Pohjois-Helsingin Vihreät ry on asettanut minut ehdolle Vihreiden puoluevaltuuskuntaan. Puoluevaltuuskunta päättää Vihreiden keskeisistä poliittisista linjanvedoista, puolueen budjetista ja muun muassa hyväksyy puolueen uudet jäsenyhdistykset. Uusi puoluevaltuuskunta valitaan kesäkuussa puoluekokouksessa Tampereella.
Ehdokasesittelyni alla:
Olen 41-v. helsinkiläinen it-asiantuntija ja tutkimusjohtaja.
Lähdin politiikkaan vuonna 2010, koska haluan olla rakentamassa sellaista Suomea, jossa on tilaa kaikille suomalaisille ihonväristä, etnisestä alkuperästä tai muusta huolimatta. Olen ollut kahdesti ehdolla kuntavaaleissa ja kuulunut Mäkelänrinteen uintikeskuksen hallitukseen, liikuntalautakuntaan ja -jaostoon, tietotekniikkajaostoon ja digitalisaatiotoimikuntaan.
Mielestäni puolueen keskeisen tavoitteen tulee olla murtautuminen lopullisesti yhdeksi maan suurista puolueista. Villen puheenjohtajakausi ja historiallinen kuntavaalitulos tarjoavat tähän loistavat lähtökohdat.
Vihreiden pitää tarjota vaihtoehto, jossa syrjäytymistä torjutaan panostamalla koulutukseen ja ennaltaehkäisevään sosiaali- ja nuorisotyöhön. Painopisteen pitää olla ihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä, ei vain ongelmien laastaroinnissa.
Haluan, että päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon eikä asiantuntijoita sivuuteta ”kaiken maailman dosentteina”.
Käsillä on nyt viimeiset hetket ymmärtää, ettei aikamme suurin uhka ole terrorismi, turvapaikanhakijat, monikulttuurisuus tai edes nouseva kansallismielisyys vaan ilmastonmuutos.
Nyt se on sitten käsillä. Tämän valtuustokauden ja samalla koko liikuntalautakunnan historian viimeinen kokous. Kesäkuun alusta uusi valtuusto aloittaa työnsä ja hallintouudistus astuu voimaan.
LIIKUNTAJOHTAJA
4 Liikuntalautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2016 arviointikertomuksesta (pdf)(html)
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen liikuntatoimen lasten ja nuorten liikuntapalveluissa ja avustusten jaossa. Seikkaperäinen ja hyvä lausunto, jossa todetaan samoja asioita, joista olen itsekin kirjoittanut muun muassa täällä. Ok.
5 Liikuntatoimen vuoden 2017 talousarvion toteutumisennusteet (pdf)(html)
Esittelijän käsityksen mukaan näköpiirissä ei ole seikkoja, joiden vuoksi liikuntavirasto ei saavuttaisi tulotavoitettaan ja pysyisi menoraamissa eli ennusteen mukaan talousarvion sitova toimintakate toteutuu. Liikuntavirasto ennustaa ylittävänsä koko vuoden tulotavoitteensa (16 476 000e) hieman yli 0,9 milj. eurolla, jolloin tulokertymä olisi noin 17,4 milj. euroa. Vastaavasti menoraamin (-79 923 000e) arvioidaan ylittyvän vajaalla 0,6 milj. eurolla. Toimintakate toteutuisi noin 0,35 milj. euroa talousarvion toimintakatetta parempana.
Liikuntastrategian päätavoitteiden toteutumisen keskiarvo asteikolla 1–5 on 4,05, eli aika hyvin ollaan onnistuttu. Heikoin osa-alue on ”Helsingin ja sen kaupunginosien viihtyvyyden sekä vetovoimaisuuden lisääminen”: 3,42 ja paras ”Liikunnan kansalaistoiminnan aktivoiminen ja liikuntaseurojen avustusten myöntämisperusteiden uudistaminen”: 4,60.
Kaupunginosien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämisen suurin haaste on ollut viraston investointimäärärahojen leikkaaminen, mistä olen blogissakin toistuvasti kirjoittanut. Vaikea edistää viihtyvyyttä liikuntapalveluilla kun ei ole rahaa niitä rakentaa. Ok.
ULKOLIIKUNTAPALVELUT
1 Lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin Palloseura ry:n/ HPS Areenat Oy:n Paloheinänkentän rakennus- ja perusparannushanketta koskevasta lainahakemuksesta (pdf)(html)
Lainahakemus Paloheinänkentän toisen vaiheen rakentamista ja nappulakentän peruskorjausta. Ok.
Zippyn päivitetty laajentumissuunnitelma
2 Talin liikuntapuiston alueella sijaitsevaan Seikkailupuisto Zippy Oy:lle vuokrattuun maa-alueeseen tehtävä muutos käyttöoikeusalueen osalta (pdf)(html)
Paljon julkistakin keskustelua herättänyt hanke seikkailupuisto Zippyn laajentamiseksi. Paikalliset asukkaat vastustivat alkuperäistä suunnitelmaa sillä perusteella, että se vaikuttaisi isoon osaan Munkkivuoren lähimetsää. Viraston ja Zippyn välisten neuvottelujen jälkeen yrittäjä on muuttanut laajentumissuunnitelmaa oleellisesti niin, että isompi osa metsää jää koskemattomaksi. Uusi suunnitelma tuo uudet radat lähemmäksi olemassa olevia. Viraston ja Zippyn välinen maa-alueen vuokrasopimus päivitetään uuden suunnitelman mukaiseksi.
Seikkailupuisto on ollut suosittu liikuntapalvelu ja Helsingin tulee olla yrittäjäystävällinen kaupunki, johon halutaan perustaa uusia yrityksiä ja luoda palveluja kaupunkilaisille. Mielestäni yrittäjä on tullut esimerkillisellä tavalla vastaan suunnitelman uusimisessa ja nykyisellään laajeneminen sovittaa yhteen puiston ja alueen asukkaiden toiveet. Ok.
HALLINTOPALVELUT
1 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Vuosaaren liikuntapuiston hankesuunnitelman hyväksymisestä (pdf)(html)
Vuosaaren liikuntapuiston rakentaminen on edennyt jähmeästi ja nyt olisi vihdoin tarkoitus saada se valmiiksi. Eihän tässä kiire ole, Vuosaaren asuinaluehan on vasta parisenkymmentävuotta vanha.
Liikuntapuiston rakentaminen on edennyt vuoden 2007 jälkeen hitaasti. Vuosina 2009–2011 liikuntapuistoon rakennettiin kaksi kumirouhetekonurmikenttää, kentät 1 ja 2. Kenttä 2 on lämmitetty ja siten ympärivuotisessa käytössä. Kentän 2 tekonurmipinnan uusiminen on vuoden 2017 työohjelmassa erillisenä hankkeena (hanke 61155 01 002), sillä nurmi ei ole kestänyt käyttöä. Kentät 3, 4 ja 5 ovat toteuttamatta, samoin liikuntapuistoon kuuluva pysäköintikokonaisuus. Myös liikuntapuiston reunat ja käytävät ovat kesken. Alue on yleisilmeeltään epäsiisti ja keskeneräinen.
Tavoitteena on rakentaa liikuntapuisto valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Valmis liikuntapuisto tulee olemaan painottunut jalkapalloon. Liikuntapuistoa täydentää laaja ulkotoiminta-alue, jossa on skeittiparkki, katukoripalloa, rullalätkää ja ulkokuntosalilaitteita. Pukusuojat sijaitsevat jäähallin yhteydessä, Jääkenttäsäätiöltä vuokratuissa tiloissa. Pukusuojia on kahdeksan kappaletta. Tiloissa on myös henkilöstön sosiaali- ja pukutilat.
Vuoden 2018 talousarviota laadittaessa uuden kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan pitää varautua siirtämään investointirahaa lisää puiston toteuttamiseen 1,8 miljoonaa euroa.
2 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Jätkäsaaren liikuntapuiston hankesuunnitelman hyväksymisestä (pdf)(html)
Rakennusohjelmassa Jätkäsaaren liikuntapuistolle on varattu yhteensä 7,8 milj. euroa vuosille 2019 – 2023. Jostain pitäisi tulevien päättäjien kaivaa reilut 5 miljoonaa lisää että puisto saadaan toteutettua suunnitellun mukaisena.
Esirakennetaan tontti Saaristolaivuriyhdistys ry:tä varten. Ilman tätä telakka-aluetta iso osa Helsingin saaristoon suuntautuvasta reittiliikenteestä olisi uhattuna.
Oulunkylän liikuntapuiston huoltorakennus on tulossa käyttöikänsä päähän ja peruskorjaustarve on kiirellinen. Rakennuksen alakertaan tulee lisää kuivaus- ja säilytystilaa varusteille ja yläkertaan liikuntatiloja.
Hankkeelle pitäisi varata 4,9 miljoonaa euroa investointisuunnitelmassa. Ok.
Liittyy tuetun käytön tuen lakkaamiseen ja sen vaikutukseen tilanteessa, jossa aikaisemmin tuki on maksettu yhdistyksen omistamalla kiinteistöyhtiölle ja uuden tilankäyttöavustuksen myötä yhdistykselle. Minulle jää hieman epäselväksi miten asia olisi pitänyt rapotoida, joten tästä pitää varmaan keskustella.
Käsittelyssä on tapahtunut virhe. Hakemuksen käsittelyssä katsotiin, ettei seuran laji ole kuulunut avustettavien piirin. Yhdistys kuuluu kuitenkin Suomen Wushu-liiton kautta Olympiakomiteaan, joten ehto täyttyy.
Ok.
9 Helsingin Kanoottiklubi ry:n oikaisuvaatimus koskien liikuntalautakunnan päätöstä tilankäyttöavustuksista 23.3.2017 (pdf)(html)
Kanoottiklubi on ilmeisesti raportoinut toimintansa vajaavaisesti ja siksi tilankäyttöavustus on laskenut aikaisemmasta. Ok.
10 Helsingfors Badminton Club r.f:n oikaisuvaatimus koskien liikuntalautakunnan myöntämiä toiminta-avustuksia ja tilankäyttöavustuksia vuonna 2017 (pdf)(html)
Hakija on ilmeisesti tallentanut oman hakemuksensä tiedot avustusjärjestelmästä Google Driveen pdf-tiedostona, mutta unohtanut lähettää sen sähköisessä asioinnissa. Mahdollista teknistä ongelmaa ei ole voitu löytää, joten ei voida kuin hylätä hakemus.
Ok.
13 Herakles ry:n oikaisuvaatimus liikuntalautakunnan yhdistyksen avustuskelpoisuuden myöntämistä koskevaan päätökseen (pdf)(html)
Selvittelyn yhteydessä ilmeni, että yhdistyksen puheenjohtaja oli kuitenkin lähettänyt sähköpostitse liikuntavirastoon tiedon siitä, että heillä oli vaikeuksia liittää avustushaussa vaaditut liitteet sähköisessä asioinnissa. Tämä sähköpostiyhteydenotto on liikuntavirastossa jäänyt huomioimatta ja näin ollen valmistelussa on tapahtunut virhe.
Ok.
14 Ylhäs ry:n oikaisuvaatimus koskien liikuntalautakunnan päätöstä tilankäyttöavustuksista (pdf)(html)
Perussuomalaisten kansanedustaja, entinen puolueen varapuheenjohtaja ja nuorisojärjestön puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala julkaisi tänään vallan erikoisen blogikirjoituksen.
Peruskaava oli tuttu aika monesta perussuomalaisten uhriutumisspektaakkelista. ”Perinteistä avioliittokäsitystä” puolustaneita kiusattiin tasa-arvoista avioliittolakia ajaneiden taholta.
perinteistä avioliittokäsitystä monipuolisesti puolustavat tahot joutuivat suoranaisen vihan, pilkan ja ivan kohteiksi. Kyse oli homorummutuksesta, jolla yritettiin vaientaa kaikki kulttuurinen, historiallinen ja älyllinen argumentointi sukupuolineutraalisuutta vastaan.
Sitten ”kovimmat homofanaatikot” pyrkivät riistämään Saarakkalan mielestä lakimuutostaneiden sananvapauden ilmeisesti vain olemalla eri mieltä. Ja lopulta ”monet pienet ja isot yritykset katsoivat asiakseen yhtyä homorummutukseen”.
Palkkaisivatkohan nämä yritykset töihin julkisesti homoavioliittoja vastustavia henkilöitä vai syrjisivätkö ne heitä (vai pitäisikö sanoa: niitä?)? Sen verran kovaksi homorummutus yltyi, että en voi ainakaan itse olla enää varma, miten nuo homorummuttaneet yritykset toimisivat. Oliko noiden yritysten työntekijöillä mahdollisuus näkyvästi ottaa kantaa homoavioliittoja vastaan, koska heidän oma työnantajansa katsoi tärkeäksi osallistua poliittiseen vaikuttamiseen homorummutukseen yhtyen? Mukanahan oli jopa pörssiyrityksiä.
Lopulta päädytään maalailemaan apokalyptisia tulevaisuusvisiota. Yhteiskunnallinen koheesio on uhattuna kun eduskunnassa käsiteltiin aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista ja siitä äänestettiin ihan normaalin parlamentaarisen prosessin mukaisesti.
Rasismi on potentiaalinen uhka yhteiskunnalliselle koheesiolle, mutta homorummutus ei, sillä homorummutus on jo uhannut ja uhkaa parhaillaankin yhteiskunnallista koheesiota. Toivottavasti ilmiö saadaan kuriin tai laantuu, nyt kun homorummuttajat ovat saaneet, mitä ovat halunneet. Jäljet kuitenkin pelottavat.
Lopulta tulikin sitten se kaikkein erikoisin kohta tässä purkauksessa. Saatteella ”mahdollisen poliittiseen mielipiteeseen perustuvan syrjinnän osalta tarkkiltavat yritykset/yhteisöt” lueteltiin kaikki yritykset, aatteelliset järjestöt ja muut organisaatiot, jotka olivat julkisesti asettuneet tukemaan kansalaisaloitetta.
Kiteytettynä siis Perussuomalaiset nimisen aatteellisen järjestön puheenjohtajistoon kuuluva kansanedustaja kritisoi, tuomitsee ja asettaa ”tarkkailtavien listalle” aatteellisia järjestöjä ja yksityisessä omistuksessa olevia yrityksiä, joiden näkemys yhdessä poliittisessa kysymyksessä poikkesi Saarakkalan omasta ja tämän taustayhteisön näkemyksestä. Saarakkala esittää värikkäin sanankääntein miten hänen mielipiteenvapauttaan, sananvapauttaan ja oikeutta poliittiseen toimintaan tärkeiksi katsomiensa tavoitteiden puolesta on pyritty rajoittamaan samalla laittamalla mustalle listalle organisaatioita, jotka ovat käyttäneet mielipiteen- ja sananvapauttaan ja oikeuttaan poliittiseen toimintaan tärkeiksi katsomiensa tavoitteiden puolesta.
Fasismia ja sen aatehistoriaa tutkinut Columbia-yliopiston emeritusprofessori Robert Paxton kuvailu artikkelissaan Five Stages of Fascismfasististen liikkeiden keskeisiä yhtenäisiä piirteitä seitsemän kohdan listalla. Kohdat 2 ja 3 kuuluivat seuraavasti:
• the belief that one’s group is a victim, a sentiment that justifies
any action, without legal or moral limits, against its enemies, both internal and external;
• dread of the group’s decline under the corrosive effects of individualistic liberalism, class conflict, and alien influences;
Paxtonin analyysin valossa ei ole lainkaan liitoiteltua sanoa, että Saarakkalan näkemykset lähenevät vähintäänkin jonkinlaista protofasismia ulkoisen uhan lietsonnalla, ryhmän sisäisen uhriuden julistamisella ja pelottelulla yhteiskunnallisen koheesion murenemisesta liberaalien homorummuttajien toiminnan seurauksena. Hallituspuolueen kansanedustajan kynästä lähteneenä tämä on vähintään huolestuttavaa.
Joskus poliittiset mielipiteet ja näkymykset ovat yhtä aikaa niin vakavia ja niin järjettömiä, että ainoa mahdollinen vastareaktio niihin on huumori. Saarakkalan tekstistä ei kannata provosoitua, järkyttyä tai edes lähteä argumentoimaan sitä vastaan asiaperusteisesti. Ainoa järjellinen tapa on pysyä rauhallisena ja jatkaa homorummutusta. Vaikka näin:
Palautettiin viime kokouksessa valmisteluun papereissa olleen teknisen virheen vuoksi. Nyt pitäisi olla asiat kunnossa. Ok.
SISÄLIIKUNTAPALVELUT
1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Ville Ylikahrin ym. valtuustoaloitteesta koskien Yrjönkadun uimahallin pitämistä auki myös kesäisin (pdf)(html)
Ylikahri et al. tekivät aloitteen jolla Yrjänkadun uimahallia oltaisiin pidetty auki myös kesäisin. Erittäin hankalaa, koska henkilöstön kesälomat ja teknisen- ja kassahenkilökunnan siirtyminen keskaudeksi maauimaloihin. Johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä selvitetään voidaanko pidentää juhannukseen.
Tästä voitaisiin ehkä tulevaisuudessa tehdä joku kesä pilotti, jossa kesäkaudella Yrjönkaudun lipun hintaa nostettaisiin niin, että aukioloaikaa voidaan pidentää kustannusneutraalisti. Kesällä siellä kävisi varmasti paljon muun muassa turisteja, joilta voidaan vähän enemmänkin rahaa ottaa.
ULKOLIIKUNTAPALVELUT
1 Maa-alueen vuokraaminen Kurkimäen liikuntapuiston alueelta Itä-Helsingin Jalkapalloareenat Oy:lle (pdf)(html)
Itä-Helsingin Jalkapalloareenat Oy:lle vuokrataan Kurkimäestä alue tekonurmikenttää varten. Ok.
2 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Kivikon Koiraurheilukeskus Oy:n agilityharrastukseen ja muuhun koiraurheiluun soveltuvan liikuntahallihankkeen lainahakemuksesta (pdf)(html)
Kivikkoon halutaan rakentaa ympärivuotiseen käyttöön soveltuva koiraurheilutoimintaan soveltuva halli. Haetaan puolen miljoonan euron lainaa yhteensä vajaan puolentoista miljoonan hankkeelle urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta. Maa-alueen vuokrausta on jo esitetty kh:lle.
Ok.
3 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Leo Straniuksen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee ympärivuotista pyöräilyreittiä pohjoisen Keskuspuiston läpi (pdf)(html)
Leo Straniuksen aloite ympärivuotisesta pyöräreitistä pohjoisen Keskuspuiston läpi. Nyt Kuninkaantammentie muutetaan talvisin latureitiksi. Tämä muutettaisiin pyöräreitiksi ja ladut korvattaisiin muualla.
Viraston mukaan:
Liikuntalautakunnan mielestä Kuninkaantammentietä ei tule muuttaa talvikunnossapidettäväksi reitiksi, vaan säilyttää se talvella hiihtokäytössä. Reitillä liikkuu talviaikaan keskimäärin kaksi kertaa enemmän hiihtäjiä kuin reitillä liikkuu kesäaikaan kävelijöitä, lenkkeilijöitä ja pyöräilijöitä.
Vaihtoehtoisen reitin rakentaminen linjalla Pitkäkoski – Paloheinän maja pidentää hiukan talvipyöräreittiä Kuninkaantammesta Jakomäen suuntaan, mutta on mm. turvallisuusasiat huomioon ottaen parempi ratkaisu. Pitkäkoski – Paloheinän majan välinen reitti on tarkoitus toteuttaa mm. uusimalla hiihtosiltoja niin, että hiekoitetut talvikunnossapidettävät reitit ja hiihtoladut kulkevat risteyksissä eri tasossa.
Lausunnossa ei mainita milloin tuo vaihtoehtoinen reitti mahdollisesti syntyisi, tästä pitää keskustella ja lisätä lausuntoon jotain.
HALLINTOPALVELUT
1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Emma Karin ym. valtuustoaloitteesta Helsingin osallistumisesta Luonnonlahjani satavuotiaalle luonnonsuojelukampanjaan (pdf)(html)
Liikuntalautakunta näkee kannatettavana ja myönteisenä Helsingin kaupungin osallistumisen ”Luonnonlahjani satavuotiaalle” -luonnonsuojelukampanjaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Puhdas ja monimuotoinen luonnonympäristö tärkeä kaikille suomalaisille monipuolisen virkistyskäytön, ekologisen kestävyyden ja matkailun merkittävyyden takia. ..valitaan kohteet Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015–2024 kohteiden joukosta ja painottaa sellaisia kohteita, joiden kohdalla edellä mainitut seikat täyttyvät..
Ok.
2 Liikuntaviraston venesatamayksikön väistötilojen huoltorakennuksen rakentamisen tilaaminen (pdf)(html)
Rajasaaren merellisen tukikohdan väistötilat alkavat syntyä. Valitaan halvimman tarjouksen tehnyt.
3 Liikunnan palvelukokonaisuuden liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakojärjestys ja -perusteet (pdf)(html)
Viime vuonna käyttöönotettuja jakoperusteita päivitetään Helsingin uutta hallintomallia vastaaviksi, ei oleellisia sisällöllisiä muutoksia.
Tiivistetysti seuraava:
1. Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan omat palvelut ja hankkeet
2. Yleisövuorot
3. Helsinkiläiset liikuntapainotteiset koulut ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemia
4. Helsinkiläiset muut koulut ja päiväkodit sekä eläkeläisryhmät
5. Muut käyttäjät
Arkipäivisin klo 16 eteenpäin sekä viikonloppuisin:
1. Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan omat palvelut ja hankkeet
2. Yleisövuorot
3. Helsinkiläiset liikunta- ja urheiluseurat, liikunnallista nuorisotyötä tekevät yhdistykset sekä taiteen perusopetusta taiteen perusopetuksesta annetun lain ja asetuksen sekä opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestävät yhteisöt
4. Helsinkiläiset muut yhteisöt, yritykset ja yksityishenkilöt
Vakiovuorojen jaossa käyttäjäryhmien sisällä painotetaan seuraavia perusteita:
– Etusijalla lasten ja nuorten toiminta
– Käyttäjävuoroissa lasten ja nuorten toiminta sijoitetaan alkuillan tunteihin ja aikuisten toiminta loppuiltaan
– Toiminnan luonne ja laajuus, aktiiviharrastajien määrä
– Liikuntalajien ja –muotojen sekä kilpailutoiminnan eri tasojen vaatimusten huomioiminen mahdollisuuksien mukaan
– Lajien monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tukeminen
– Liikunnan kansalaistoiminnan aktivoiminen
– Terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentämiseksi toteutettava toiminta
– Paikallisuus, liikuntapaikan läheisyys
4 Koulujen liikuntasalien ilta- ja vapaa-ajan käyttövuorojen jakojärjestys ja -perusteet (pdf)(html)
Koulujen liikuntatilojen hallinta siirtyy ilta- ja viikonloppukäytön osalta liikuntavirastoon. Käytännössä samat prioriteetit kuin muualla.
Äänet on laskettu ja vaalikampanjasta on jäljellä enää yksi asia.
Ennen tarkastuslaskentaa lopullinen äänimäärä jäi 445 ääneen, mikä on paljon vähemmän kuin olin toivonut ja uskonut. Edellisistä kuntavaaleista äänimäärä nousi vain 95. Viimeisestä varavaltuutetun paikasta jäätiin 21 ääntä. Syitä on varmaan monia. Näissä vaaleissa Vihreillä oli Oulunkylässä peräti neljä ehdokasta ja alueen vihreät äänet jakautuivat. Yleisesti pormestarivaalikuvio näytti suosivat vihreitä nais- ja toisaalta kokoomuslaisia miesehdokkaita. Ja jotain olisi itse pitänyt osata tehdä paremmin. Seuraavaksi pitää miettiä mitä se voisi olla.
Mutta se yksi asia.
Kiitos.
Kiitos jokaiselle 445 äänestäjälle. Kullakin meillä on vain yksi ääni ja sen saaminen on suuri luottamuksen osoitus.
Kiitos Ilanalle, jota olen kohtuuttomasti laiminlyönyt viimeiset viikot ja joka on joutunut kantamaan lähes kaiken vastuun perheen arjesta.
Kiitos Elenalle, joka tehokkaasti ja määrätietoisesti veti kampanjaani kaiken muun työ- ja perhekiireiden keskellä ja joka jaksoi aina tsempata ja kannustaa. Myös pettymyksen hetkellä.
Kiitos Janille, Danille ja Akille, joiden rautainen ammattitaito teki minun osuudestani paljon helpompaa.
Kiitos Mohammedille, joka tarvittaessa auttoi lasten vahtimisessa aina silloin kun sitä tarvittiin.
Kiitos Elenalle, Niklakselle, Tuomakselle, Timolle, Tatulle, Rasselle, Samuelille, Tommille, Terhille, Maxille, Janille ja Mohammedille, jotka jakoivat tai luukuttivat minun vaaliesitteitäni.
Kiitos kaikille kahdellekymmenelle ihmiselle, jotka lahjoititte rahaa kampanjaani, näiden joukossa Timo, Teemu, Teemu, Kalle, Aleksi ja Lauri, jotka ovat antaneet luvan nimensä mainitsemiseen.
Kiitos kaikille niille lukemattomille henkilöille, jotka kannusti, tsemppasi, suositteli, tuki, auttoi. Somessa ja tosimaailmassa.
Kiitos.
I feel a very unusual sensation – if it is not indigestion, I think it must be gratitude. –Benjamin Disraeli
Tilastokeskuksen julkaiseman Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2015 -tilaston mukaan 87 % kaikista suomalaisista käyttää internetiä ja 68 % käyttää sitä useita kertoja päivässä. Yleisimmin käytetään sähköpostia (81%) ja pankkipalveluita (80%).
Julkisten verkkopalvelujen kohdalla tilanne ei ole Suomessa kuitenkaan vielä kovin ruusuinen. Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2014 julkaiseman katsauksen mukaan olemme sähköisessä hallinnossa maailman 10. kehittynein valtio, mutta kansalaisten käyttöön tarkoitettujen julkisten sähköisten palvelujen tuottamisessa (“online service delivery”) vasta sijalla 19, selvästi muun muassa Viroa ja Ranskaa jäljessä.
Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat Valtiovarainministeriön mukaan noin kolmanneksesta kaikista julkisista sähköisistä palveluista. Suurin osa olemassa olevista järjestelmistä on keskittynyt tiedottamiseen (44 %) ja 34 % jonkin asian vireille saattamiseen (esimerkiksi tiedon raportointi tai hakemuksen jättäminen). Vain pieni osa palveluista mahdollistaa jonkin kokonaisen toimenpiteen suorittamisen alusta loppuun verkossa.
Suomessa siis valtaenemmistö kansalaisista on jo verkossa ja käyttävät erilaisia sähköisiä palveluja, mutta julkiset sähköiset palvelut vain laahaavat kehityksestä jäljessä. Vastuu tästä on isolta osalta kunnissa.
Isojen organisaatioiden kuten kuntien virastojen sisäiset prosessit ovat yleensä muotoutuneet pitkän ajanjakson kuluessa ja valitettavan usein palvelevat pikemminkin organisaation sisäisiä tarpeita kuin sen asiakkaita. Jos uusissa tietojäjestelmähankkeissa lähdetään vain digitalisoimaan näitä olemassa olevia sotkuisia ja raskaita toimintamuotoja, saadaan aikaiseksi vain digitaalista sotkua. Siksi jokaisen tietojärjestelmähankeen pitäisi uudistaa myös organisaation prosesseja niin, että ne saadaan ensisijaisesti palvelemaan organisaation asiakkaita ja ulkoisia sidosryhmiä.
Sen sijaan silloin, kun palvelun lopullisten käyttäjien tarpeet ja odotukset selvitetään ennen palvelun suunnittelun aloittamista ja käyttäjiä osallistetaan varsinaisten palvelujen suunnittelussa, ei päädytä enää tilanteeseen, jossa uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii kymmenkohtaisen paperiohjeen.
Jos tulen valittua reilun viikon päästä kunnanvaltuustoon teen kaikkeni sen eteen että kaupungin uusia sähköisiä palveluja rakennetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:
Mammuttimaisten vuosia kestävien suurhankkeiden sijaan tehdään useita pieniä hankkeita ketterästi, nopeasti ja edullisesti.
Saatetaan uudet palveluaihiot mahdollisimman nopeasti helsinkiläisten käytettäväksi minimum viableproduct-periaatteella.
Palveluiden jatkokehityksestä päätetään todellisilta käyttäjiltä saadun palautteen ja käyttökokemuksien pohjalta. Big design up fronttuhlaa rahaa ja aikaa.
Kaikki viisaus ja osaaminen ei löydy Helsingin kaupungin sisältä: kaupungissa syntyneen datan ja palvelujen jakaminen muun yhteiskunnan käyttöön julkisten ohjelmointirajapintojen kautta synnyttää uusia innovaatioita ja palveluja jotka hyödyttävät kaikkia
Ja lopuksi ehkä tärkein pointti: kaikkea ei pidä sähköistää. Usein tulee vastaan tilanteita, jossa harvoin käytettyjen monimutkaisten toimenpiteiden tai prosessien hoitaminen on edelleen kustannustehokkainta ihmisvoimin ilman erityistä tietojärjestelmää. On asioita joiden automatisointi vain ei kannata. Ja on asioita, joissa kuntalaisen pitää voida kohdata asiansa hoitamiseksi toinen ihminen. Sähköisistä palveluista ei saa muodostua muuri kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden väliin.
Ne ajat, jolloin palvelujen sähköistäminen tarkotti paperilomakkeiden muuttamista verkkolomakkeiksi olivat kymmenen vuotta sitten. Helsingissä on korkea aika siirtyä eteenpäin ja ryhtyä rakentamaan moderneja sähköisiä palveluja, jotka lähtevät kuntalaisten oikeiden arkielämän ongelmien ratkaisemisesta.
Kunnallisen päätöksenteon daily grind ei pysähdy kaiken vaalihössötyksenkään keskellä. Huomenna on taas lautakunnan kokous. Jokakeväisiä perusjuttuja, eli järjestöavustukset.
LIIKUNTAJOHTAJA
4 Liikuntatoimen toimintakertomus vuodelta 2016 (pdf)(html)
Liikuntatoimen osalta vuosi 2016 meni hienosti. Uudet avustusten myöntöperusteet otettiin käytöön, liikuntapaikoilla yli 10 miljoonaa kävijää, EasySport- ja FunAction-toiminnan kävijämäärät kasvussa ja kaikki koulut on saatu Liikkuviksi kouluiksi.
Huomionarvoisa tapahtuma oli myös se liikuntaviraston pitkäaikaisen johtaja Anssi Rauramon jääminen eläkkeelle. Toivotetaan Anssille liikunnallisia eläkepäiviä.
SISÄLIIKUNTAPALVELUT
1 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Lateppo Oy:n pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen muuttamiseksi (pdf)(html)
Tapanilan urheilutalosäätiön omistama Lateppo Oy haluaa rakentaa Puistolan Palloiluhallin yhteyteen kokonaan uuden liikuntatilan ja saneerata olemassa olevia tiloja. Tontin vuokrasopimusta halutaan pidentää, että investoinnit olisivat mahdollisia. OKM vaatii avustuspäätöksissä vähintään 15 vuotta jäljellä olevaa vuokra-aikaa.
Ok.
2 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Tapanilan Urheilutalosäätiön pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen muuttamiseksi (pdf)(html)
1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Paavo Arhinmäen ym. aloitteesta lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi (pdf)(html)
Arhinmäen aloitteessa puhutaan lasten ja nuorten liikuntaharrastusten hintojen noususta ja todetaan syiksi muun muassa liikuntapaikkojen vuokrien nousu ja kuntien tuen väheneminen seuroille. Helsingin liikuntaviraston osalta nämä eivät kyllä varsinaisesti pidä paikkaansa. Muuten aloite on kyllä aikalailla sellaista vaaleja varten tehtävää bostailua enemmän kuin mitään järkevää. Koko pitkän tekstin pihvi on lopulta: ”Helsingin kaupunki laatii selvityksen lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien parantamisesta”.
Lausunnossa asiaa pidetään tärkeänä ja kannatetaan selvityksen tekemistä ja valitellaan aikataulun kiireellisyyttä. Ajan säästämiseksi, tässä minun selvitykseni mitä seuraavan valtuuston pitäisi tehdä ja paljon se suurin piirtein maksaisi:
Lisätään liikuntatoimen budjettiin rahat NYT-liikunnan vakiinnuttamiseksi nykyisen määräaikaisen rahoituksen päätyttyä vuoden 2017 loppuun. Noin 200 k€
Lisätään FunActionin rahoitusta niin, että toiminta saadaan levitettyä koko kaupungin alueelle. Noin 150 k€
Nostetaan liikuntaseurojen tilankäyttöavustusten nykyistä 5,4 M€ määrärahaa. Tällä on seurojen talouden kannalta selkeästi oleellisin merkitys. Vaikka noin 10 % 6 M€. (600k€)
Edullisinta liikkuminen seuroille on edelleen viraston omissa tiloissa. Valitettavasti viraston investointibudjettia on leikattu rajusti. Huippuvuonna 2009 rahaa oli miltein 18,5 nyt noin 10 M€. Siirretään investointiraamin sisällä noin 5 M€ rahaa liikuntatoimeen. Tällä saa noin yhden uuden liikuntahallin vuodessa kasvan Helsingin uusille asukkaille ja lisäksi peruskorjattua olemassa olevia mestoja.
Så där. Noin kuusi miljoonaa euroa lisää rahaa liikuntaan. Noin 0,1% Helsingin kaupunkin koko budjetista.
Nuoremman poikani koulun Oulunkylän ala-asteen ympärillä pyörii aamuisin hurha liikennehärdelli. Vaikka koulun viereisen Norrtäljentien pääväylän varteen on tehty erityisiä pysäköintipaikkoja oppilaita kouluun autolla tuovia vanhempia varten, tukkii autoliikenne myös viereiset Teinintien ja Kinkeripolun alkupään. Kapeilla pihateillä on sekaisin peruuttavia ja kääntyviä autoja ja pieniä koululaisia reppuineen.
Oulunkylän ala-aste. Oppilaiden kouluunjättämistä varten varatut parkkipaikat näkyvät kuvassa Norrtäljentien varrella. Todellisuudessa autohärdelli pyörii koulun etelä- ja länsipuolella Teinintiellä ja Kinkeripolulla.
Varsinkin alakouluikäisten oppilaiden kohdalla koululaisen koulumatkan kulkutavan päättävät pääasiassa oppilaiden vanhemmat. Aalto-yliopiston tutkijan Anna Brobergin mukaan:
Kaupungistumisen mukanaan tuoma lisääntyvä liikenne saa aikuiset usein kuljettamaan lapsensa kouluun ja harrastuksiin autolla, mikä osaltaan lisää liikenteen määrää ja heikentää siinä mielessä turvallisuustilannetta kaduilla entisestään…
Vanhempien mielikuvat lastensa itsenäiseen liikkumiseen liittyvistä riskeistä perustuvat harvoin realistiselle arviolle riskin toteutumisen todennä- köisyydestä. Lapsille ja nuorille kannattaisikin antaa liekaa ja ymmärtää, että erilaisten vakavien onnettomuuksien todennäköisyys on hyvin pieni. Liikkumattomaan elämäntapaan liittyviin terveysriskeihin ja autonkuljettajana hukattuun aikaan sen sijaan kannattaisi suhtautua vakavasti.
Oppilaita kouluun tuovat siis hyvää tarkoittavat vanhemmat, jotka pelkäävät liikenteen vaaroja niin paljon, että luovat lisää lapsia vaarantavaa liikennettä. Lopputulokset ovat radikaaleja: tukholmalainen kaupunkisuunnittelun tohtori Alexander Ståhle jakoi twitterissä tänään aika pysäyttävän tilaston:
94% of Swedish children walked to school 1980, 77% 2000, 30% 2007. This is unsustainable unhealthy urban development. https://t.co/5x8bqleuSX
Tammikuussa 2017 Turun yliopistossa julkaistiin Janne Kulmalan ja Ville Riihimäen pro gradu -työ”Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys viides- ja kahdeksasluokkalaisten fyysiseen toimintakykyyn”. Tutkimuksessa selvitettiin kolmen eri länsisuomalaisen koulun oppilaiden (n=219) koulumatkan kulkutapoja. Aktiivisesti (kävellen, pyöräillen tai esimerkiksi potkulautailemalla) koulumatkansa kulki 36,1 % oppilaista ja passiivisesti (esimerkiksi autolla) 63,9 %.
Fyysisesti aktiivisten koulumatkojen hyödyt lasten terveydelle ovat merkittävät. Ne auttavat päivittäisten lasten ja nuorten 1–2 tunnin liikuntasuosituksen saavuttamisessa. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että koulumatkansa pyöräilevät nuoret ovat notkeampia, heillä on parempi lihaskestävyys sekä aerobinen kapasiteetti. Aktiivinen koulumatkaliikkuminen on lisäksi yhteydessä alhaisempaan painoindeksiin ja erään tutkimuksen mukaan vaikuttaa positiivisesti toiminnanohjaukseen ainakin murrosikäisillä tytöillä.
Kärjistäen voisi sanoa, että nykyisin autoilemme lapsiamme sairaiksi. Tähän pitää saada muutos. Kysymys on viime kädessä siitä, haluammeko alla olevan kaltaisen tulevaisuuden. Vai sellaisen, jossa aktiivinen koulumatkaliikunta tekee helsinkiläisistä lapsista terveempiä ja parempikuntoisia.
Ensimmäiseksi: tarvitaan kaupunki- ja liikennesuunnittelua, joka kannustaa koululaisten vanhempia jättämään henkilöauton pihaan ja kulkemaan itse työmatkat julkisilla kulkuvälineillä tai lihasvoimin esimerkiksi pyörällä. Kun vanhemmat eivät itse autoile työmatkojaan, ei lapsiakaan tule vietyä autolla kouluun. Yleiskaavassa hahmoteltu raideliikenneverkko on iso askel tämän saavuttamiseksi. Tarvitaan myös ruuhkamaksut ja investointeja pyöräilyinfrastruktuuriin täytyy jatkaa. Koulujen ympäristöjen vähenevä autoliikenne lisää lasten ja ennen kaikkea näiden vanhempien turvallisuuden tunnetta ja antaa lapsille aktiiviseen koulumatkaan. Lisäksi kaikessa kaupunkisuunnittelussa pitäisi ottaa käyttöön liikuntavaikutusten arvionti.
Toiseksi: nopealla aikataululla tehdään vähintään kaikkien kaupungin alakoulujen ympäristöistä liikenneturvallisuusselvitys ja ryhdytään toimiin, jotka rajoittavat (ei-välttämätöntä) henkilöautoliikennettä koulujen välittömässä läheisyydessä. Käytännössä esimerkiksi Oulunkylän tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että autoliikennettä Teinin- ja Norrtäljentien risteyksessä rajoitetaan. Autoliikenne alueen kiinteistöistä voidaan hoitaa myös muita reittejä pitkin.
Kolmanneksi: aloitetaan hanke, jolla koulujen käytäntöjä ja asenteita muutetaan aktiiviselle koulumatkaliikkumiselle myönteisemmiksi. Joitain vuosia sitten olin kirjoittamassa Vihreiden valtuustoaloitetta, jonka tavoitteena oli useiden koulujen koulumatkapyöräilykieltojen kumoaminen. Aloitteeseen annetussa lausunnossa todetaan:
Koulujen järjestyssäännöissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä. Järjestyssäännöt eivät voi kuitenkaan sisältää määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Järjestyssäännöissä ei voida kieltää oppilaiden tulemista pyörällä kouluun.
Vaikka pyöräilyä ei siis voida kieltää, valitettavan monessa alakoulussa suhtautuminen siihen on hyvin nuivaa. Toisen poikani koulussa opettajat ja rehtori olivat pelotelleet oppilaat mahdollisilla pyörien rikkoutumisilla ja varastamisilla niin tehokkaasti, etteivät oppilaat uskaltaneet pyöräillä kouluun. Koulun mukaan koulun pihalla ei myöskään ollut tilaa polkupyörille vaan pyöriä piti säilyttää kauempana koulun pihan ulkopuolella.
Koulun tehtävän pitää olla oppilaiden terveyden kannalta hyödylliseen arkiliikuntaan kannustaminen, ei sen hankaloittaminen.
Vastaukset annettiin liukusäätimellä niin, että 0 tarkoitti eri mieltä ja 100 samaa mieltä.
Esittely
Vihreä poliitikko Helsingin liikuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston varajäsen.
Helsingissä koulujen ryhmäkoot esimerkiksi yläkouluissa ovat olleet viime vuodet keskimäärin alle 20 oppilasta, mikä kansallisessa vertailussa on suhteellisen vähän.
Viime vuosina on myös tutkimuksissa osoitettu, ettei koulun tai ryhmän koko suoraan vaikuta oppilaiden oppimistuloksiin eikä siksi ryhmäkokojen mekaaninen pienentäminen välttämättä ole tehokkain tapa parantaa koulujen oppimistuloksia. Paljon oleellisempaa olisi arvioida yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla sitä, millaisessa ryhmässä tämä oppii parhaiten. Osalle lapsista suuret ryhmät sopivat hyvin, osa tarvitsee pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta.
Laadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaammaksi tavaksi tasoittaa koulutuksen sosio-ekonomista epätasa-arvoa.
Terveellinen sisäilma on koululaisten perusoikeus. Helsingin taloustilanne on kuitenkin varsin vahva ja koulutilojen kunnostus onnistunee ilman veronkorotuksiakin.
Kaupungin kasvaessa pitää huolehtia siitä, että uudet koulu- ja muut julkiset rakennukset rakennetaan niin laadukkaasti, ettei ainakaan uusia sisäilmaongelmia pääse syntymään.
Homekoulujen korjaamista varten Helsingin investointikattoa pitää kehittää. Tällä hetkellä se hidastaa jopa kaupungille rahaa tuottavien investointien tekemistä. Uusien asuntojen ja liiketilojen kaavoittamisella saatavilla tuloilla on mahdollista rahoittaa koulujen remontteja ja muita julkisia rakennushankkeita.
Eritystä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan pääsääntöisesti aivan hyvin sijoittaa ihan tavallisten lähikoulujen ja -päiväkotien ryhmiin kun vain huolehditaan oppilaiden tarvitsemien tukitoimien riittävyydestä. Ympäristö jossa on erilaisia lapsia on eduksi niin erityistä tukea tarvitseville kuin ilman tukea pärjäävillekin lapsille.
Suomessa perustus- ja uskonnonvapauslaki turvaavat ihmisten oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia ja turvaavat näiden yhdyskuntien oikeuden toimintamahdollisuudet. Poliittisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta tai tarvetta estää ihmisten uskonnonharjoittamista ja eri uskontokuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.
Koska kaupunki on vuokrannut ja myynyt tontteja muille uskonnollisille yhteisöille, ei ilman hyviä perusteita ole mahdollista olla tekemättä sitä myös moskeijarakennusta varten.
Kävelykeskustaa voidaan laajentaa kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan niin, että helpoin ja nopein tapa matkustaa sinne on aina joukkoliikenne. Myös ruuhkamaksujen käyttöönotto auttaa kävelykeskustan laajentamisessa.
Joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät ole pääasiallinen syy sille, että ihmiset valitsevat henkilöauton joukkoliikenteen sijaan. Helsingissä maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymistä selvitettiin jo vuonna 2008 ja selvityksen tulokset eivät olleet kovin positiivisia. Uudistus ei juuri vähentäisi yksityisautoilua ja lisäisi julkisen sektorin kuluja miltei 200 miljoonaa euroa mikäli palvelutaso halutaan pitää nykyisen kaltaisena.
Tehokkaampi tapa saada ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä on parantaa joukkoliikenteen palveluja.
Ruuhkamaksut parantaisivat Helsingin liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, parantaisivat ilmanlaatua ja lisäisivät joukkoliikenteen käyttöä. Liikenneministeriön laskelmien mukaan ne ovat myös kustannustehokas järjestelmä. Ilman niitä kaupunkiin pitäisi rakentaa jättiristeyksiä ja moottoriteitä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa tai liikenne lamaantuisi täydellisesti vuoteen 2035 mennessä. Ja kaiken lisäksi, valtaosa helsinkiläisistä on ruuhkamaksujen kannalla.
Tonttimaa suuressa ja kasvavassa kaupungissa on liian kallista pidettäväksi melunsuojapajupusikkona.
Kaupunkibulevardien rakentamisessa tulee edetä vaiheittain niin, että ensimmäisenä bulevardisoidaan Vihdin- ja Tuusulantie ja sen jälkeen muut. Tämä minimoi hankkeiden liikenteelle aiheuttamat ongelmat ja mahdollistaa aiemmista toteutuksista opittujen asioiden soveltamisen myöhemmissä hankkeissa.
Keskustatunneli on järjettömän kallis investointi, joka vain lisäisi yksityisautoliikennettä siirtämällä Helsingin keskustaan liikennettä, joka muuten kiertäisi sen ja aiheuttaisi keskusta-alueen ilmanlaadun heikkenemistä.
Keskustatunnelin rakentaminen on mahdollista mielestäni siinä tapauksessa että se toteutetaan täysin yksityisillä varoilla niin, että myös taloudellisen riskin kantaa yksityiset sijoittajat. Kokoomuslaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan (HS 3.1. 2017) esittämässä mallissa mahdolliset tuotot keräisivät yksityiset sijoittajat mutta investoinnin riskit kantavat veronmaksajat. Tämä ei ole hyväksyttävissä.
Tiivis kaupunkirakentaminen julkisen liikenteen äärelle on kustannustehokasta ja säästää ympäristöä. Tornitaloja pitää kuitenkin sijoittaa niin, ettei kaupungin ”skyline” esimerkiksi mereltä katsottaessa muutu oleellisesti.
90-luvun laman keskeinen opetus oli, että lyhytnäköiset leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista tulevat pitkällä tähtäimellä huomattavan kalliiksi. Talouden suhdanteista johtuvat julkisen talouden alijäämät voidaan hoitaa muuten.
Vanhuksilla on oltava oikeus asua siellä, minkä he kokevat parhaaksi. Jos vanhus haluaa asua kotonaan, kuten useimmat kuitenkin tekevät, oikea ratkaisu on parantaa kotihoidon palveluja, ei siirtää vanhusta palvelukotiin.
Kasvavaa kotihoidon tarvetta voidaan myös hillitä kehittämällä uusia vanhusten asumismuotoja. Esimerkiksi erilaisissa ryhmäasumismuodoissa vanhukset voivat asua itsenäisesti omissa asunnoissaan kuitenkin lähellä tarvitsemiaan palveluja.
Nykyisin ihmisen terveys on vahvasti riippuvainen hänen sosio-ekonomisesta asemastaan: varakas mies elää keskimäärin 13 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Terveyskeskusmaksujen poistaminen on oleellinen askel tämän eron kiinnikuromiseksi. Muiden terveydenhuollon maksujen maksukattojen yhdistämistä tulosidonnaisesti pitäisi myös harkita. Maksukatot pitäisi yhdistää niin, että se edistäisi ennen kaikkea pienituloisten asemaa.
Maakuntahallinnosta on mahdollista kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta sopivan kokoinen hallinnollinen yksikkö.
Vaikka sote-palveut siirtyvätkin maakunnalle, pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyminen tuottaisi muita etuja nykyistä järkevämmän kaavoituksen, kaupunkirakenteen suunnitelun, joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittelun muodossa. Ihmisten arkea lähellä olevissa asioissa päätöksentekoa pitää tuoda lähemmäksi esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen avulla.
Suora pormestarinvaali olisi hyvä ja demokraattinen tapa valita kaupungin tärkeimmät vallankäyttäjät.
Ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus päättää elämästään silloin, kun kärsimys on kohtuutonta.
Maltillinen alkoholipolitiikan vapauttaminen on perusteltua. Pienpanimoille pitää antaa oikeus myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille. Lisäksi järjestelmä, jossa Alkossa olisi mahdollista järjestää pientä ”annostelua” eli koemaistaa esimerkiksi viinejä ennen ostopäätöstä olisi hyvä uudistus.
Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen jälkeen katkeava perusturva on täysin oikeusvaltioperiaatteen vastainen tilanteessa, jossa turvapaikanhakija on tehnyt päätöksestä valituksen oikeuslaitokseen eikä päätös siksi ole edes lainvoimainen.
Tilanteessa, jossa päätös on oikeuskäsittelynkin jälkeen kielteinen mutta turvapaikaa hakeneen henkilön palautus lähtömaahan ei onnistu, kuten tällä hetkellä erityisesti irakilaisten osalta on käynyt, olisi kaikin tavoin järkevämpää myöntää lyhytaikainen tilapäinen oleskelulupa, joka mahdollistaisi esimerkiksi työnteon. Ennen hallituksen tekemiä maahanmuuttopoliittisia päätöksiä näin toimittiinkin.
Hallituksen politiikan seurauksena on nyt luotu maahan ryhmä ihmisiä, jotka eivät saisi oleskella maassa, mutta joita ei myöskään voi palauttaa ja joilla ei ole oikeutta perusturvaan, työntekoon eikä muihin elämisen kannalta välttämättömiin asioihin. Tämä ei ole kenenkään etu.
Vapaissa demokratioissa ei lainsäädännöllä säädellä ihmisten pukeutumisesta.
Maahanmuuttajille pitää kotouttamisen yhteydessä kertoa siitä, että Suomessa kaikilla ihmisillä on itsemäärämisoikeus. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei ketään myöskään esimerkiksi puolison tai muun yhteisön taholta painosteta pukeutumaan tavalla jota itse ei halua.
Burkinien ja täyshuntujen kielto ei myöskään johtaisi parempaan sopeutumiseen, vaan sulkisi monia naisia vain kodin seinien sisäpuolelle täysin eristäytyneenä ympäröivästä yhteiskunnasta.
Millä konkreettisilla tavoilla lisäisit kohtuuhintaista asuntotuotantoa?
Ensisijaisesti tilaa kasvulle tulee etsiä jo aikaisemmin rakennetuista ympäristöistä: moottoritiet bulevardisoimalla ja Malmin lentokenttä rakentamalla saadaan rakentamisreserviä jo moniksi vuoksiksi eteenpäin. Lisäksi olemasssa olevien alueiden täydennysrakentaminen pitää hyödyntää tehokkaasti.
Kaupungin tulee ottaa myös entistä aktiivisempi oma rooli erityisesti uusien vuokra-asuntojen rakentamisessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja, oikeustieteiden maisteri ja lakitoimistoyrittäjä Ville Tavio kirjoitti 8.3. Uuden Suomen Puheenvuorossa hallituksen ”ryhdikkäästä” maahanmuuttopolitiikasta otsikolla ”Vihervasemmisto polvillaan paperittomien edessä”. Tavion mukaan:
Oppositiopuheenjohtajat Li Andersson (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Antti Rinne (sd.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) julkaisivat Turun Sanomissa tänään 8.3.2017 yhteisen lausuman, jossa he vaativat tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille.
Ennen näin todella toimittiinkin, kunnes Perussuomalaiset saapui hallitukseen. Puolue toi kauan kaivattua ryhdikkyyttä Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.
Kielteisen lainvoimaisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat vapaaehtoisesti poistua maasta. Jos hakija ei poistu vapaaehtoisesti, poliisi tai Rajavartiolaitos panee täytäntöön käännyttämisen, eli maasta poistamisen.
Hallitus on muuttanut tilapäisen oleskeluluvan myöntämisen ehtoja niin, ettei enää lupaa myönnetä tilanteissa, jossa hakija on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta hänen käännyttämisensä lähtömaahan ei onnistu. Irakilaisten hakijoiden tapauksessa Suomi ei ole onnistunut palauttamaan hakijoita, koska palautussopimus maan kanssa puuttuu, eikä Irak ota vastaan pakkopalautettuja. Myös YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ohjeistus kehottaa pidättymään pakkopalautuksista toistaiseksi kunnes maan turvallisuustilanne on parantunut.
”Kaivattu ryhdikkyys” siis tarkoittaa käytännössä tätä: hallitus on tehnyt järjestelmän, jossa se tietoisesti ja tahallaan luo ison joukon paperittomia Suomeen. Heille ei myönnetä oleskelulupaa, mutta heitä ei voida kuitenkaan poistaa maasta. Tämä on sekä epäinhimillistä että edesvastuutonta ja vaarantaa yleisen turvallisuuden.
Vihervasemmiston ratkaisu laittomien siirtolaisten määrän kasvuun on siis, että ongelma ratkeaa tietysti, kun annetaan kaikille Suomessa laittomasti oleskeleville siirtolaisille oleskeluluvat ja täydet oikeudet sosiaaliturvaan!
Kukaan ei ole esittänyt että kaikille maassa luvatta oleskeleville myönnettäisiin oleskelulupa. Sen sijaan on esitetty että niille, joita viranomaiset eivät voi poistaa maasta myönnettäisiin tilapäinen oleskelupa niin, ettei isoa joukkoa Tavion viitaamia ”laittomia siirtolaisia” pääsisi syntymään. Mikäli tilanne myöhemmin muuttuisi ja käännytys onnistuisikin, voitaisiin nämä henkilöt poistaa maasta normaalisti tilapäisen oleskeluluvan umpeudettua.
Huonompaa ratkaisua kasvavaan paperittomien määrään on vaikea keksiä.
Ei ole vaikeaa. Esimerkiksi sellainen, jossa luodaan tietoisesti suuri joukko laittomasti maassa olevia, joilla ei ole oikeutta työntekoon tai perusturvaan. Katso yllä.
Vihervasemmiston ratkaisussa ei puututa lainkaan pääsyyhyn, eli siihen, miksi kymmenet tuhannet nuoret miehet kaukaa Lähi-Idästä ja Afrikasta saapuvat kaikista maailman maista juuri Suomeen.
”Vihervasemmiston” vallassa ei ole Syyrian sisällissota, Irakin toistakymmentä vuotta jatkunut konflikti tai ne muut kriisit jotka ovat luoneet tilanteen, jossa maailmassa on ennätyksellinen määrä pakolaisia – 65 miljoonaa eri puolilla planeettaa. Eivätkä pakolaiset saavu ”juuri Suomeen”. Tämän näkee helposti tästä UNHCR:n julkaisemasta kartasta.
Jos toimittaisiin vihervasemmiston tahtomalla tavalla, voin taata, että Suomeen alkaa saapua miehiä kaikkialta maailmasta 100 000 henkilön vuosivauhtia. Suomi joutuisi ennennäkemättömään kaaokseen vuodessa.
Aikaisemmin myönnettiin tilapäisiä oleskelulupia kielteisen päätöksen saaneille hakijoille, joita ei voitu palauttaa. Hakijoita ei tullut 100 000 vuodessa. Ilmeisesti perussuomalaisten aikaansaama ”ryhdikkäämpi maahanmuuttopolitiikka” on vaikuttanut koko Euroopan tilanteeseen: hakijoiden määrä on yleisesti puolittunut vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna.
Varoitan suomalaisia vihervasemmiston politiikasta.
Pohtikaa, oletteko valmiita vihervasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan seurauksiin? Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja maan sisäisen turvallisuuden täydelliseen romutukseen.
Varoittaisin suomalaisia pikemminkin perussuomalaisten tosiasioihin perustumattomasta pelottelusta. Hallitus on tehnyt perussuomalaisten vaatimuksesta järjettömän päätöksen ja nyt Tavio yrittää sälyttää siitä vastuun opposition niskaan. Ei mennä tähän lankaan.
Perussuomalaisten kannatuksen romahtamisen aiheuttama paniikki taitaa olla aikamoinen.
1 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Vuosaaren liikuntapuiston hankesuunnitelman hyväksymisestä 
2 Liikuntalautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Jätkäsaaren liikuntapuiston hankesuunnitelman hyväksymisestä 
2 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Kivikon Koiraurheilukeskus Oy:n agilityharrastukseen ja muuhun koiraurheiluun soveltuvan liikuntahallihankkeen lainahakemuksesta 
Laadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaammaksi tavaksi tasoittaa koulutuksen sosio-ekonomista epätasa-arvoa.
Terveellinen sisäilma on koululaisten perusoikeus. Helsingin taloustilanne on kuitenkin varsin vahva ja koulutilojen kunnostus onnistunee ilman veronkorotuksiakin. 
