaan kilpailukykyä halpojen tonttien varaan, siinä kisassa me tulemme auttamattomasti häviämään Utsjoelle.

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

jokseenkin eri mieltä

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja ja talouskasvua, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

täysin samaa mieltä

Helsingillä on hyvät mahdollisuudet kotouttaa ja integroida pakolaisia. Ja moraalinen velvollisuus tehdä niin.

Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.

täysin eri mieltä

Jos siitä peritään vuosimaksu, se ei ole enää kirjasto. Se on kirjavuokraamo.

Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.

jokseenkin samaa mieltä

Pääkaupunkiseudulla kunnallisten vuokra-asuntojen kysyntä on niin suurta, että asunnot kohdentuisivat pääosin pienituloisimmille vaikka  tulorajat poistettaisiin.  Yksi tulorajojen ongelma on, että niistä muodostuu helposti kannustinloukku: vuokralaisen ei kannata ottaa työtä vastaan jos tämän seurauksena tulorajat ylittyvät ja henkilö joutuu muuttamaan pois vuokra-asunnostaan.

Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

täysin eri mieltä

Liikunta tarvitsee tiloja ja muita fasiliteetteja. Vuosaaren uusien asuinalueiden rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla, ja vasta aivan viime vuosina, parikymmentä  vuotta asuinalueen valmistumisen jälkeen, sinne suunnitellut liikuntapaikat valmistuivat. Helsingin säästölinjan vuoksi ovat kaupungin liikuntaviraston  investointimäärärahat puolessa vuosikymmenessä pienentyneet kolmanneksen. Nykyisellä määrärahatasolla uusien liikuntapaikkojen rakentaminen kasvavaan kaupunkiin on mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Kalasatamaan tai Keski-Pasilaan tule uusia liikuntapaikkoja. Ainoana valopilkkuna tässä synkässä tilanteessa on Jätkäsaaren Bunkkeriin tuleva mittava uusi liikuntakeskus.

Tilanne on niin vakava, ettei nykyisellä investointibudjetin tasolla voida ylläpitää edes olemassa olevia liikuntapaikkoja vaan kiinteistöjen korjausvelka kasvaa. Seuraavalla valtuustokaudella liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varattu määräraha pitää nostaa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.

täysin samaa mieltä

Helsingissä ensisijainen liikkumisen muoto tulee olla joukkoliikenne. Yksityisautoilun varaan rakentuva liikenneinfrastruktuuri tulee liian kalliiksi, on haitallinen ilmanlaadulle ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti muun muassa vanhuksia ja nuoria, jotka eivät usein omista autoa.

Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua.

täysin eri mieltä

Helsinki on koko Suomen talouden moottori. Kaupungin kasvun keinotekoinen hillitseminen ei olisi tuhoisaa vain Helsingin vaan koko Suomelle.

Ihmiset haluavat muuttaa Helsinkiin. Kaupungin tehtävä on tehdä tämä mahdolliseksi huolehtimalla siitä, että tänne rakennetaan riittävä määrä uusia asuntoja.

Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin.

täysin eri mieltä

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

Keskustatunneli on järjettömän kallis investointi, joka vain lisäisi yksityisautoliikennettä siirtämällä Helsingin keskustaan liikennettä, joka muuten kiertäisi sen ja aiheuttaisi keskusta-alueen ilmanlaadun heikkenemistä.

Keskustatunnelin rakentaminen on mahdollista mielestäni siinä tapauksessa että se toteutetaan täysin yksityisillä varoilla niin, että myös taloudellisen riskin kantaa yksityiset sijoittajat. Kokoomuslaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan (HS 3.1. 2017) esittämässä mallissa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat. Tämä ei ole hyväksyttävissä.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti

jokseenkin samaa mieltä

Mahdollisimman nopeasti, muttei mahdottoman.

Kaupunkibulevardien rakentamisessa tulee edetä vaiheittain niin, että ensimmäisenä bulevardisoidaan Vihdin- ja Tuusulantie ja sen jälkeen muut. Tämä minimoi hankkeiden liikenteelle aiheuttamat ongelmat ja mahdollistaa aiemmista toteutuksista opittujen asioiden soveltamisen myöhemmissä hankkeissa.

Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä

jokseenkin eri mieltä

Helsinki kasvaa ja uusia asuntoja tarvitaan. Ensisijaisesti tilaa kasvulle tulee etsiä jo aikaisemmin rakennetuista ympäristöistä: moottoritiet bulevardisoimalla ja Malmin lentokenttä rakentamalla saadaan rakentamisreserviä jo moniksi vuoksiksi eteenpäin. Lisäksi olemasssa olevien alueiden täydennysrakentaminen pitää hyödyntää tehokkaasti.

Joissain yksittäistapauksissa tehokkaan kaupunkirakenteen aikaansaaminen voi vaatia rajoitettua rakentamista nykyisille viheralueille. Silloin tulisi harkita kompensoivien uusien viheralueiden luomista toisaalle.

Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään

jokseenkin samaa mieltä

Kaupunkimaiseen asumiseen kuuluu se, että ympärillä on joskus hieman meteliä ja ääntä. Helsinki kaipaa tapahtumia, tilaisuuksia ja iloa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä joutua jatkuvan ja kohtuuttoman melualtistuksen uhriksi.

Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

täysin samaa mieltä

Koskaan ei ole ollut niin hyvin kuin nyt. Ja tulevaisuudessa on vielä paremmin.

Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

jokseenkin eri mieltä

Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka etsii ja löytää kompromisseja ja pystyy tuomaan ihmisiä yhteen ratkomaan ongelmia itse.

Emme tarvitse diktaattoreita.

Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

jokseenkin samaa mieltä

Uteliaisuus ja itsenäisyys eivät ole ristiriidassa hyvän käytöksen ja toisten huomioon ottamisen kanssa. Lapsia ei kuitenkaan ole tarkoitus kasvattaa aikuisiksi, joilla ei ole omaa tahtoa ja jotka vain kyseenalaistamatta tottelevat.

Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.

jokseenkin eri mieltä

Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen eläin, jonka menestys lajina on perustunut kykyyn tehdä rakentavaa yhteistyötä lajitoveriensa kanssa.

Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.

täysin samaa mieltä

Vaikea nähdä mitään ongelmaa, joka ratkeaisi moraalisesti kestävällä tavalla ihmisten epätasa-arvoisen kohtelun avulla.

Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.

jokseenkin samaa mieltä

Tutkimusten mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sosiaalinen liikkuvuus on maailman huippuluokkaa. Vaikka viime vuosina on ilmennyt hälyyttäviä merkkejä siitä miten koulutuksen ja sosioekonomisen aseman peritytyminen on vahvistunut, on pohjoismaalainen malli edelleen se yhteiskuntamalli joka takaa parhaiten kaikille mahdollisuudet edetä elämässä.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.

jokseenkin eri mieltä

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy sille, että ihmiset valitsevat henkilöauton joukkoliikenteen sijaan. Helsingissä maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Uudistus ei juuri vähentäisi yksityisautoilua ja lisäisi julkisen sektorin kuluja miltei 200 miljoonaa euroa mikäli palvelutaso halutaan pitää nykyisen kaltaisena.   

Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja.

Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.

jokseenkin samaa mieltä

Maailmassa ei oikeastaan juuri mitään asiaa kannata tehdä ”hinnalla millä hyvänsä”. Pakolaisten mahdollisimman nopea kotouttaminen kielenopetuksen, opiskelun ja työn kautta sen sijaan on mitä mainioin investointi, joka maksaa itse itsensä takaisin lyhyessä ajassa.

Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.

jokseenkin samaa mieltä

Helsinkiin on liian pitkään rakennettu liian kauas, väljästi ja tehottomasti. Nyt pitää rakentaa lisää kaupunkia.

Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.

jokseenkin samaa mieltä

Kotimaisten raaka-aineiden hyödyntäminen on usein järkevää niin ilmaston kuin terveydenkin kannalta.

Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

täysin eri mieltä

Jos Helsingin väestöpohja olisi liian pieni, asiat olisivat aika heikolla tolalla.

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.

jokseenkin eri mieltä

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on edistää oman kuntansa parasta.  Joskus se voi olla oman tai äänestäjäkunnankin lyhyen tähtäimen etujen kanssa ristiriidassa.

Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.

Ympäristö, maankäyttö ja rakentaminen.

Yleiskaavan käytännön toteuttaminen on seuraavan vaalikauden keskeinen tehtävä ja asemakaavoja valmistellessa ratkaistaan monia asioita vuosikymmeniksi eteenpäin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.

jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että sote-palveluiden nykyinen monikanavainen rahoitusmalli saadaan yksinkertaistettua ja sen luoma tehottomuus korjattua. Perusterveydenhoidon, erityissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen rahoitus pitää tulla yhdestä budjetista.

Videot

Nämä olivat suurin piirtein noiden videoiden käsikirjoitukset, jotka kirjoitin ennen niiden kuvaamista. Lopputulos aikarajoitteiden vuoksi ei sisältänyt ihan kaikkea tätä tekstiä.

1. Miksi sinä olisit sopiva henkilö päättämään kuntasi asioista?

Olen aktiivisesti asioihin perehtyvä ja avoimesti päätöksenteon sisällöistä tiedottava poliitikko. Olen nyt kuluvan vaalikauden ajan tiedottanut ja kommentoinut Helsingin liikuntalautakunnan asioita blogissani aina ennen kokouksia. Minulla on politiikan lisäksi kokemusta erityisesti liikunnan saralta urheiluseuran johtamisesta ja ymmärrän kentän ongelmia ja tarpeita.

Työssäni työskentelen päivittäin erilaisten organisaatioiden kanssa ja yritän saada niitä toimimaan tehokkaammin ja paremmin. Minulla on yli viidentoista vuoden kokemus tehokkaiden sähköisten palvelujen ja muiden tietojärjestelmien suunnittelusta ja kehityksestä niin yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta ja uskon voivani hyödyntää tätä osaamista luottmustoimissani.

2. Minkä asioiden puolesta haluat taistella?

Haluan tehdä kaikkeni sen eteen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy vanhempien varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta oma kiinnostava liikuntaharrastus. Harrastus, joka voi olla  kaverien kanssa höntsäämistä tai tavoitteellista kilpaurheilua tai jotain siltä väliltä.

Tahdon että Helsingissä suunnitellaan ja rakennetaan kaupunkia, joka innostaa ihmisiä liikkumaan ja tarjoaa elämyksiä, palveluja ja toimintaa. Jossa kaupunki on kaupunkia ja Keskuspuisto ja muut tärkeät viheralueet säilytetään kaupungin keuhkoina ja henkireikänä.

Teen töitä sen eteen että Stadissa rakennetaan sähköisiä palveluja jotka auttavat ja helpottavat ihmisten työelämää ja arkea ja jossa tietotekniikka on valjastettu palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin.

3. Mitä muuttaisit kunnassasi ensin, jos olisit yksinvaltias?

Kasvavassa Helsingissä liikunta tarvitsee lisää tiloja ja harrastuspaikkoja. Helsingin säästölinjan vuoksi ovat kaupungin liikuntaviraston  investointimäärärahat puolessa vuosikymmenessä pienentyneet kolmanneksen. Nykyisellä määrärahatasolla uusien liikuntapaikkojen rakentaminen kasvavaan kaupunkiin on mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi Kalasatamaan tai Keski-Pasilaan ole tulossa liikuntapaikkoja uusille asukkaille.

Tilanne on niin vakava, ettei nykyisellä investointibudjetin tasolla voida ylläpitää edes olemassa olevia liikuntapaikkoja vaan kiinteistöjen korjausvelka kasvaa. Seuraavalla valtuustokaudella liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen varattu määräraha pitää nostaa vähintään leikkauksia edeltäneelle tasolle.

 

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikonevastaukset

Vaalikoneisiin vastaaminen on ihmisen parasta aikaa! Tässä näiden vaalien ensimmäiset vastaukseni.

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa perustus- ja uskonnonvapauslaki turvaavat ihmisten oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia ja turvaavat näiden yhdyskuntien oikeuden toimintamahdollisuudet. Poliittisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta estää ihmisten uskonnonharjoittamista ja eri uskontokuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Täysin eri mieltä.

Perusterveydenhuolloin tarjoaminen myös paperittomille ei ole vain ihmillistä ja moraalisesti oikein, se on myös järkevää. Sen avulla voidaan estää erilaisten tarttuvien tautien leviämistä epidemioiksi ja huolehtia siitä, ettei helposti ja halvalla hoidettavat sairaudet muutu kallista erityissairaanhoitoa vaativiksi ongelmiksi.

 

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Tällä hetkellä kaupungin asuntotuotannon rajoitukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa isot perheasunnot eivät käy kaupaksi, mutta pienistä asunnoista on huutava pula. Yli puolet helsinkiläisistä asuu yhden ihmisen talouksissa. Asuntotuotannon rajoituksia tulisi höllentää niin, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat nykyistä paremmin.

 

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kaupunkimaiseen asumiseen kuuluu se, että ympärillä on joskus hieman meteliä ja ääntä. Helsinki kaipaa tapahtumia, tilaisuuksia ja iloa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä joutua jatkuvan ja kohtuuttoman melualtistuksen uhriksi.

 

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne.  Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Pakkolunastus ei voi olla ensisijainen tapa edistää Helsingin kaavoitusta. Sitä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa kuin yleinen etu niin vaatii. Onneksi uusi yleiskaava tarjoaa paljon muita mahdollisuuksia uuteen asuinrakentamiseen.

 

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.(HS)

Täysin samaa mieltä

Autopaikkojen rakentaminen hoituu nykyistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin jättämällä se markkinoiden hoidettavaksi. Parkkihalleja ja -taloja rakennetaan silloin kysynnän mukaan yksityisellä rahalla ja autottomat ihmiset eivät joudu yhteisvastuullisesti niiden maksumiehiksi kuten nykyisin.

 

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Jalkakäytävien ja pyöräteiden laadukas talvikunnossapito kannustaa ihmisiä hyötyliikuntaan jolla on tutkitusti merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Lisäksi kevyen liikenteen väylien kunnossapito on yhteiskunnallinen tasa-arvokysymys, joka turvaa esimerkiksi autottomien vanhusten ja pienituloisten mahdollisuuden liikkua.   

 

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Helsinkiä on vuosikymmeniä rakennettu liikaa yksityisautoilun varaan. Kaupungin kasvaessa tämä ei ole enää sen enempää taloudellisesti, yhteiskuntarakenteellisesti kuin ympäristönkään kannalta kestävä ratkaisu. Mitä enemmän ihmisiä saadaan ohjattua joukko- ja keveyenliikenten käyttäjiksi, sitä enemmän myös autoteillä on tilaa yksityisautoilla niille, joille se on työn tai muiden seikkojen kannalta välttämätöntä.

 

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Täysin eri mieltä.

Lähikirjastot ovat demokraattinen ja kaikille avoin paikka tarjota kuntalaisille erilaisia palveluja, viihdettä ja sivistystä. Digitalisaation myötä fyysisten äänitteiden ja kirjojen lainaustoiminta tulee vähenemään kun taas erilaisten digitaalisten palvelujen merkitys kasvamaan. Kirjaston pitää pysyä mukana tässä kehityksessä.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vaikka lähikoulut ovat tärkeä palvelu eikä varsinkaan pienimpien koululaisten koulumatkat saa kasvaa liikaa, kouluissa seiniä oleellisempaa on kuitenkin se, mitä niiden sisällä tapahtuu.  Jos vajaakäytössä olevia toisiaan lähellä olevia kouluja yhdistämällä on mahdollista säästää resursseja opettajiin, kouluavustajiin ja oppimateriaaleihin, kannattaa se tehdä.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Vanhemmilla voi olla lukuisia erilaisia syitä valita lastensa koulu ja sen rajoittaminen ei välttämättä ole perheiden kannalta paras ratkaisu. Oleellista on huolehtia esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahoilla siitä, että kaikissa helsinkiläisissä kouluissa opetus on niin korkeatasoista, ettei siitä muodostu valintaperustetta.  Koulujen sosiaalinen segregaatio ei ole kenenkään etu.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Täysin samaa mieltä

Omassa lajissani miekkailussa pojat ja tytöt kilpailevat samoissa sarjoissa aina alle 12-vuotiaiksi asti ja pääasiassa myös seuroissa harjoittelevat yhdessä tämänkin jälkeen. Tämä on todettu kaikkien kannalta hyväksi ratkaisuksi. On vaikea keksiä syitä miksi ei-kilpailullisessa koululiikunnassa oppilaat pitäisi erotella sukupuolen mukaan. Kouluissa joissa yhteisiä liikuntatunteja on kokeiltu on saatu positiivisia kokemuksia.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Täysin samaa mieltä

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 teettämän tutkimuksen mukaan päivähoito-oikeuden ”perusteettoman käyttämisen” ongelma ei ole kovin suuri. Noin 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista toinen vanhemmista on kotona. Valtaosalla näistä lapsista on kuitenkin perusteltavissa oleva syy päivähoitoon: perheessä on sosiaalisia ongelmia, lapsella on kehityksen pulmia, vanhempi on työtön työnhakija tai vaikka maahanmuuttaja, jolloin päivähoito on kielen oppimisen kannalta lapselle edullista.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Naisten pitkät perhevapaat ovat tutkimusten valossa yksiselitteisesti oleellisin syy työelämän palkkaepätasa-arvoon. Perhevapaajärjestelmää pitäisi muuttaa niin, että sen aiheuttamat kustannukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten kesken ja naiset palaisivat takaisin työelämään nykyistä nopemmin lasten hankkimisen jälkeen.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Julkiset terveyspalvelut toimivat mielestäni alueellani hyvin. Potilaan kannalta hoitoon liittyvä päätöksenteko on helpompaa silloin, kun ei tarvitse  pohtia sitä missä määrin palveluntarjoajan ehdottamaan hoitolinjaan vaikuttaa tämän omat taloudelliset intressit.

 

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomessa ihmisten terveyseroihin liittyvä eriarvoisuus on poikkeuksellisen suurta eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Maksujen poistaminen olisi yksi merkittävä keino loiventaa näitä eroja. Jonkinlaisia pieniä ja mahdollisesti tulojen mukaan porrastettuja maksuja puolustava näkökulma on toisaalta se, että ihmiset usein arvostavat enemmän palvelua, josta maksavat jotain. Pieni asiakasmaksu myös muistuttaa kansalaisia siitä, että terveyspalvelut eivät ole ilmaisia vaan (lähes) maksuttomia.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(HS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimen omaan täällä.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oman kokemukseni perusteella kahden alakouluikäisen vanhempana suomalainen koulu opettaa jo nyt hienosti toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista sekä hyviä käytöstapoja. En usko, että koulu muuttuisi paremmaksi paikaksi sotilaallisella kurilla.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Politiikkaa voi tehdä monista eri lähtökohdista ja erilaisista arvopohjista. Nämä “perinteiset arvot” eivät kuitenkaan ole oman elämänkatsomukseni tai poliittisen toimintani keskiössä.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan terveydenhuollon ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.  

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

On perusteltua ja ymmärrettävää, että eri tehtävistä yhteiskunnassa maksetaan erilaisia korvauksia ja ihmisten välillä on tuloeroja. Suuret tuloerot eivät kuitenkaan ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä sekä yhteiskunnan palvelut ovat perustaltaan kestävällä pohjalla. Ne kaipaavat toki kehittämistä ja modernisointia mutta eivät romuttamista.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ympäristöä tuhoamalla voidaan jossain tapauksissa tilapäisesti luoda työpaikkoja, mutta pitkällä tähtäimellä siitä kärsii niin ympäristö, talous kuin työllisyyskin. Luonnon tuhoaminen on pahimman mahdollisen perinnön jättämistä tuleville sukupolville.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Täysin samaa mieltä

Ympäristövaikutusten arviointi on jo osa kaikkea vastuullista julkista päätöksentekoa. Tätä käytäntöä pitää laajentaa koskemaan myös esimerkiksi liikkumista liikkumattomuuden kansanterveydellisen haasteen ratkaisemiseksi.

31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Maahanmuuttajakiintiöt kouluissa olisivat vain alueellisen segregaatio-ongelman laastarointia. Kiintiöiden sijaan pitää huolehtia siitä, että asuinalueiden väestöpohjat eivät pääse eriytymään niin, että kiintiöille olisi tarvetta.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.

 

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Milloinkaan ihmiskunnan historiassa ei olla syöty lihaa niin paljon kun  länsimaissa syödään nyt. Suomessa sen kulutus henkeä kohden on kolminkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tätä ei kestä pidemmän päälle sen enempää ihmisten terveys kuin ympäristökään. Peruskoulun opetussuunnitelmankin mukaan ”kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä”.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Perusterveydenhoidon ja muiden perustarpeiden turvaaminen on halpa tapa ostaa yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta. Yhteiskunnan kannalta huonoin vaihtoehto on se, että ihmiset, joilla ei ole muuta keinoa turvata elantoaan ajautuvat rikollisuuteen, prostituutioon tai muuhun epäsosiaaliseen toimintaan. Maahan ei pidä myöskään lyhytnäköisillä poliittisilla päätöksillä tieten tahtoen luoda laittomasti maassa olevaa ihmisryhmää.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Julkisten palvelujen ulkoistaminen ei ole automaattiratkaisu kunnan talouden ongelmiin. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet terveyskeskuksen ulkoistaneista suomalaisista kunnista katsoi sen lisänneen kustannuksia. Toisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan yksityissairaaloissa oli julkisia suurempi kuolleisuus ja kalliimmat hoitokustannukset, koska muun muassa hallinnon henkilökunnan suuret palkkiot ja bonukset söivät tehoa ja nostivat hintoja.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

On tärkeää, että myös varakkaat kokevat olevansa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen piirissä, että tahto rahoittaa palveluja verotuloilla säilyy yhtä korkeana kuin nykyisin. Monissa maissa on havaittu, että keskiluokan poistuminen julkisten palvelujen piiristä on usein ensiaskel niiden romuttamisessa. Yhdyskuntarakenteita pitää myös ohjata aktiivisesti niin, ettei erillisiä ”rikkaiden” ja ”köyhien” alueita pääse syntymään.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo useita vastaanottokeskuksia ja ne eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Suomesta turvapaikan saaneilla pakolaisilla on usein parhaat mahdollisuudet kotoutua ja työllistyä nimenomaan pääkaupunkiseudulla.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Pääkaupunkiseuden kuntien yhdistäminen  toisi tehokkuutta esimerkiksi kaavoitukseen.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Täysin eri mieltä

Kirjastot eivät ole kirjavuokraamoja vaan kirjastoja.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kulttuuripalvelut luovat hyvinvointia kuntalaisille ja tuottavat sitäpaitsi välillisesti esimerkiksi matkailun kautta tuloja alueelle. Kulttuurin rahanjaosta päätettäessa pitää harkita miten vapaan kansalaiskentän toimijoiden toimintamahdollisuuksia voidaan tehostaa ja ovatko perinteiset kulttuuri-instituutiot aina paras ja kustannustehokkain tapa tuottaa mielenkiintoisia kulttuurielämyksiä kuntalaisille.

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Päivähoitomaksujen hyvätuloisemman osan maksujen korottamista voidaan harkita. Nykyisin korkeimpaan maksuluokkaan päätyy jo varsin maltillisilla tuloilla.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy joukkoliikenteen käyttämättömyydelle. Maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja ja rahat pitää ensisijaisesti kohdentaa tähän.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Yleensä suurituloisimmat ihmiset maksavat veronsa pääosin pääomatuloista eikä ansiotuloista. Koska pääomatuloa ei makseta kuntiin, eivät he osallistu myöskään kuntien palvelujen kustantamiseen. Sote-uudistuksen yhteydessä tilanne osittain helpottuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Koko Suomi ei liene koskaan ollut asuttu. Ihmisten pitää itse saada valita asuinpaikkansa, mutta ei ole realistista odottaa, että kaikkialla Suomessa palvelut olisivat yhtä lähellä ja helposti saatavilla.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Jos kännykät aiheuttavat tunnilla häiriötä tulee luokassa sopia yhteisistä pelisäännöistä ja tarvittaessa olla mahdollista esimerkiksi takavarikoida ne määräajaksi. Nykyaikaiset älypuhelimet ovat kuitenkin myös suuri mahdollisuus opiskelussa. Niitä voidaan käyttää tiedonhakuun ja muuhun opiskeluihin liittyviin tehtäviin. Modernin viestintäteknologian ottaminen osaksi kaikkea opiskelua kouluissa antaa oppilaille hyvät lähtökohdat jatko-opiskeluihin ja työelämään.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Täysin eri mieltä

Tasoryhmät ovat olleet suomalaisen oikeiston lempilapsi niin kauan kun peruskoulujärjestelmä on ollut olemassa. Kansakouluissa, oppikouluissa ja peruskoulun alkuvuosina ne olivat vielä käytössä. Lopulta tasoryhmistä luopumisen jälkeen noin kymmenessä vuodessa PISA-testien perusteella suomalainen koulujärjestelmä on maailman parhaita ellei paras. Tasoryhmien palauttaminen tuntuisi tästä johtuen hulluudelta.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Oma kokemukseni Helsingin päätöksenteosta ei ole tukenut tätä näkemystä. Hyvä veli -verkostot kuuluivat enemmän aikaan, jolloin suomalaisissa kunnissa yksi (keskusta) tai kaksi (demarit ja kokoomus) suurta puoluetta sumpli kaikki kunnan asiat. Suurimmissa kaupungeissa valtasuhteiden muutosten kautta tästä ajasta on tultu eteenpäin.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Ehdottomien sukupuolikiintiöiden käyttöönottaminen voi käytännössä olla hankalaa, koska Suomessa työmarkkinat ovat nykyisin poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolittuneet miesten ja naisten aloihin. Tästä johtuen pätevän miehen löytäminen esimerkiksi päiväkotiin täyttämään sukupuolikiintiötä voi olla vaikeaa. Kiintiöiden sijaan pitää yrittää vähentää työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta esimerkiksi koulutusvalintojen kautta. Luottamustehtäviin valittaessa kiintiöiden toteuttaminen on helpompaa.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin sanoin: ”kerjäämisen kielto on tarpeeton ja turha”.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Maailman menestyneimmät ja vauraimmat seudut ovat kautta historian muinaisesta Alexandriasta moderniin San Franciscoon olleet monikulttuurisia, avoimia vaikutteille ja valmiina omaksumaan uusia asioita vieraista kulttuureista. Helsinki on ollut historiallisesti aina monikulttuurinen kaupunki ja 1900-luvun alussa ulkomaalaisten osuus kaupungin väestöstä oli samaa luokka kuin 90-luvulla.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus päättää elämästään silloin, kun kärsimys on kohtuutonta.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kaikki suomalaiset osallistuvat hoitonsa kustannuksiin maksamalla veroja. Universaalius  on yksi julkisen terveydenhoidon keskeisistä periaatteista. Parempaan tulokseen päästään panostamalla ennaltaehkäisevien palvelujen tarjoamiseen ja luomalla kannustimia terveille elämäntavoille (esimerkiksi sokerivero).

Monien kansanterveydellisten ongelmien taustalla on nykyisin liikkumattomuus ja sen torjuminen on kuntien suuri haaste, joka tapahtuu kannustamalla ihmisiä liikkumaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelun keinoin.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(IS)

Täysin samaa mieltä

Koska ei ole mitään perusteita sille etteikö pitäisi olla.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tehty ensisijaisesti palvelemaan kaikki pysyvästi Suomessa asuvia syntyperästä, kansalaisuudesta tai äidinkielestä riippumatta.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suuret tuloerot eivät ole kenenkään etu. Ne johtavat erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymiseen, jotka lopulta rajoittavat myös hyväosaisten elämää.

 

Varttivaltuutettu Vapaavuori

Tänä aamuna Helsingin Sanomat julkaisi jo hetken odotellun uutisen Jan Vapaavuoren lähtemisestä Helsingissä Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Laajassa puolentoistasivun haastattelussa Vapaavuori kertoi päätyneensä ratkaisuun koska:

Järki sanoi, että ei kannata lähteä. Mutta sydän sanoi toista. Mitä enemmän tätä pohdin, sitä enemmän sydän vei mukanaan

Uutinen tarkoittaa sitä, että kamppailu Helsingin suurimman puoleen asemasta sähköistyi kerralla. Kokoomuksen kannalta Vapaavuoren lähteminen ehdolle oli selkeä voitto: Jan on pidetty ja karismaattinen poliitikko, joka pystyy tehokkaasti haastamaan Vihreät kuntavaalitaistelussa.

Henkilökuvan mielenkiintoisin sisältö löytyi kuitenkin jutun lopusta:

Jan Vapaavuori aloitti Euroopan investointipankin (EIP) varapääjohtajana 1. syyskuuta 2015. Hänen kautensa on nelivuotinen. Vapaavuori aikoo ottaa virkavapaata pankista kuntavaalikampanjan ajaksi.

Jos Vapaavuori ei tule valituksi pormestariksi, hän palaa virkavapaan jälkeen pankkiin.

Suomeksi tämä siis tarkoittaa seuraavaa: mikäli huhtikuun kuntavaaleissa Vihreät nousevat kaupungin suurimmaksi puolueeksi ja Helsingin pormestarinkäädyt asetetaan Anni Sinnemäen harteille Vapaavuoren sijaan, (lähes varmasti) valtuustoon valittu Vapaavuori aikoo palata Luxemburgiin jatkamaan kauttaan Euroopan investointipankissa.

Vapaavuoren kannalta tämä on täysin ymmärrettävä ja järkevä ratkaisu. Vapaavuorta äänestäneiden kannalta kuitenkin arveluttava.

Kuluvan valtuustokauden aika perussuomalaisten Jussi Halla-aho on saanut näkyvää kritiikkiä siitä, että hänen tultua valittua  keväällä 2014 Euroopan parlamentiin, hän ei ole käytännössä lainkaan osallistunut kaupunginvaltuuston kokouksiin vaan kokouksissa on pääasiassa istunut 1. varavaltuutettu Nuutti Hyttinen. Vuonna 2015 Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Seppo Kanerva ilmaisi mielipiteensä asiasta seuraavasti:

– Höpö höpö! ..Mikä se semmoinen kaveri on, joka kukkuu vain nimenä siellä, muttei näy?

– Se on hänen oma juttunsa, jos on semmoista puhunut. Parempi, että häipyisi pois sinne Brysseliin, eikä tulisi tänne sohimaan asioita.

Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että Vapaavuori heti vaalien jälkeen hakee eroa valtuutetun tehtävästä. Tämä ei helsinkiläisten äänestäjien kannalta ole mielestäni sen parempi vaihtoehto. Jo edellisissä kuntavaaleissa 2012 Vapaavuori valittiin valtuustoon kaupungin suurimmalla äänimäärällä, mutta erosi jäsenyydestä 2015 aloittaessaan työt investointipankissa. Tällä kertaa erohakemus tapahtuisi oletettavasti välittömästi vaalien jälkeen.

 

Mielestäni on vähintäänkin arveluttavaa asettua ehdolle luottamustehtävään, jota ei ole aikomustakaan hoitaa. Jokaisen Vapaavuorta ja Kokoomusta Helsingissä tulevissa kuntavaaleissa äänestävän olisi syytä ottaa tämä huomioon.