Mohammed tuli taloon

Viime vuoden huhtikuun puolivälissä tapasimme ensimmäistä kertaa hieman ujonoloisen 21-vuotiaan Syyrian Alepposta kotoisin olevan nuoren miehen Oulunkylän ostarin kahvilassa.

screen-shot-2017-01-19-at-17-37-20

Olimme muutamia päiviä aiemmin  huomanneet Refugee Hospitality Club -Facebook-ryhmässä ilmoituksen, jossa hän haki kotimajoituspaikkkaa Helsingistä, koska ei viihtynyt Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen metelissä ja ahdistavassa ilmapiirissä. Lyhyen miettimisen jälkeen arvelimme, että meille voisi yksi ihminen mahtua lisää ja sovimme tapaamisen Mohammedin kanssa.

Tapaaminen meni hyvin. Mohammed tuli ensin vain käymään meillä,  pian muutti meille kokeeksi muutamaksi päiväksi ja jo ennen kuun loppua pysyvästi. Lopulta Mohammed asui talomme alakerrassa melkein yhdeksän kuukautta.

IMG_1116.JPGYhteisiin yhdeksään kuukauteen mahtui kaikenlaista: jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen jännittämistä, kalareissuja mökillä, suomalaisiin jouluperinteisiin tutustumista ja kaikkea sitä mitä suomalaisen lapsiperheen arkeen kuuluu. Toisaalta noina kuukausina Mohammed odotteli turvapaikkapuhuttelua, jännitti Maahanmuuttoviraston päätöstä, sai oleskeluluvan, aloitti ammattiin tähtäävät opinnot ja lopulta muutti pari viikkoa sitten elämänsä ensimmäiseen omaan asuntoon.

Arjen eläminen turvapaikanhakijan kanssa antoi uusia perspektiivejä moniin maahanmuuttokeskustelussa sivuttuihin aiheisiin.

13724117_10154000135973292_4093170834764401482_oYksi suuri oivallus minulle oli se, miten maahanmuuttajien työelämän alkuun pääsemisen tiellä on usein suhdeverkostojen ja kontaktien puute. Mohammed oli Syyriassa 14-vuotiaasta asti työskennellyt räätälinä ja on vaatteiden korjaus- ja muutostöissä erittäin taitava. Vain sillä, että mainostin Facebook-kavereilleni Mohammedin osaamista ja hänen tarjoamiaan palveluja, löytyi kymmenittäin uusia asiakkaita, joiden vetoketjut tarvitsivat vaihtamista tai takin hihat lyhentämistä. Suomalaisen yhteiskunnan syrjään kiinni tarttumisessa auttaminen oli siis aika yksinkertaista ja helppoa: muutama käynti verotoimistossa ja kontaktien tarjoamista.

Maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyvän ilmapiirin ja retoriikan kärjistyminen on tuntunut omituiselta, sydämettömältä  ja ajoittain suorastaan julmalta. Oma jokapäiväinen henkilökohtainen kokemus on ollut räikeässä ristiriidassa niiden maahantunkeutujafantasioiden kanssa, joita sosiaalinen media on pullollaan. Politiikan johtotehtävissäkin toimivien ihmisten puheet “elintasosurffareista” tuntuivat ahdistavilta, kun ensimmäistä kertaa keskusteli internet-puhelun välityksellä Mohammedin vanhempien kanssa ja kuuli puhelun taustalta laukauksia ja räjähdyksiä piiritetystä Alepposta. Rajat kiinni -tyyppien uhoaminen oman maansa puolustamisesta lintsaavista nuorista miehistä kuulosti järjettömältä kun luki Assadin armeijan Aleppon taistelujen yhteydessä tekemistä törkeistä ihmisoikeusrikkomuksista – sen saman Assadin armeijan, johon värväystä Mohammed alun perin Syyriasta pakeni.

Pakolaiset ovat tulleet Suomeen saadakseen uuden alun ilman vainoa ja hengenvaaraa. Enemmän kuin mitään muuta, he haluavat tehdä töitä, opiskella ja kotoutua uuteen kotimaahansa. Usein he kuitenkin tarvitsevat tässä hieman apua, jota jokainen voi antaa omien mahdollisuuksiensa mukaan.

Jos kotonasi vain on tilaa yhden lisäihmisen majoittamiseen, suosittelen lämpimästi kotimajoittajaksi ryhtymistä.  Meille kotimajoittajana toimiminen on ollut myönteinen kokemus. Olemme saaneet kulkea rinnalla kun Suomi on saanut uuden asukkaan, joka on aivan mielettömän määrätietoisesti ja ahkerasti halunnut oppia kielen, kotoutua ja tulla tuottavaksi maan kansalaiseksi. On ollut ilo ja kunnia että siinä on omalla pienellä panoksella saanut auttaa. Minä ja perheeni puolestaan olemme saaneet uuden elinikäisen ystävän.

Screen Shot 2017-01-20 at 9.22.24.png
Lisätietoja kotimajoittajaksi ryhtymisestä löytyy Refugees Welcome Finland -kansalaisverkoston verkkosivuilta.

Liikuntalautakunta 19.1.

Erinäisistä työ- ja perhe-elämään ja muihin luottamustehtäviin liittyvistä syistä johtuen ehdin kirjoittaa vuoden 2017 ensimmäisestä lautakunnasta vasta nyt. Lisäksi perheen sisäisistä kalenterikonflikteista johtuen en pääse tänään itse kokoukseen vaan Vihreitä edustaa varamieheni Seppo Siika-aho.

5Tästä muuten alkaa myös ”bonuskokoukset”. Lautakunnan toimikausi alkoi tammikuussa 2013 ja ellei kuntavaaleja olisi siirretty eteenpäin huhtikuulle, aloittaisi uusi valtuusto ja lautakunta toimintansa nyt. Vaalien siirtämisen vuoksi lautakunnan toimikausi tulee kuitenkin jatkumaan kesäkuun alkuun, jolloin uusi valtuusto aloittaa työnsä. Samalla myös johtamisjärjestelmän uudistus tulee Helsingissä voimaan ja nykyinen liikuntalautakunta jää historian viimeiseksi kun uusi  kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta  aloittaa toimintansa. Toivottavasti liikunnan putoaminen lautakunnan nimestä ei enteile sen joutumista lapsipuolen asemaan myös uuden lautakunnan agendalla.

2 Liikuntatoimen vuoden 2017 talousarvion noudattamisohjeet (pdf) (html)

Liite 1 2017 Talousarvion noudattamisohjeet

Ok.

4 Liikuntatoimen vuoden 2017 tulosbudjetti ja toimintasuunnitelman tarkistaminen (pdf) (html)

Liite 1 LIV tb 2017 osastoittain

Vuoden 2017 talousarviossa liikuntatoimen tulotavoite on 16 476 000 euroa ja menoraami 79 923 000 euroa, jolloin toimintakate on -63 447 000 euroa. Raami on edellistä vuotta tiukempi (vuonna 2016 raami oli -64 070 000 euroa). Avustusmäärärahat ovat 16 691 000 euroa, josta järjestöavustusten osuus nousi 7 589 000 euroon, laitos- ja säätiöavustusten osuus on 9 025 000 euroa ja liikuntatapahtumien tapahtuma-avustusten 77 000 euroa. Lisäksi henkilökunnan kerhoa avustetaan 15 000 eurolla.

Liikuntapaikkojen rakentamisinvestointien määrärahaksi vahvistettiin talousarviossa (talousarviokohta 80708) 10 219 000 euroa. Irtaimen omaisuuden hankinnan määrärahaksi vahvistettiin 1 115 000 euroa.

Ok.

5 Liikuntatoimen vuoden 2017 irtaimen omaisuuden hankinnan käyttösuunnitelman hyväksyminen (pdf) (html)

Liite 1 Irtaimen hankintaehdotus 2017

Seuraavan vuoden merkittävimpiä hankintoja on uusi tilanvarausjärjestelmä, jonka pitäisi tuoda vapaat liikuntatilat kaikkien nähtäville verkkoon ja mahdollistaa nykyistä helpompi tilojen varaaminen ja varausten maksaminen. Tämä on kyllä hyvä uudistus tämä.  Ulkoliikuntapalvelut saa muun muassa uuden  syväilmastointikoneen, what ever that is. Mihin sisäliikuntapalveluiden hankintalistalla oleva nyrkkeilykehä aiotaan sijoittaa?

6 Liikuntatoimen määrärahojen ylitysoikeus vuoden 2017 talousarvioon (pdf) (html)

Liite 1 YO-ESITYS VUODELLE 2017

Pyydetään lupaa käyttää edellisen vuoden käyttämättä jääneet määrärahat. Nämä johtuvat eri rakennus- ja peruskorjaushankkeiden aikatauluista. Ok.

 

7 Liikuntatoimen alle 170 000 euron laitos- ja säätiöavustusten jakaminen (pdf) (html)

Liite 1 AVJÄLA17

Eri laitokset ovat saamassa avustuksia seuraavasti:

Laitos/säätiö Avustus, euroa
Lauttasaaren Yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry 77 000
Nuorisojääkenttä Oy 77 000
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö 77 000
Suomen Urheilumuseosäätiö 20 000
Tapanilan Urheilutalosäätiö 26 000
Urhea-säätiö 87 000

Käytännössä kaikki saavat täsmälleen yhtä paljon kuin vuonna 2016. Erityishuomiona todettakoon, että Urheilumuseosäätiö saa tukea liikuntaviraston määrärahoista, koska kulttuurikeskus ja -lautakunta on aikanaan linjannut, ettei Urheilumuseo ilmeisesti ole kultuurilaitos, joka saisi tukea normaalisti kaupungin taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustusten kautta.  Kulttuurilautakunta esimerkiksi kuitenkin vuonna 2015 myönsi avustuksia  muun muassa Hotelli- ja ravintolamuseon säätiölle (105 585€) ja Tekniikan museon säätiölle (251 011€). Jännä tämä. Sano.

8 Liikuntaviraston ja Stadion-säätiön välisen vuokrasopimuksen jatkaminen (pdf) (html)

Liite 3 Sopimus 2013

Päätöshistoria (pdf) (html)

Kun ensin päätettiin pyytää kaupunginhallitukselta lupaa jatkaa vuokrasopimusta ja se ollaan nyt saatu niin sitten jatketaan sitä sopimusta. Jotenkin on sellainen olo, että prosessissa olisi tehostamisen varaa tältä osin.

9 Liikuntatoimen ja Suomen Koripalloliitto ry:n tapahtumayhteistyö koskien vuoden 2017 EM-lopputurnauksen Helsingin lohkoa (pdf) (html)

Liite 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k.)

Koripallon EM-kisat on iso hieno tapahtuma ja on hienoa, että ne järjestetään Helsingissä.  Liikuntavirasto olisi mukana tukemassa turnausta 150000€:

Helsingin kaupungin liikuntatoimi maksaa yhteensä 150 000 euroa liikuntatoimen määrärahoista tapahtumakumppanuudesta Suomen Koripalloliitto ry:lle kesä-syyskuun 2017 aikana Suomen Koripalloliitto ry:n toimittamaa laskua vastaan. Laskun liitteenä tulee olla kuluerittely. Kokonaissummasta 100 000 euroa kohdistetaan EuroBasketin olosuhteiden takaamiseksi ja 50 000 euroa EuroBasketin Fanzone tapahtuma-alueen suunnitteluun ja toteutukseen.

Ennen hyväksymistä on syytä tarkemmin tietää, mitä erityisesti tuo 100000€ ”olosuhteiden takaaminen” pitää konkreettisesti sisällään. Mutta lähtökohtaisesti ok.

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Sanna Vesikansan ym. valtuutettujen aloitteesta Paloheinässä sijaitsevan pulkkamäen valaistuksen palauttamiseksi  (pdf) (html)

Liite 1 Vesikansa Sanna Aloite Kvsto 16112016 2

Pulkkamäestä oli valot poissa päältä koska tekninen vika. Nyt valot ovat taas toiminnassa. Jei!

2 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle POHU Areena Oy:n Lassilan liikuntapuiston tekonurmikenttähanketta koskevasta lainahakemuksesta (pdf) (html)

Liite 1 Lainahakemus 9.12.2016, POHU Areena Oy

Liite 2 Lainahakemuksen liitteet, POHU Areena Oy

Viimeksi käsiteltiin jo maanvuokrauskysymys, nyt sitten lainahakemus. Ok.

screen-shot-2017-01-19-at-12-16-573 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle maa-alueen vuokraamisesta Kurkimäen liikuntapuiston yhteydestä Itä-Helsingin Jalkapalloareenat Oy:lle (pdf)(html)

Liite 1Vuokraushakemus 20.12.2016

Liite 2 Liitteet

Liite 3 Hankesuunnitelma

 

4 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Itä-Helsingin Jalkapalloareenat Oy:n Kurkimäen liikuntapuiston tekonurmikenttähanketta koskevasta lainahakemuksesta (pdf) (html)

Liite 1 Lainahakemus 20.12.2016

Liite 2 Hankesuunnitelma

Liite 3 Liitteet

Seuraava seurakenttähanke. Nyt Kurkimäkeen Itä-Helsinkiin Myllypuron ja Kivikon väliin.  Ok.

5 Luukin kartanoalueen käyttöoikeussopimuksen solmiminen tarjouskilpailun perusteella Kari Miettunen Oy:n kanssa (pdf) (html)

Liite 11

Liite_10 Poliisilaitoksen lausunto

Liite 13 Tarjous_Kari Miettunen Oy

Liite 14 Tarjoukse liite_4, Tarjoajan kokemus

Liite 15 Tarjouksen liite_5, vastuuhenkilön kokemus

Liite 16 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 20 k.)

Liite 17 Vertailutaulukko_72853

Liitteiden suomenennätys! Tehtiin tarjouspyyntö, saatiin määräaikaan mennessä yksi tarjous ja nyt solmitaan sopimus. Ok.

..ja sitten päästään yleiskaavaponsien pariin. Seppo-raukalle on tulossa pitkä ilta. Kolme Rastilan leirintäaluetta käsittelevää pontta:

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin uutta yleiskaavaa koskevasta kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymästä toivomusponnesta 13 (Jape Loven) (pdf) (html)

2 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin uutta yleiskaavaa koskevasta kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymästä toivomusponnesta 24 (Timo Raittinen)  (pdf) (html)

 
 3 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin uutta yleiskaavaa koskevasta kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymästä toivomusponnesta 25 (Timo Raittinen) (pdf) (html)

Lautakunta toivoo, ettei Rastilan leirintäaluetta lakkauteta ja oteta uudisrakennettavaksi ennen kun uusi vastaava alue on löytynyt ja osoitettu toiminnan jatkamista varten. Kuulostaa järkevältä. Olisikohan uutta korvaavaa aluetta kannattavaa etsiä esimerkiksi Östersundomin seudulta varsinkin jos/kun sinne saadaan suora metroyhteys. Ok

4 Eestiluodolla sijaitsevan maa-alueen vuokrasopimuksen siirto  (pdf) (html)

Liite 1 Vuokrasopimus

 

Vuokrasopimus siirretään  **********:n kuolinpesältä  **********:lle. Ok.

3 Liikuntatoimen vuoden 2016 uudisrakennus- ja perusparannusmäärärahojen käyttösuunnitelman tarkistaminen (pdf) (html)

Liite 1 rahasiirtoliite316

Joidenkin hankkeiden budjettiylityksiä katetaan sisäisillä siirroilla. Ok.

 

4 Liikuntatoimen vuoden 2017 talousarvion liikuntapaikkojen investointimäärärahojen käyttösuunnitelman hyväksyminen (pdf) (html)

Liite 1 Työohjelma vuodelle 2017

Vuosaareen rakennetaan kenttä, Paloheinän ulkoilumajalle huoltohalli, Kivikon hiihtohalliin liikuntatiloja, Rajasaareen väistötilat läntistä venetukikohtaa odotellessa ja lisäksi kaikkea pientä perusparannusta. Ok.

 

5 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponteen (pdf)(html)

Liite 1 Valokainen Tuomo, toivomusponsi 8, Kvsto 26.10.2016

”Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää että kaupunginhallitus selvittää miten tulevassa yleiskaavasuunnitelmassa voidaan ottaa alueen asukkaiden ja ulkoilijoiden toiveet huomioon mahdollisimman hyvin.”

Liikuntalautakunta pitää tärkeänä. Toteutusohjelmassa huomioidaan. Ok.

 

6 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuuston yleiskaavapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponteen (pdf) (html)

Liite 1 Nieminen Jarmo, toivomusponsi 19, Kvsto 26.10.2016 asia 5

”Hyväksyessään yleiskaavan valtuusto edellyttää, että tutkitaan asemakaavoituksessa ProTuomarinkylä-liikkeen julkaisema yleiskaavan tavoitteiden mukainen suunnitelma Tuomarinkylän alueen asuntotuotannon, kulttuuri- ja viherarvojen sekä harrastustoiminnan järjestämiseksi.”

Lautakunta puoltaa tutkimista ja pitää ProTuomarinkylä-liikkeen ehdotusta kannatettavana.

Ratsastuskeskuksen toimintaedellytyksiin pitää kiinnittää huomiota ja ne pitää varmistaa.  Voisi varmaan miettiä miten ratsastusreittejä saisi vietyä myös Tuusulantien toiselle puolelle Haltialan pelloille.

Ok.

7 Liikuntalautakunnan päätös koskien vaatimusta asiavirheen korjaamiseksi venepaikkamaksuista (pdf)(html)

Liite 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 32 k.)

Ok.

 

 

Vastajihadismin höpsismi

Viime aikoina olen Twitterissä ja Facebookissa nähnyt myös suomalaisten ”islamkriitikoiden” toistettavan väitettä, jonka mukaan islam olisi 1400-vuotisen historiansa aikana aiheuttanut 270 miljoonaa kuolonuhria.

Yksi luvun äänekkäimmistä julistajista on ollut yhdysvaltalainen vastajihadhörhö Pamela Geller, joka lokakuussa 2011 protestoi New Yorkin Metropolitan Museumin islamilaista kulttuuria esittelevää näyttelyä kirjoittamalla:

Where is the Met’s showcase of the lives and cultures and histories of the 270 million victims of over a millennium of jihadi wars, land appropriations, cultural annihilations, and enslavements?

Alkuperäinen lähde on tiettävästi toisen yhdysvaltalaisen islamofobikon Bill Warnerin vuonna 2008 julkaisema artikkeli ”Tears of Jihad”, joka onkin sitten sellaista epätieteellistä suttua, lähteiden väärintulkintaa, tilastojen vääristelyä ja puhdasta sisäänlukutaidottomuutta, että ansaitsee tulla hieman seikkaperäisemmän tarkastelun kohteeksi.

Warner aloittaa esseensä juhlallisesti: ”These figures are a rough estimate of the death of non-Muslims by the political act of jihad”, ja tämän jälkeen käy ”islamin uhrit” maanosittain läpi. Osa seuraavaksi esittämästäni analyysistä perustuu Little Green Footballs -sivustolla julkaistuun kirjoitukseen, jota olen täydentänyt ja laajentanut.

Africa
Thomas Sowell [Thomas Sowell, Race and Culture, BasicBooks, 1994, p. 188] estimates that 11 million slaves were shipped across the Atlantic and 14 million were sent to the Islamic nations of North Africa and the Middle East. For every slave captured many others died. Estimates of this collateral damage vary. The renowned missionary David Livingstone estimated that for every slave who reached a plantation, five others were killed in the initial raid or died of illness and privation on the forced march.[Woman’s Presbyterian Board of Missions, David Livingstone, p. 62, 1888] Those who were left behind were the very young, the weak, the sick and the old. These soon died since the main providers had been killed or enslaved. So, for 25 million slaves delivered to the market, we have an estimated death of about 120 million people. Islam ran the wholesale slave trade in Africa.

120 million Africans

Ensiksikin tuntuu omituiselta etsiä orjakaupan laajuutta arvioivia lukuja teoksesta, joka ei varsinaisesti käsittele orjakauppaa. Paul Lovejoyn tuoreempi arvio Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän orjakaupan volyymille vuosien 600–1600 on Sowellin lukuja huomattavasti pienempi, noin 6,2 miljoonaa (Lovejoy, Paul E. (2012). Transformations of Slavery: A History of Slavery in Africa. London: Cambridge University Press) ja Trans-Atlantic Slave Trade Database arvioi transatlanttisen orjakaupan volyymiksi 12,5 miljoonaa. Näillä luvuilla uhriluku olisi noin 90 miljoonaa esitetyn 120 sijaan.

Esitettyjä lukuja erikoisempaa on  1800-luvulla eläneen lääkärin David Livingstonen arvion orjien hankinnan aiheuttaneista uhreista käyttäminen arviossa varsinkin kun aiheesta on tehty myös ihan oikeaa modernia tieteellistä tutkimustakin. Tarkkoja lukuja ei ole tiedä kukaan, mutta David E. Stannardin mukaan (American Holocaust. Oxford University Press, 1993) uhrien määrä saattoi olla sama tai mahdollisesti jopa suurempi kuin toimitettujen orjien. Jos poimitaan vaikka se yhtä suuri, niin päästään 120 miljoonasta vajaaseen 40 miljoonaan.

screen-shot-2017-01-12-at-15-50-28
Orjakauppaa käyneiden laivojen lähtösatamat. Lähde: Trans-Atlantic Slave Trade Database, Emory University

Ja sitten. ihan kaikista oudoin väite tässä luonnollisesti on se, että koko transatlanttisen orjakaupan uhrimäärä olisi islamin tai muslimien vastuulla. Aivan kuin kristityllä Euroopalla ei olisi ollut sen kanssa mitään tekemistä. Kuitenkin, kuten viereisestä kuvasta nähdään, orjakauppaa käyneiden laivojen lähtösatamat olivat kaikki joko Euroopassa tai eurooppalaisten siirtomaissa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.  Ja kauppa oli transatlanttista, eli kauppatavara toimitettiin pääsääntöisesti niihin eurooppalaisten siirtomaihin Etelä-Amerikassa.

Yhdysvaltain sisällissotaa ei kuitenkaan käyty unionin ja konfederaation islamilaisen kalifaatin välillä. Toisin sanoen, transatlanttisen orjakaupan uhreja on kovin vaikea lukea ”islamin” syyksi. Tämä laskee luvun noin 12 miljoonaan.

Ei siis 120, vaan ehkä 12 miljoonaa afrikkalaista.

Christians

The number of Christians martyred by Islam is 9 million [David B. Barrett, Todd M. Johnson, World Christian Trends AD 30-AD 2200, William Carey Library, 2001, p. 230, table 4-10]. A rough estimate by Raphael Moore in History of Asia Minor is that another 50 million died in wars by jihad. So counting the million African Christians killed in the 20th century we have:
60 million Christians

Tämä onkin sitten taas ihan täyttä timanttia. Warner viittaa Raphael Mooren ”History of Asia Minor” esseeseen, mutta tällaista tekstiä ei ole olemassakaan. Sen sijaan on olemassa ”In Memory Of The 50 Million Victims Of The Orthodox Christian Holocaust” niminen teksti, jossa on alaotsikko ”History of Asia Minor”. Like a pro!

Ottamatta nyt tässä yhteydessä edes kantaa Mooren tekstin tieteelliseen luotettavuuteen, täytyy huomauttaa, että edes Moore ei väitä, että mainitut 50 miljoonaa ortodoksikristittyä olisivat olleet islamin murhaamia:

Between the tolls exacted from prisons, concentration camps, forced marches and exiles, warfare, famine, and brutal military occupation, it is reasonable to conclude that up to 50 million Orthodox Christians have perished in the first eight decades of the twentieth century.

Vaikka tekstin perusteella on epäselvää, miten Moore päätyy mainitsemaansa 50 miljoonaan uhriin. Mukana on joka tapauksessa niin Holodomorin 7–12 miljoonaa uhria, natsien hirmutekojen ortodoksiuhrit kuin kommunistien aiheuttamat uhrit Itä-Euroopassa, Kreikassa ja Etiopiassa.

Edellä lueteltujen lisäksi luvussa on mukana vuoden 1915 armenialaisten kansanmurhan noin 1-1,5 miljoonaa uhria. On vähintäänkin kyseenalaista voidaanko nämä laskea ”islamin” ja ”jihadin” uhreiksi. Kansanmurhaan toimeenpanivat maata hallinneet nuorturkkilaiset joiden ideologia oli nationalistinen, talousliberaali ja positivistisen sekulaari.

Barrett et al. 9 miljoonaa uhria puolestaan on listattu mittavassa taulukossa. Kyseinen taulukko on sen verran seikkaperäinen, että on erittäin epätodennäköistä, että Mooren edellä mainittujen poistamisen jälkeen jäljelle jääneetkin uhrit eivät olisi päällekkäisiä teoksessa esitettyjen kanssa.

Ei siis 60, vaan ehkä 9 miljoonaa kristittyä.

Hindus
Koenard Elst in Negationism in India gives an estimate of 80 million Hindus killed in the total jihad against India. [Koenard Elst, Negationism in India, Voice of India, New Delhi, 2002, pg. 34.] The country of India today is only half the size of ancient India, due to jihad. The mountains near India are called the Hindu Kush, meaning the “funeral pyre of the Hindus.”
80 million Hindus

medieval-england-population
Väestömäärän kehitys myöhäiskeskiaikaisessa Englannissa. 1300-luvun rajun pudotuksen syinä olivat musta surma ja sitä seurannut nälänhätä, ei muslimi-invaasio.

Jälleen artikkelissa on viitattu lähteisiin virheellisesti. Tekstissä esitetty 80 miljoonaa uhria ei ole Koenard Elstin arvio, vaan Elstin siteeraama professori K.S.Lalin arvio Intian hinduväestön vähenemisestä vuosien 1000 ja 1525 välisenä aikana.

Väestönmäärän rajuillekin muutoksille on muitakin mahdollisia selityksiä kuin muslimien käymät valloitussodat. Esimerkiksi Eurooppa menetti vuosien 1346–1353 välisenä aikana mustaan surmaan 30–60% väkimäärästään. Ja koska arvio koski hindujen eikä alueella kaikkiaa asuvien ihmisten lukumäärää, hinduväestön kääntyminen islamiin näkyy luvussa samalla tavalla kuin kuolleisuuden noususta ja/tai syntyvyyden laskusta johtunut väestön väheneminenkin.

Tämän lisäksi Lalin esittämät luvut ovat myös hyvin kiistanalaisia. Muun muassa Simon Digby on esittänyt niitä kohtaan armottoman kritiikin:

[K.S. Lal] is well versed in the sources of medieval North Indian history. In the present study he has assembled almost all the conceivably relevant data and for this reason it will remain of value as a compendium of references. Yet the unknown variables are so great and the quality of the data yielded by our sources so poor that almost any detailed general estimates of population based upon them must appear wilful, if not fantastic. At the time when this review was being written, E. J. Hobsbawm (in New Society, 11 July 1974, 76) called the attention of historians of premodern Europe, who dabble in social statistics based on sources of comparable quality to those of Lal, to an axiom of computer operators ‘GIGO’: this stands for ‘Garbage in – Garbage out’!

Intian niemimaan valloitus ja suurmogulien valtakunnan syntyminen ovat olleet dramaattisia historiallisia käänteitä, joissa on syntynyt suuri määrä uhreja. Kahdeksankymmentä miljoonaa on kuitenkin selvästi väärä ja liioiteltu luku.

Warner itse useaan kertaan viittaa artikkelissaan Barrettin et al. teoksen lukuihin ja siinä teoksessa (taulukko 4–1, s. 227) kerrotaan ”marttyyrikuoleman” kokeneiden hindujen lukumääräksi 20 miljoonaa. Teoksessa kuitenkin todetaan myös, että näitä uhreja ei ole syntynyt vain muslimien ja hindujen vaan myös sikhien ja hindujen välisissä konflikteissa. Koska alkuperäisen artikkelin kirjoittaja tuntuu luottavan Barrettin lukuihin, käytetään nyt sitten vaikka niitä, eli:

 Ei siis 80, vaan ehkä 20 miljoonaa hindua.

Buddhists
Buddhists do not keep up with the history of war. Keep in mind that in jihad only Christians and Jews were allowed to survive as dhimmis (servants to Islam) everyone else had to convert or die. Jihad killed the Buddhists in Turkey, Afghanistan, along the Silk Route, and in India. The total is roughly 10 million. [David B. Barrett, Todd M. Johnson, World Christian Trends AD 30-AD 2200, William Carey Library, 2001, p. 230, table 4-1.]

10 million Buddhists

Warner mukaan siis historiallisesti vain kristityt ja juutalaiset ovat tulleet kohdelluksi dhimmeinä  ja muiden uskontojen edustajat joko tapettiin tai käännytettiin. Tiibetinbuddhalaisuuden asiantuntija Alexander Berzin kuitenkin toteaa artikkelissaan ”Islam from the Point of View of Buddhism”:
During the early centuries following the time of the Buddha, the Buddhist teachings had spread from the Indian subcontinent to present-day Afghanistan, eastern Iran, Uzbekistan, Turkmenistan, and Tajikistan. Both lay and monastic Buddhist communities flourished there. When, starting three decades after the time of the Prophet, these regions came under Arab Islamic rule with the Umayyad and then the Abbasid Caliphates, the Buddhists there received dhimmi status.
Many Buddhists in these areas also converted to Islam during this period. The reasons for their conversion varied from region to region and person to person. It appears, however, that the main factors were economic and political incentives, rather than because of religious conviction or conversion by the sword.
Heti mentiin metsään.
Barrettin et al. kyllä esittävät luvun 10 milj. ”martyyrikuoleman” kokeneista buddhalaisista samassa taulukossa kuin edellä, mutta eivät missään esitä, että kaikki uhrit olisivat olleet islamista johtuvia.
Intian niemimaan valloituksen yhteydessä kuitenkin hindujen lisäksi myös muun muassa jainalaiset ja buddhalaiset joutuivat ajoittain vainon kohteeksi. (Huomionarvoista on että viime vuosia puolestaan muslimivähemmistöt muun muassa Burmassa ja Sri Lankassa ovat joutuneet uskonnollisen vainon kohteiksi buddhalaisen valtaväestön taholta.)
Koska mitään selkeää tarkempaa lähdettä ei löytynyt, heitetään nyt lonkalta vaikka että puolet Barrettin 10 miljoonasta on muslimien aiheuttamia, jolloin:

Ei siis 10, vaan ehkä 5 miljoonaa buddhalaista.

Jews
Oddly enough there were not enough Jews killed in jihad to significantly affect the totals of the Great Annihilation. The jihad in Arabia was 100 percent effective, but the numbers were in the thousands, not millions. After that, the Jews submitted and became the dhimmis (servants and second class citizens) of Islam and did not have geographic political power.

Warnerin mukaan siis juutalaisia ei teurastettu koska ne alistuivat eivätkä olleet vallassa. Varmaan osittain näinkin. Mielenkiintoinen yksityiskohta tietenkin olisi ollut huomioida se, josta esimerkiksi Virtual Jewish Library kirjoittaa seuraavasti:

In the 8th century, the Berber Muslims (Moors) swiftly conquered nearly all of the Iberian Peninsula…

..The conditions in Spain improved so much under Muslim rule that Jews from all across Europe came to live in Spain during this Jewish renaissance.  There they flourished in business and in the fields of astronomy, philosophy, math, science, medicine, and religious study…

Reconquistan jälkeen juutalaisten asema nykyisen Espanjan alueella vaikeutui huomattavasti ja yhteisö joutui useaan otteesee vainojen kohteeksi kunnes lopulta vuonna 1492 kaikki jäljelle jääneet juutalaiset karkoitettiin tai pakkokäännytettiin kristityiksi. Merkittävä osa pakeni islamilaisen Pohjois-Afrikan alueelle muodostaen sefardijuutalaisen yhteisön.

Warnerin räikeiden virheiden korjaamisen jälkeen päästään siis noin 50 miljoonaan ”islamin uhriin”. Valtava määrä ihmisiä. Ei kuitenkaan mitenkään ainutkertaisia historiassa. Kristillisen Euroopan kolonisoidessa Etelä-Amerikaa syntyi suoraan tai välillisesti 20 miljoonaa uhria (joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 milj.) ja  95 % mantereen alkuperäisväestöstä tuhoutui. Katolisen ja protestanttisen Euroopan välinen uskonnollinen konflikti 1600-luvulla eli kolmikymmenvuotinen sota tuotti noin 8 miljoonaa uhria eli 15–20% koko alueen sotaa edeltäneestä väestöstä. Kun näihin lukuihin vielä lisätään kristityn Euroopan osuus yllä lasketusta Afrikan orjakaupan uhriluvusta, eli noin 25 miljoonaa, niin ollaan jo käytännössä samassa kokoluokassa ”islamin uhrien kanssa”. Eikä tässä ole mukana vielä kuningas Leopoldin aikaansaamia 1-15 miljoonaa uhria Kongon vapaavaltiossa eikä lukuisia muita ihmisten toisilleen syystä tai toisesta tekemiä julmuuksia.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole kirjoittaa kilpailevaa esseetä ristiretkien kyynelistä, koska se olisi tämän maailman pamelagellereiden ja billwarnerien suurimman ajatteluvirheen toistamista. Ihminen ja ihmisyhteisöt ovat moniulotteisia olentoja, joiden tekojen taustalta löytyy lukuisia erilaisia motivaatiota, innoittajia ja insentiivejä.  Laskemalla kaikki muslimien maailmassa joskus tekemät pahat teot yhteen ja kutsumalla tätä summaa ”islamin uhriluvuksi” redusoi tämä ”anti-jihadistinen” hörhökerho kaikki muslimit vain ja ainoastaan islamin edustajiksi, joiden toiminnan ainoa selittävä motiivi on islam.

Samalla tavalla kuin tuntuisi omituiselta syyttää sitä mukavan leppoisaa viereisen korttelin evankelis-luterilaisen seurakunnan pastoria kolmikymmenvuotisen sodan kauhuista, on hullutusta laittaa maailman muslimeja kollektiivisesti vastuuseen siitä, miten Ghaznin Mahmudin johtamat ghaznavidijoukot kävivät valloitussotia Intiassa vuosina 1001–1025.

Tullaan nyt kaikki jo järkiimme. Jooko.

Keskustatunneli – yksityiset voitot, julkiset riskit

Eilen Yle uutisoi Helsingin uudesta kuntavaaligallupista,  jossa Vihreät olisivat nousemassa historiallisesti pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi ja Kokoomus olisi menettämässä kärkipaikan ensimmäistä kertaa vuoden 1972 jälkeen.

Välittömästi uutisen jälkeen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo intoutui Twitterissä kommentoimaan uutiseen liittyen:

Screen Shot 2017-01-03 at 9.25.40.png
Screen Shot 2017-01-03 at 9.32.55.png
Tänään Helsingin Sanomissa puolue jatkoi ennenaikaisesti aloittamaansa kuntavaalikampanjaa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan suulla nostamalla jo moneen kertaan kuolleen ja kuopatun keskustatunnelin takaisin keskusteluun.

Rautavan visiossa keskustatunneli rakennettaisiin yksityisin varoin:

Inspiran alustavien laskelmien mukaan keskustatunneli olisi toteutettavissa kokonaan yksityisten sijoittajien rahoilla, jos käyttömaksuja kerättäisiin 2–3 euroa tunneliin ajavaa autoa kohden. Tarkempi maksu määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rahaa tunnelin rakentamiseen kuluu ja kuinka suureksi tunnelin käyttäjämäärä uskalletaan ennustaa…

..Rautavan visiossa keskustatunnelin rakentaminen ei pakottaisi kaupunkia venyttämään budjettiaan. Hanketta vetämään voitaisiin perustaa joko kaupungin budjetin ulkopuolella toimiva kiinteistöyritys tai vaihtoehtoisesti hanke voitaisiin antaa siitä kiinnostuneelle yritykselle, esimerkiksi rakennusliikkeelle.

Sijoittajia riittäisi, kuulemma.

Käyttömaksun suuruudeksi Rautava kaavailee huomattavasti aikaisemmin arvioitua 7€ matalamman 2–3€. Uusi arvio käyttömaksuille perustuu ”madaltuneisiin korkoihin ja sijoittajien tuotto-odotuksiin”.

Keskustatunnelia varten pitäisi myös samalla pystyttää keskustatunnelin käyttömaksua korkeammat ruuhkamaksut keskustan ympärille, että tunnelille riittäisi käyttäjiä… ja sitten seuraa koko homman pihvi: 

Muuten autoilijat eivät hakeutuisi tunneliin ja se taas tulisi kalliiksi veronmaksajille. Inspiran laskelmissa tunnelin käyttömaksujen kertymiseen liittyvä riski on nimittäin sälytetty kaupungille: jos autoja ei tule, ei tule myöskään käyttömaksuja.

Sillälailla.

Jälleen kerran vapaisiin markkinoihin ja yksityiseen sektoriin luottava Kokoomus on ehdottamassa public–private partnership –mallia, jossa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat.

Kyynisempi voisi ajatella, että Rautavan tarkoitus on vain yrittää tilkitä puolueen pääkaupunkiseudulla laskevaa kannatusta kosiskelemalla yksityisautoilijoiden ääniä ”yksityisellä rahalla” toteutettavalla keskustatunnelilla, jonka lopullisiksi maksumiehiksi tulee päätymään helsinkiläiset veronmaksajat.

Jos keskustatunneli rakennetaan oikeasti yksityisellä rahalla ja riskillä ja samalla Helsinkiin saadaan ruuhkamaksut, voisi hanke olla ainakin harkitsemisen arvoinen. Nyt esitetty malli ansaitsee tulla haudatuksi niiden aikaisempien keskustatunneli-inkarnaatioiden viereen.

Pelastakaa Aleppo

Siinä ne olivat peräjälkeen Twitter-feedissä. Syyrian Valkoisten kypärien epätoivoinen vetoomus maailmalle Itä-Aleppossa loukussa olevien 100000 siviilin puolesta: ”We can’t believe the world’s most powerful countries can’t get 100.000 civilians to safety that is 4 KM away! ” . 

..ja sitten MTV Uutisten vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan päivitys:

Screen Shot 2016-12-14 at 9.18.16.png

Kaava toistuu kerta toisensa jälkeen. Maailma katsoo parhaimmillaan voimattomana ja pahimmillaan välinpitämättömänä vieressä, kun siviilejä teurastetaan sadoittain tai tuhansittain. Bangladesh, Sabra ja Shatila, Srebrenica, Ruanda, Darfur. Pääuutiseksikin nousee se, että Suomen pankki on nostanut bruttokansantuotteen kasvuennustetta seuraaville vuosille 0,2 prosenttiyksikköä. Ei käynnissä oleva ”inhimillisyyden täydellinen luhistuminen” vajaan 4000 kilometrin päässä.

Yhdistyneet kansakunnat on voimaton, koska Venäjän federaatiolla on veto-oikeus turvallisuusneuvostossa.  Ainoa joka tilanteessa jossain määrin voisi toimia on Euroopan unioni. Sen tulisikin välittömästi ryhtyä painostamaan kaikin käytössä olevin keinoin Venäjää ryhtymään toimenpiteisiin siviilien turvallisuuden takaamiseksi. Ulkoministeri Soinin on oltava tässä aloitteellinen.

Vaikka emme voi kuin katsoa vierestä, emme saa unohtaa. Kun pöly Syyriassa on laskeutunut, kapinalliset kukistettu ja Assad varmistanut hallintonsa jatkumisen – kuten nyt ennen pitkää näyttää käyvän – ei tilanne saa palata normaaliksi ja rikokset ihmisyyttä vastaan tulla lakaistuksi maton alle.  Assad on saatava ennemmin tai myöhemmin Haagin sotarikostuomioistuimen eteen vastaamaan teoistaan.  Vaikka se, minkä ei enää koskaan pitänyt tapahtua tapahtuu taas, voimme edes kantaa vastuun siitä, ettei ne teot enää koskaan jää rankaisematta.

Hallinnon norsunluutornit ja kentän tarpeet – kohti tehokkaampaa suomalaista urheilukenttää

Kirjoitus julkaistu Taekwondo-lehden Vieraskynä-palstalla 7.12. 2016

Yle Urheilu julkaisi lokakuun alussa suomalaisten huippu-urheilijoiden piirissä tehdyn kyselyn tulokset. Tutkimuksen mukaan urheilijoiden enemmistön bruttotulot kuukaudessa jäivät köyhyysrajan, eli 1200 €/kk alle. Alle 3 % ansaitsi yli 4000 euroa kuukaudessa. Urheilijat ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen ja lainaamaan rahaa perheenjäseniltään tai sukulaisiltaan. Urheilijoiden mukaan kamppailu toimeentulosta vaikuttaa harjoitteluun ja urheilusuorituksiin. Samaan aikaan Valtion liikuntaneuvoston tekemän selvityksen mukaan lasten ja nuorten kilpaurheiluharrastusten hinta on noussut huomattavasti, jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi. Harrastusten hinnasta on tullut kynnys, joka estää monen lapsen ja nuoren liikkumisen liikuntaseuroissa.

Suomalainen urheilukenttä on viime vuodet ollut suuren myllerryksen kohteena. Ensin SLU, Nuori Suomi ja Suomen kuntoliikuntaliitto sulautettiin Valoksi ja ensi vuoden alusta Valo ja Olympiakomitea yhdistetään yhdeksi ainoaksi organisaatioksi, jonka vastuulla tulee olemaan niin huippu-urheilu kuin harrasteliikuntakin.

Organisaatioiden laatikkoleikki ei automaattisesti kuitenkaan poista byrokratiaa, kevennä hallintoa eikä tuota lisää rahaa varsinaiseen toimintaan. Suomalaiseen urheilukenttään on vuosikymmenien aikana pesiytynyt keskusjohtoinen hallintorakenne, joka on syönyt aivan liian suuren osan käytössä olevista rahoista. Yhteiskunnan tuki ei ole riittävästi kohdistunut urheilijoiden ja harrastajien toimintamahdollisuuksien edistämiseen. On vihdoin ymmärrettävä, että hallintokultturin pitää uusiutua avoimeksi ja kustannustehokkaaksi ydintoiminnan tukipalveluksi.

Suomalaiset kamppailujien lajiliitot ovat olleet tässä muutoksessa eturintamassa. Judoliitto, Karateliitto, Miekkailu- ja 5-otteluliitto, Nyrkkeilyliitto ja Taekwondoliitto avasivat viime vuonna yhteisen toimiston Kamppailumaailmaksi nimetyn toimiston Helsingin Radiokadulla Valo-talossa. Uudistus toi jo sinänsä huomattavia kustannussäästöjä tila- ja hallintokuluissa ja on luonut myös uutta yhteistyötä ja synergiaa liittojen välille: liitot ovat muun muassa tehneet yhdessä uuden yhdenvertaisuussuunnitelman ja suunnitteilla on yhteisten kurinpitosääntöjen ja -elimen luominen. Lisäksi eri liittojen työntekijöiden vertaistuki on edistänyt tuottavuutta ja parantanut työviihtyvyyttä.

Suomalainen urheilukenttä tarvitsee tusinoittain uusia Kamppailumaailman kaltaisia hankkeita, että päästään lopullisesti eroon lajiliittokohtaisista siiloista ja kalliista hallinnosta niin että päästään korjaamaan liikuntakenttää riivaavia todellisia haasteita – lasten liikuntaharrastusten kohoavia kustannuksia ja huippu-urheilijoiden harjoitus- ja kilpailumahdollisuuksia rajoittavia rahoitusongelmia. On epätodennäköistä, että tulevina vuosikymmeninä kuntien ja valtion rahoitus urheilulle ja liikunnalle tulisi oleellisesti nousemaan. Siksi urheilukentän on sopeuduttava ja opittava käyttämään olemassa olevat resurssit tehokkaammin.

Joonas Lyytinen

Kirjoittaja on Helsingin miekkailijoiden puheenjohtaja, juniorivalmentaja ja Helsingin kaupungin liikuntalautakunnan jäsen.

Liikuntalautakunta 8.12.

Tällä kertaa kävi sillä tavalla kivasti, että esityslista putkahti julkiseksi vasta keskiviikkoa-aamuna kun kokous on huomenna. Olisihan se nyt kiva saada hieman enemmän aikaa perehtyä materiaaleihin. Kiusallaan tekisi mieli pöydätä kaikki.

LIIKUNTAJOHTAJA

4 Liikuntatoimen vuoden 2016 talousarvion toteutumisennuste (pdf) (html)

Liite 2 Investoinnit E4

Liite 3 Suoritteet E4

 

talousarvion tulotavoitteen arvioidaan ylittyvän 700 000 eurolla ja menojen ylittyvän 200 000 eurolla, jolloin toimintakate on 500 000 euroa talousarvion toimintakatetta parempi

Nettobudjetoinnin iloja: kun onnistutaan taloudellisesti suunniteltua paremmin, on helsinkiläisten liikuntapalveluihin käytettävissä lopulta puoli miljoonaa euroa enemmän kun on suunniteltu. Ongelma tietenkin on se, että nämä rahat ”tulevat käyttöön” vasta loppuvuodesta kun kirjanpito valmistuu eikä niiden varaan voi oikein suunnitella pitkäjänteistä toimintaa. Eikä niitä voi tietenkään käyttää liikuntapaikkojen rakentamiseen tai peruskorjaukseen, koska kaupungin investointikatto.

Sitovat ja muut toiminnalliset tavoitteet ollaan saavuttamassa, mutta liikuntaviraston käyntikertojen yhteismäärän arvioidaan jäävän tavoitteesta noin 322 000 käyntikertaa, pääsosin ulkokenttien ja uimarantojen kävijämäärän laskun vuoksi. Mistähän tämä johtuu, pitää kysyä.

5  Liikuntatoimen vuoden 2016 irtaimen omaisuuden hankinnan perushankintamäärärahojen käyttösuunnitelman hyväksymistä ja käyttöoikeuden myöntämistä koskevan päätöksen osittainen muuttaminen (pdf) (html)

Liikuntalautakunta päättää vahvistaa liikuntatoimen vuoden 2016 irtaimen omaisuuden perushankintamäärärahojen käyttösuunnitelman muutoksen siten, että liikuntaviraston ulkoliikuntapalveluilla ja sisäliikuntapalveluilla on oikeus tehdä seuraavat hankinnat liikuntajohtajan irtaimen omaisuuden käyttämättä jäävällä määrärahalla:

– Sisäliikuntapalvelut: liikunta- ja kuntosalivälinetäydennyksiä 20 000 eurolla

– Ulkoliikuntapalvelut: pyöräilyn lähtötelineitä 2 kpl Velodromille 23 000 eurolla

OK. Liikuntamyllyyn on ainakin Twitterissä toivottu lisää Wattbikejä, kirjaanpa tähän ylös että muistan mainita kokouksessa.

ULKOLIIKUNTAPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Malmin Palloseura ry:n perustettavan yhtiön nimissä laaditusta Tapanilan urheilukentän tekonurmihanketta koskevasta lainahakemuksesta (pdf) (html)

Liite 1 Lainahakemus , Malmin Palloseura ry

Liite 7 Liite 4_Investoinnin_takaisinmaksulaskelma

Malmin palloseuran seurakentän lainahakemus tekonurmikenttää varten. Ok.

 

screen-shot-2016-12-07-at-9-41-072 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle maa-alueen vuokraamisesta Tapanilan urheilukentän yhteydestä Malmin Palloseura ry:lle perustettavan yhtiön nimiin (pdf)(html)

Liite 1 Vuokrahakemus

 

Maa-alueen vuokrasopimus liittyen edelliseen kenttäasiaan. Ok.

screen-shot-2016-12-07-at-9-43-323 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle maa-alueen vuokraamisesta Lassilan liikuntapuiston yhteydestä POHU Areena Oy:lle (pdf) (html)

Liite 1 Vuokrahakemus

 

Pohjois-Haagan Urheilijat ry (FC Pohu) maanvuokrasopimus tekonurmikenttää varten. Ok.

MERELLISET PALVELUT

1 Ourit-saaren veneilytukikohdan tarveselvityksen hylkääminen (pdf) (html)

Jatkoa kevään suureen Ouritsaari-draamaan.

 Liikuntalautakunta on huhtikuun kokouksensa jälkeen ohjeistanut liikuntavirastoa turvaamaan Ouritsaaren puuvenetelakan toiminnan ja siellä säilytettävien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden puuveneiden kunnostus- ja huoltomahdollisuudet sekä saareen syntyneen puuveneyhteisön säilymisen. Puuvenetelakan toiminnan jatko estää liikuntaviraston läntisen venesatamatukikohdan siirron Sompasaaresta Ouritsaareen, joten tukikohtaa ollaan parhaillaan siirtämässä tilapäiseen sijoituspaikkaan Rajasaareen. Pysyvän tukikohdan sijoitusmahdollisuuksia selvitetään yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa

Hyvä että selvitetään ja on tärkeää, että tämä paikka löytyy mahdollisimman nopeasti. Lautakunnan ohjeistus oli kyllä sisällöltään sellainen, että ensisijaista oli turvata toimintaedellytykset telakalle ja puuveneiden huoltamiselle jossain ja toissijaisesti Ouritsaaressa. Mutta jos nyt ollaan päädytty siihen tulokseen, että puuveneet pysyvät Ouritsaaressa ja mereellinen tukikohta tulee johonkin muualle niin ei sekään huono asia ole. Merellisen tukikohdan loppusijoituspaikan suhteen toivottavasti kolmas kerta toden sanoo.

HALLINTOPALVELUT

Screen Shot 2016-12-07 at 10.07.11.png1 Liikuntalautakunnan lausunto Kuninkaantammen lammenrannan asemakaavaehdotuksesta (nro 12401) (pdf)(html)

 

Entisen juomaveden puhdistukseen käytetyn tekoaltaan ja täyttömaan paikalle rakennetaan uusi asuinalue Keskuspuiston reunaan ja alueelle tulee uimaranta ja ulkoilumaja. Joukkoliikenteestä vastaa runkolinja 560.

Asemakaavan muutos mahdollistaa teollisuus- ja laitosalueen muuttamisen viihtyisiksi puukerrostalokortteleiksi ja virkistysalueeksi joukkoliikenteen runkolinjan 560 varteen. Juomavedenpuhdistukseen aiemmin käytetty tekoallas kunnostetaan virkistyskäyttöön ja sen ympärille varataan puisto- ja liikunta-alueita sekä uimaranta ja rakennusala ulkoilumajalle.

Esittelijän lausunnosta voisi aivan hyvin poistaa lauseen

Liikuntalautakunta kuitenkin suhtautuu kaavaluonnokseen varauksella sen johdosta, että lammen muuttaminen uimarantakelpoiseksi tarkoittaa, että siellä tulee olla ylläpidosta vastaavaa henkilökuntaa, pukukopit, wc:t, jätehuolto ym. Puistolammella ei ole näitä vaatimuksia.

Uimarannan kustannusvaikutukset tulevat selville lausunnosta jo muutenkin.

Screen Shot 2016-12-07 at 10.16.34.png2 Liikuntalautakunnan lausunto Vuosaaren Meri-Rastilan täydennysrakentamisen asemakaavan muutoksesta (pdf)(html)

 

Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti liikuntapalveluiden osalta alueen kehittämisen tavoitteena on ollut laajentaa urheilualue koko Vuosaarta palvelevaksi monipuoliseksi urheilualueeksi, johon erilaisten kenttien ja huoltotilojen lisäksi tulee melontakeskus ja uimaranta.

Alueen lounaiseen reunaan ohjeellisella pallokentän merkinnällä osoitetut kentät eivät ole toteutuneet eikä suunnitelmia niiden toteuttamiseen ole tällä hetkellä. Ison Kallahden puiston kalliometsän alueen jatko kehittäminen puistona on perustelua.

Ok.

3 Liikuntatoimen uudisrakennus- ja perusparannusmäärärahojen käyttösuunnitelman tarkistaminen (pdf) (html)

Lautakunta päätti muuttaa vuoden 2016 talousarviokohdan 80708 alakohtien välistä jakoa, tarkistaa käyttösuunnitelmaa ja oikeuttaa liikuntaviraston käyttämään tileillä olevia määrärahoja liitteenä olevan taulukon mukaisesti.

Alakohta 80708. Just mun lempialakohta. Liitteenä ei kyllä ole taulukkoa, mutta kai tämä sitten on ok kuitenkin.

 4 Kuntalaisen valitus liikuntaviraston toiminnasta vakiovuoroja jaettaessa (pdf) (html)

Liite 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 32 k.)

 

Ok.

5 Liikuntalautakunnan kevätkauden 2017 kokousajat (pdf)(html)

Päätöshistoria (pdf) (html)

Nyt vielä kun muistaisi merkitä nämä kalenteriin – syksyn kokouspäivien merkitseminen unohtui ja nämä ovat tulleet aina vähän puskista. Liikuntalautakuntakauden olisi muuten pitänyt päättyä alun perin vuoden vaihteeseen, mutta kuntavaalien siirtämisen vuoksi saa vielä käydä istumassa bonuskokouksissa aina ensi kesäkuuhun asti.

Sen jälkeen toivottavasti istutaankin seuraavat neljä vuotta kaupunginvaltuustossa!

Liikuntapaikkarakentamisen ikiliikkuja

Vuoden 2012 talousarvion valmistelun yhteydessä  Helsingin kaupunginhallitus kehotti tekemään kokonaisselvityksen kaupungin liikuntatoimesta. Selvityksen toteutti Ramboll Management Consulting oy ja se julkaistiin marraskuussa 2011. Raportissa todetaan Helsingin ”liikuntakonsernin” koostuvan liikuntavirastosta ja sen hallinnoimista toiminnoista; liikuntapalveluita tuottavista säätiöstä ja yhtiöistä, jotka ovat kaupunkikonsernin hallinnassa ja yhteisöistä, jotka saavat kaupungin avustuksia.

screen-shot-2016-11-18-at-11-37-01
Helsingin kaupungin liikuntakonserni.

Liikuntaviraston toimintaa ohjaa poliittisesti vielä tämän valtuustokauden loppuun liikuntalautakunta (jonka jälkeen se siirtyy uuden kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen). Kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt puolestaan hallinnoidaan kaupunginhallituksen konsernijaoston kautta. Raportin johtopäätöksissä todetaan:

Liikuntalautakunnan asema ja rooli kaupungin liikuntatoimen ohjaamisessa koetaan heikoksi. Liikuntatoimen kokonaisuus hajautuu usean erityyppisen toimijan (virasto, yhtiöt, säätiöt) välille eikä toimijoiden välisiä rooleja ja niihin liittyviä velvoitteita ole riittävän yksiselitteisesti määritelty. Tämä heikentää merkittävästi liikuntalautakunnan mahdollisuuksia liikuntakonsernin kokonaisuuden ohjaamisen.

..ja kehittämiskohteissa linjataan:

Liikuntatoimen konserniohjauksen tehostamisessa tulisi pyrkiä painottamaan liikunnan substanssiin perustuvaa konserniohjausta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikuntapalveluja tuottavien kaupunkiyhtiöiden, säätiöiden ja kaupungin välillä tulisi määritellä tarkemmin eri toimijoiden väliset roolit ja velvoitteet. Tämä mahdollistaisi strategioiden tehokkaamman toimeenpanon sekä kustannustehokkuuden tehokkaamman seurannan ja vertailun. Selvityksen tekijöiden mukaan roolien ja velvoitteiden tulisi perustua täsmällisiin ja velvoittaviin asiakirjoihin – perustuen joko kaupungin olemassa oleviin tai kehitteillä oleviin toimintamalleihin tai mahdollisesti erillisiin liikuntatoiminnan substanssiin pohjautuviin palvelusopimuksiin kaupungin ja kaupunkiyhtiöiden tai säätiöiden välillä. Lisäksi selvityksen tekijöiden mukaan liikuntaviraston roolia liikuntakonsernin substanssijohtamisessa tulisi vahvistaa.

Raportin julkaisusta on nyt kulunut viisi vuotta, eikä ehdotettuja toimenpiteitä ole kaupungin hallinnossa edistetty mitenkään. Käytännössä tilanne on edelleen sama kuin raportin kirjoittamishetkellä. Näin on siitä huolimatta, että meneillään olevan kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä olisi ollut luontevaa esimerkiksi siirtää kaupungin liikuntapalveluita tuottavien yhtiöiden ja säätiöiden hallinta uuden kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan alaisuuteen.

Käytännössä nykyinen järjestelmä toimii niin, että konsernijaoston alaisuudessa toimivien organisaatioiden päätöksenteko tapahtuu niiden hallituksissa ja johtokunnissa ja liikuntatoimen mahdollisuus ohjata niitä kaupungin yleisen liikuntastrategian mukaisesti on rajallinen. Liikuntalautakunta kuitenkin tukee näitä organisaatioita omasta budjetistaan laitosavustusten kautta. Toisin sanoen, liikuntalautakunnan tehtävänä on jakaa rahaa, mutta se ei käytännössä voi juurikaan vaikuttaa siihen mihin rahat käytetään. Raportin mukaan:

Ongelmaksi haastatteluissa nostettiinkin jaetun laitosavustuksen eräänlainen ”vastikkeettomuus”. Kaupunkisäätiöillä ja -yhtiöillä ei ole sopimuksellista velvollisuutta ajaa liikuntastrategian mukaisia tavoitteita eikä jaetulle tuelle ole asetettu ehtoja.

Yleisen hallinnollisen sekavuuden lisäksi nykyiseen tapaan johtaa kaupungin liikuntakonsernia liittyy myös konkreettisia ongelmia.

screen-shot-2016-11-18-at-12-03-57

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2012 435 miljoonan euron vuotuisesta investointikatosta, jolla on pyritty hillitsemään kaupungin menoja. Investointikaton vaikutuksesta liikuntatoimen investointimäärärahat ovat vuoden 2019 huippuvuodesta leikkaantuneet melkein puoleen ja invesointibudjetin koko on edelleen hitaasti pienentymässä. Nykyinen määräraha ei riitä kattamaan edes viraston hallinnoimien kiinteistöjen peruskorjaustarvetta ja tästä johtuen uusien liikuntapaikkojen rakentaminen on viime vuodet ollut olematonta.

Muiden älyvapaiden piirteiden lisäksi, investointikatto ei kuitenkaan koske kaupunkikonserniin kuuluvia säätiöitä ja osakeyhtiöitä. Lisäksi liikuntalautakunnan myöntämien laitosavustusten ehtojen mukaan lainojen korot ja lyhennykset ovat avustuskelpoisia kuluja.  Tämän vuoksi on päädytty tilanteeseen, jossa kaupunki lainoittaa edullisilla lainoilla kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden liikuntapaikkainvestointeja urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta ja lopulta maksaa myös lainat pois laitosavustusten kautta. Tällä tavalla ollaan nyt esimerkiksi rakentamassa Kaarelan uutta harjoitusjäähallia ja peruskorjaamassa Töölön Urheilutaloa. Lautakunnan kokouksen (17.11. 2016) päätösesityksen mukaan: 

Kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden laitosavustusten tarve on voimakkaassa kasvussa. Olympiastadionin lisääntynyt laitosavustustarve ilman peruskorjauksen aiheuttamia pääomakuluja on vuosittain 800 000 – 1 000 000 euroa vuosina 2016 – 2019. Töölön Urheilutalon peruskorjaus lisää Urheiluhallit Oy:n laitosavustustarvetta 90 000 euroa vuonna 2017, mutta vuosina 2018 – 2021 jo arviolta 820 000 – 870 000 euroa vuodessa. Helsingin Liikuntahallit Oy:n laitosavustustarve lisääntyisi tämän rakennushankkeen johdosta arviolta n. 225 000 eurolla vuodessa.

Tämä on tietenkin tavallaan näppärä tapa kiertää kaupungin investointikattoa taikomalla investointeja käyttötalouden puolelle ja siten saada uusia liikuntapaikkoja kaupunkiin. Käytännössä kuitenkin tästä aiheutuu kaksi konkreettista ongelmaa.

Ensinnäkin, liikuntatoimen käyttötalouteen ei ole ainakaan toistaiseksi osoitettu talousarvioissa riittävästi lisärahaa kasvavia laitusavustuksia kattamaan. Tulevina vuosina tämä tulee tarkoittamaan sitä, että laitosavustuksia joudutaan rajaamaan, joka tulee johtamaan mahdollisesti vakaviin talousongelmiin liikuntakonserniin kuuluvissa säätiöissä ja yhtiöissä jotka ovat oletettavasti tehneet investointilaskelmat olettaen, että lainanhoitokuluihin tullaan saamaan rahaa laitosavustusten kautta. Toinen vaihtoehto on, että rahat kasvaviin laitosavustuksiin haetaan liikuntatoimen budjetin muilta momenteilta, mikä puolestaan tulee heikentämään liikuntaviraston liikuntapalveluja ja -paikkoja.

Toiseksi, liikuntakonsernin aikaisemmin kuvaillusta hallintomallista johtuen se, mitä rakennetaan ja minne on siirretty näppärästi poliittisen kontrollin ulkopuolelle eri osakeyhtiöiden hallituksiin ja operatiiviseen johtoon. Ainakin minulle on epäselvää, kenen etua tämä kehitys palvelee. Yksinkertaisella kaupunkilaisjärjellä ajatellen olisi paljon selkeämpää, että kaupunki itse päättäisi ja rahoittaisi liikuntainvestoinnit avoimen poliittisen päätöksenteon kautta ilman rahojen kierrättämistä rahastojen ja laitosavustusten kautta.

Liikuntalautakunta 17.11.

LIIKUNTAJOHTAJA

4 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koskien Helsingin liikuntahallit Oy:n lainahakemusta Kaarelan harjoitusjäähallin rakentamiseksi (pdf) (html)

 

screen-shot-2016-11-16-at-18-15-38
Kaarelan uusi jäähalli.

Viime toukokuussa käsiteltiin lautakunnassa tontin vuokraamista uutta Kaarelan jäähallia varten ja nyt on vuorossa lainahakemus Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta. Kaarelaan ollaan siis rakentamassa uutta jäähallia, jonka tarkotus on korvata Konalan tilapäiseksi tarkoitettu halli. Jääaika Helsingissä ei siis varsinaisesti lisäänny.

Päätösesityksessä todetaan:

Kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden laitosavustusten tarve on voimakkaassa kasvussa. Olympiastadionin lisääntynyt laitosavustustarve ilman peruskorjauksen aiheuttamia pääomakuluja on vuosittain 800 000 – 1 000 000 euroa vuosina 2016 – 2019. Töölön Urheilutalon peruskorjaus lisää Urheiluhallit Oy:n laitosavustustarvetta 90 000 euroa vuonna 2017, mutta vuosina 2018 – 2021 jo arviolta 820 000 – 870 000 euroa vuodessa. Helsingin Liikuntahallit Oy:n laitosavustustarve lisääntyisi tämän rakennushankkeen johdosta arviolta n. 225 000 eurolla vuodessa.

Käytännössä siis kaupunkikonserniin kuuluva Helsingin liikuntahallit oy ottaa lainaa kaupungilta (ja yksityiseltä rahoittajalta) ja maksaa sen takaisin ajan myötä kaupungilta saamillaan laitosavustuksilla. Onhan tämäkin tietenkin yksi tapa kierrättää rahaa.

Ok.

5 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Helsingin Olympiastadionia koskevan vuokrasopimuksen muuttamisesta (pdf) (html)

Liite 1 Vuokrasopimuksen lisälehti

Kaupungin päätöksenteon ajoittaista kimurranttiutta kuvaa hyvin tämä esityksen ensimmäinen lause:

Liikuntalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus myöntäisi liikuntalautakunnalle oikeuden muuttaa liikuntaviraston ja Stadion-säätiön välistä vuokrasopimusta seuraavin ehdoin:

Pidennetään vuoteen 2028 voimassa olevaa vuokrasopimusta vuoteen 2035 asti ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevaksi 12 kuukauden irtisanomisajalla. Syynä on rahoitukselliset syyt Olympiastadionin peruskorjaukseen liittyen. Päätösesityksessä olisi ollut  hyvä mainita mistä alueesta on kyse. Mutta menköön, ok.

 

6 Liikuntatoimen vuoden 2016 irtaimen omaisuuden perushankintamäärärahojen käyttösuunnitelman hyväksymistä ja käyttöoikeuden myöntämistä koskevan päätöksen osittainen muuttaminen (pdf) (html)

Merelliset palvelut ovat saaneet hankittua määrärahojen käyttösuunnitelman mukaiset varusteet halvemmalla kuin alun perin kuviteltiin, joten rahaa jäi yli melkein 65 000 €. Näillä määrärahoilla on tarkoitus hankkia:

mopoauto, työkaluja, hitsauslaitteet, pöytäsirkkeli, kalusteita, maastoajoneuvo sekä traktrorin lisälaitteita.

Mopoauto!  Ei pitäisi ainakaan kaupungin CO2 -päästörajojen ylittyä.

SISÄLIIKUNTAPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan lausunto valtuutettu Tuomo Valokaisen valtuustoaloitteeseen koskien uimahallien aukioloaikojen pidentämistä (pdf) (html)

Liite 1 Allekirjoitettu, Valokainen Tuomo ym. valtuustoaloite Kvsto 31.8.2016 asia 26

 

Tuomo Valokainen on ehdottanut, että uimahallit olisivat nykyistä pidempään auki. Liikuntaviraston ja Urheiluhallit oy:n mukaan:

Helsingin uimahallien kävijämäärät laskevat nykyisellään merkittävästi klo 20 jälkeen. Liikuntaviraston ja Urheiluhallit Oy:n näkemyksen mukaan uimahallien aukioloaikojen jatkaminen pitkälle iltaan toisi huomattavia lisäkustannuksia henkilöstökulujen osalta, eikä siihen ole varauduttu käytettävissä olevien resurssien ja budjetin puitteissa.

Käytännössä tulisi siis kalliiksi, eikä palvelisi kovinkaan montaa kaupunkilaista.

Ok.

ULKOLIIKUNTAPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Tuomarinkylän Ratsastuskoulu Oy:n ratsastustallien korjaus- ja rakennushanketta koskevasta lainahakemuksesta (pdf) (html)

Liite 2 Ratsastuskoulun hankesuunnitelma.pdf

 

Tuomarinkylän ratsastuskoulun tallirakennus ei täytä vuonna 2014 voimaan tulleita EU-säädöksiä karsinakokojen osalta ja pitää peruskorjata. Tätä varten haetaan lainaa urheilu-ja ulkoilulaitosrahastosta. Tuomarinkylän alueen ratsastustoimintaan on viime vuosina investoitu huomattavasti ja on hyvä että toiminta siellä jatkuu. Myös se, että EU-säädökset tässä tapauksessa oletettavasti parantavat eläinten hyvinvointia on positiivinen juttu.

Ok.

MERELLISET PALVELUT

1 Veneiden talvisäilytys Helsingissä raportin ja selvityksen hyväksyminen (pdf) (html)

Liite 1 Raportti_Veneiden_talvisailytys_Helsingissä

Veneiden talvisäilytys, tuo lempiaiheeni. Vaikka itse veneen omistaja olenkin, on kyllä vaikea keksiä vähemmän tuottavaa tapaa käyttää Helsingin rajallista tonttimaatta kuin käyttää sitä veneiden parkkipaikkana vajaan puolen vuoden ajan. Kaikesta siitä mitä Liikuntavirasto tekee, tämä on ehkä eniten se osa-alue, joka voitasiin aivan huoletta jättää markkinoiden hoidettavaksi.

Nyt on isolla työryhmällä kuitenkin pohdittu veneiden talvisäilytyksen tulevaisuutta ja konsultilta tilattu selvitys. Tässä mennään:

Helsingissä olevissa venesatamissa oli vuoden 2016 alussa noin 12 650 venepaikkaa sekä lähes 7 100 veneiden talvisäilytyspaikkaa. Hyväksytyissä lainvoimaisissa asemakaavoissa ja valmistelussa olevissa uusissa asemakaavoissa olevat maankäytön muutokset huomioiden tulee venesatamien venepaikkojen määrä kasvamaan vuoteen 2030 mennessä noin 2 100 venepaikalla 14 750 venepaikkaan. Samaan aikaan veneiden talvisäilytyspaikkojen määrän nettopoistuma tulee olemaan noin 1 800 talvisäilytyspaikkaa ja talvisäilytyspaikkojen määrä vuoteen 2030 mennessä laskemaan noin 5 300 paikkaan.

Sitten suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

screen-shot-2016-11-16-at-18-59-05

  • Veneiden talvisäilytyksen ja talvitelakoinnin mahdollisuuksien huomioiminen maankäytön suunnittelussa

Raportin mukaan kaupungin kaavoitusprosessia tulisi kehittää siten että talvisäilytystarve otettaisiin huomioon uusia kaavoja laadittaessa. Ei pitäisi. Helsinkiin tarvitaan kipeästi tonttimaata ja asuntoja ja yleiskaavassa on juuri tehty kipeitä ratkaisuja monen eri alueen kuten Tuomarinkylän, Keskuspuiston ja Malmin lentokentän suhteen. Tämän jälkeen olisi kyllä lähinnä rikollista kaavoittaa alueita hiekkakentiksi veneiden säilyttämistä varten. ”Helsingissä yksityisen talvisäilytystoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa lisäksi maapohjan verrattain korkea hinta.” No shit Sherlock. Ei jatkoon.

  • Alueiden rinnakkais- ja vuorottaiskäyttö

Tässä on ehkä jo vähän enemmän järkeä. Kesällä muussa käytössä olevia kenttiä voisi käyttää talvella veneiden talvisäilytykseen. Kun sopivat kohteet on kartoitettu niin mikä ettei. Tosin en usko että tällaisia vajaateholla käytettyjä alueita kovin paljoa kaupungin alueella on.

  • Tilapäiset talvisäilytysalueet

Tilapäisiksi alueiksi ehdotetaan esimerkiksi Malmin lentokenttää ennen kun rakennustyöt alkavat. Tämä ei ole huono ajatus.

  • Pienemmille veneille osoitettavat uudet ja uudenlaiset talvisäilytysalueet

Trailerilla helposti kuljetettavia veneitä voitaisiin kuljettaa kauemmaksi teollisuusalueille talvisäilytykseen ja isommat ja vaikeammin liikuteltaville jäisi tilaa lähempää. Joo, mutta. Tässä raportissa tunnutaan jotenkin unohtavan kokonaan että vene on kuitenkin kulkuväline, jonka perimmäinen funktio on liikkua paikasta toiseen. Olisiko helpompaa niin pienille kuin suurille veneille ajaa ne sulan veden aikaan talvisäilytykseen jonnekin missä maa ei ole yhtä kallista – Hangosta Loviisaan ulottuvalta ranta-alueelta luulisi löytyvän tilaa ihan kaikkien helsinkiläisten veneiden säilyttämistä varten. Miksi niiden pitäää olla talvisäilytyksessä juuri 00-alkuisten postinumeroiden alueella?

  • Olemassa olevien talvisäilytysalueiden sekä venesatamien tausta-alueiden käytön tehostaminen

Tehostaminen on aina hyvä juttu. Voisiko pieniä veneitä laittaa telineillä vaikka päällekkäin?

HALLINTOPALVELUT

1 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle koskien Rastilan leirintäalueella sijaitsevan kartanon siirtämistä liikuntalautakunnalta kiinteistölautakunnan hallintaan(pdf) (html)

Liite 1 Rastilan_kartano_ratu41917.pdf

Rakennuksessa on ravintola, ravintoloitseminen ei ole liikuntaviraston keskeinen tehtävä -> kiinteistölautakunta hoitakoon. Ok.

 

2 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Nuorten yhteiskuntatakuu -hankkeen (NYT-liikunta) käyttämättä jäävän määrärahan siirtämisestä vuodelle 2017 (pdf) (html)

Siirretään käyttämättä jäänyt erityismääräraha vuodelle 2017. Ensi vuoden talousarviota tehtäessä tähän siirtoon varauduttiin jo niin, että talousarvioon saatiin siirreltyä rahat NYT-toiminnan jatkumiseen syys-joulukuulle kun tällä rahalla saadaan toimintaa pyöritettyä alkuvuosi.

3 Liikuntatapahtumien avustusperusteiden vahvistaminen vuodelle 2017 (pdf) (html)

Ok.

4 Helsingin liikuntatoimen avustusten myöntöperusteet ja hakuohje vuodelle 2017 (pdf) (html)

Liite 1 Hakuohje 2017

 

Vuodeksi 2016 liikuntavirasto uudisti koko kansalaistoiminnan avustuksensa ja nyt tehdään hienosäätöä saatujen kokemusten perustella. Toiminta- ja tilankäyttöavustusten hakuprossessia kevennetään edelleen. Ok.

Make Politics Great Again

1.1 Die Welt ist die Gesamtheit der Tatsachen, nicht der Dinge.

– Ludwig Wittgenstein

Valtiotieteilijä Benedict Anderson kuvaili klassikkoteoksessaan Kuvitellut yhteisöt –Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua niitä historiallisia ja teknisiä kehityksiä, jotka loivat edellytykset nykyisen kaltaisten  kansallisvaltioiden muodostumiseen ja lopulta modernien liberaalien demokratioiden syntymiseen.

Yksi keskeinen moottori tässä kehityksessä oli Gutenbergin keksimän painokoneen myötä syntynyt printtikapitalismi, joka loi kansallisvaltioihin yhteisen kaikkien ymmärtämän kansallisen kielen ja ennen kaikkea yhteisen väylän poliittiselle diskurssille kirjojen ja sanomalehtien avulla. Printtikapitalismi ja myöhemmin radio, televisio ja muut massaviestimet loivat sen yhteisen jaetun kansallisen ymmärryksen ja todellisuuden, jonka puitteissa läntiset demokratiat ovat toimineet viimeisen reilun sadan vuoden ajan.

Vuonna 2016 on käyty jo kahdet historialliset vaalit, joiden tulokset ovat olleet asiantuntijoille ja osin jopa vaalien voittajille järkytys. Ensin kesäkuussa Isossa-Britanniassa brexit-kansanäänestyksessä Euroopan unionista eroa haluavat voittivat ja tänä aamuna maailma on herännyt todellisuuteen, jossa seuraava Yhdysvaltain presidentti on Donald Trump. Kumpaakaan näistä tuloksista on perinteisen poliittisen viisauden avulla vaikea ymmärtää.  Molemmille kampanjoille oli yhteistä myös se, että sosiaalista mediaa käytettiin kampanjointiin ennen näkemättömällä tavalla, kuten myös se että suhtautuminen perinteiseen andersonilaiseen massamediaan oli äärimmäinen kriittinen ja ajoittain jopa vihamielinen. Tutkija Vyacheslav Polonski analysoi brexit-somekampanjointia seuraavasti:

Remain lost the battle online long before it lost the political battle on the ground. The overwhelming Leave sentiment across all social networking platforms was consistent and undeniable, yet many Remain supporters chose to ignore the voice of the Internet as something that has no connection with the real political world. They believed that Britain would never vote to leave the EU and discounted social media as a playground for trolls and teenagers…

Social media has changed the nature of political campaigning and will continue to play a key role in future elections around the world. As more and more people spend a significant proportion of their everyday lives online, social media is becoming a more powerful force to assist and influence the spread of political ideas and messages. What the EU referendum has taught us is that this accelerating technology is open to all and can be used to shape the public agenda and drive social change — for better or for worse.

Kaikkine puutteineen ja ongelmineen perinteinen printti- ja massamediakapitalismi on kuitenkin luonut kansakunnaksi kutsutulle kuvitteelliselle yhteisölle jonkinlaisen yhteisen käsityksen empiirisestä todellisuudesta, josta eri poliittiset ryhmittymät ovat vetäneet erilaisia johtopäätöksiä ja josta lähtöisin ne ovat asettaneet omia tavoitteitaan sen muuttamiseksi.

Sosiaalinen media on muuttanut tätä asiantilaa radikaalisti: erilaiset poliittiset ryhmittymät ovat eristäytyneet ideologisiin kupliinsa ja omiin empiirisiin todellisuuksiinsa. Ennen kaikkea Facebookiin on syntynyt lukuisia sivustoja, jotka tuottavat loppumattomana virtana ”uutisia” ja analyysejä, jotka New York Times Magazinen John Herrmanin mukaan:

Such news exists primarily within users’ feeds, its authorship obscured, its provenance unclear, its veracity questionable. It exists so far outside the normal channels of news production and distribution that its claims will go unchallenged.

Yhdysvaltain vaalituloksen seuraamisen vuoksi lyhyiden yöunien ja tuloksen aiheuttaman eksistentiaalisen ahdistuksen seurauksena tämä aamuna omat mietteeni ovat olleet aika synkkiä. Tänä aamuna, kun EU on edelleen keskellä mahdollisesti sen historian suurinta kriisiä kun Brexitin vaikutukset alkavat vasta hitaasti selvitä, on maailma samalla herännyt uuteen todellisuuteen jossa Yhdysvaltain presidentiksi on nousemassa rasismilla, misogynialla ja väkivallalla ratsastava tosi-tv-tähti.

Pessimisti minussa juuri nyt kysyy voiko demokratia sellaisena kuin me sen olemme oppineet tuntemaan selvitä tästä uudesta lukemattomista erilaisista some-todellisuuksista koostuvasta maailmasta.

Optimisti minussa uskoo, että nyt, enemmän kuin aikoihin, tarvitaan tasa-arvoon, ihmisyyteen ja tutkittuun empiiriseen todellisuuteen pohjautuvaa politiikka. Ja siksi haluan itse olla sitä tekemässä. Maailma muuttuu kun sitä muutetaan – nyt pitää pysähtyä miettimään mitkä ovat ne uudet keinot jotka toimivat tässä uudessa todellisuudessa.